Tälleen nuoruudessani useallakin eri tilalla palkkatöissä olleena voin sanoa jotta maatilat on ehkä yksi vaikeimmista paikoista olla töissä. Yks ja sama työ kun voidaan tehdä niin monella tavalla, ja tietenkin se paras on isännän tapa

Nyt kannattaisi Isäntien katsoa sinne peiliin olisko siellä syyllinen siihen ettei kotimaista työvoimaa löydy maataloustöihin.
Tässä muutama huomio.
-koneet retusia ja jopa viallisia ,mutta isännällä siviiliauto ja pikuppi uudenkarheita .
-Työturvallisuus 1800 luvun tasolla."ei meillä vahinkoja ole sattunut".
-isäntä ja emäntä lähes aina hermostuneita ja kiireisiä.
-asenne työntekijöitä kohtaan ylimielinen ja kylmä "työläisiähän ne vaan on "
- Palkka juuri ja juuri tessin mukainen vaikka isännän ja emännän verotettavat tulot huitelevat satoja tuhansia.
-Jos työtekijä sairastuu "taitaa taas pinnata,ei näissä hommissa sairaslomia pidetä"
-Jos jotakin sattuu niin kyllä se yleensä työntekijän vika on.
-Ylitöistä ei makseta . "on se vaan laiska kun ei työ kelpaa"
Listaan jatkoa ,tuli puhelu täytyy lopettaa!

Nyt kannattaisi Isäntien katsoa sinne peiliin olisko siellä syyllinen siihen ettei kotimaista työvoimaa löydy maataloustöihin.
Tässä muutama huomio.
-koneet retusia ja jopa viallisia ,mutta isännällä siviiliauto ja pikuppi uudenkarheita .
-Työturvallisuus 1800 luvun tasolla."ei meillä vahinkoja ole sattunut".
-isäntä ja emäntä lähes aina hermostuneita ja kiireisiä.
-asenne työntekijöitä kohtaan ylimielinen ja kylmä "työläisiähän ne vaan on "
- Palkka juuri ja juuri tessin mukainen vaikka isännän ja emännän verotettavat tulot huitelevat satoja tuhansia.
-Jos työtekijä sairastuu "taitaa taas pinnata,ei näissä hommissa sairaslomia pidetä"
-Jos jotakin sattuu niin kyllä se yleensä työntekijän vika on.
-Ylitöistä ei makseta . "on se vaan laiska kun ei työ kelpaa"
Listaan jatkoa ,tuli puhelu täytyy lopettaa!

 

toi vimonen on oikein hyvä syy!   täytyypä muistaa seuraavan kerran kun joku tunkee töihin tänne!

Tälleen nuoruudessani useallakin eri tilalla palkkatöissä olleena voin sanoa jotta maatilat on ehkä yksi vaikeimmista paikoista olla töissä. Yks ja sama työ kun voidaan tehdä niin monella tavalla, ja tietenkin se paras on isännän tapa

Mullakin on jonkin verran lomittajan hommista taustaa ja äkkiä sitä oppi mitä ei halua tehdä omassa navetassa. Ite yritän olla kaikissa hommissa tuntosarvet pitkällä ja miettiä mitä voisi tehdä paremmin. Menetelmiä on tullut muutettua monessakin rutiinityössä. Avoimin mielin pitäis yrittää tehdä asioita eri tavalla. Paljon erilaisia hommia tehdään perintönä samalla tavalla sukupolvesta toiseen... Pahimmat "mokat" tulee ilmi mun mielestä lypsytyössä. Eläinmäärä kasvaessa vanhat rutiinit ei vaan toimi. Robotti voi olla paljon parempi vaihtoehto jos homma tökkii lypsytyössä ennen laajentamista.

Toisaalta taas peltohommissa otetaan käyttöön uusia menetelmiä ja tekniikkaa eikä ajatella asiaa loppuun asti ollenkaan. Esimerkkinä meillä oli lautasmuokkain muodin mukaisesti joka ei toiminut meidän mailla ollenkaan ja kevytmuokkausmenetelmää käytettiin aivan erilailla kuin se on alun perin ajateltu. Parhaimpina esimerkkeinä täällä päin näkee sellaisia koneistuksia kylvötöissä joissa on pelto kynnetty, ajettu lautasmuokkaimella, äestetty uudella s-piikkiäkeellä (pitäähän ne montut saada pellosta pois) ja kylvetty suorakylvökoneella. Olisko miettimisen paikka menetelmissä ja koneistuksessa  

Meni taas ohi alkuperäisestä aiheesta pikkuisen Hankalaa on maatilan johtaminen jos omasta toiminnastakin puuttuu johtoajatus. Ei välttämättä itelläkään ole aina niin kirkaana

Visio, missio, arvot - Strategia - Prosessien johtaminen - Ihmisten johtaminen

Miksi tehdään? Mitä tehdään? Mitä hyväksytään? Mitä tavoitellaan?

Mitkä valinnat tukevat tavoitteeseen pääsyä?

Miten tehdään?

Kuka tekee?

Joskus on vaan aika saakelin vaikeaa johtaa edes itsensä tekemään yhtään mitään. Saati osais aina sanoa miksi tässä mitäkin tehdään
 Luulen, että jos yrittäjä/johtaja/viljelijä sisäistää kolme ylitä riviä niin kahteen seuraavaan kysymykseen saattaa vastaukset olla jo helpompia.

Visio, missio, arvot - Strategia - Prosessien johtaminen - Ihmisten johtaminen

Miksi tehdään? Mitä tehdään? Mitä hyväksytään? Mitä tavoitellaan?

Mitkä valinnat tukevat tavoitteeseen pääsyä?

Miten tehdään?

Kuka tekee?

Joskus on vaan aika saakelin vaikeaa johtaa edes itsensä tekemään yhtään mitään. Saati osais aina sanoa miksi tässä mitäkin tehdään
 Luulen, että jos yrittäjä/johtaja/viljelijä sisäistää kolme ylitä riviä niin kahteen seuraavaan kysymykseen saattaa vastaukset olla jo helpompia.

Tuossahan ne asiat tulikin.

Yksi perustavaa laatua oleva ongelma maataloustöissä on kotimaisille työntekijöille aika selkeä: maatilalla ei helposti ole luvassa urakehitystä. Koulutusta toki voi tarjota ja antaa mahdollisuuksia työssään kehittymiseen antamalla lisää vastuuta tyyliin: peruskarjanhoitoa -> hedelmällisyyskoulutusta -> siemennyskurssille  --> munasarjadiagnostiikkaa tai rutiiniruokintaa  -> eläinhavaintokoulutusta -> omatoiminen ruokinnan hienosäätö -> ruokinnan suunnittelun alkeita  jne, mutta varsinaista ylenemistä ei tapahdu, vaikka palkkaa tarkistetaankin aina uusien taskien sujuessa.

Yksi perustavaa laatua oleva ongelma maataloustöissä on kotimaisille työntekijöille aika selkeä: maatilalla ei helposti ole luvassa urakehitystä. Koulutusta toki voi tarjota ja antaa mahdollisuuksia työssään kehittymiseen antamalla lisää vastuuta tyyliin: peruskarjanhoitoa -> hedelmällisyyskoulutusta -> siemennyskurssille  --> munasarjadiagnostiikkaa tai rutiiniruokintaa  -> eläinhavaintokoulutusta -> omatoiminen ruokinnan hienosäätö -> ruokinnan suunnittelun alkeita  jne, mutta varsinaista ylenemistä ei tapahdu, vaikka palkkaa tarkistetaankin aina uusien taskien sujuessa.

Onhan sama pienyrityksessä yleensä, jos ylempiä paikkoja ei kerta kaikkiaan ole.
Pitää muokata titteleitä, niin kuin mm. DeLavalin myyntihenkilö - piiri/aluepäällikkö - asiakasvastaava- tms.
Maataloustyntekijä - karjanhoitaja - karjavastaava - maidontuotantovastaava- karjatalousosaston esimies 

Ehkä yksi sadasta työntekijästä tai harvempi pystyisi tuomaan tilalle hyödynnettäväksi jotain erikoistaitojaan, joista maatila taas pystyy luomaan ehkä uutta yritystoimintaa.
Näistäkin tapauksista varmaan vain ysi per 50 isäntää tai harvempi tarttuu tilaisuuteen.

Mielestäni johtaminen lähtee siitä,  että on asetettu joku tietty tavoite johon pyritään. Tämän jälkeen valitaan keinot, jolla tavoitteeseen päästään.
Itse olen seurannut useamman maatilan tapoja tehdä asioita, ja mielestäni parhaiten ovat pärjänneet ne, jotka seuraavat/mittaavat asioiden "tilaa". Kun on enemmän tietoa,  on helppoa parantaa (asettaa uusi tavoite). Henkilöstön johtaminen on pirun vaikeaa, jos työyhteisöllä ei ole yhteisiä tavoitteita.

    Mikä on oikea palkkka karjataloustyosta joka on lypsyä ja pikuvasikkain hoitoa.Kiimojen ja  karjan terveyden seurantaa , solujen pitäminen alle 250.
     Nyt 9,86  €/h  pyhät 100 % korotus  5% henk lisää. vuosilomapäiviä 2 pv / kk, toisesta matkasta 45c km  5pv työviikko,  bruttoansio 2100-2900 pyhistä riippuen.
    Mitä maksatte- tietääs miten muualla mennään.

Mielestäni johtaminen lähtee siitä,  että on asetettu joku tietty tavoite johon pyritään. Tämän jälkeen valitaan keinot, jolla tavoitteeseen päästään.
Itse olen seurannut useamman maatilan tapoja tehdä asioita, ja mielestäni parhaiten ovat pärjänneet ne, jotka seuraavat/mittaavat asioiden "tilaa". Kun on enemmän tietoa,  on helppoa parantaa (asettaa uusi tavoite). Henkilöstön johtaminen on pirun vaikeaa, jos työyhteisöllä ei ole yhteisiä tavoitteita.

Ja tähän liittyen ei muuten ole pahaksi jos se työnantaja tietää jotain myös työntekijän henkilökohtaisista tavoitteista. Eikä pelkästään negatiivisessa mielessä ("ei kai se aio heti hankkiutua paksuksi") vaan ennen kaikkea sillä mielellä että miten työnantaja voi auttaa näiden tavoitteiden kanssa, tai toisaalta miten niistä voidaan löytää yhteisiä tavoitteita.

Ja paukkulalle, jos tavoitteet hyvin on saavutettu, palkka on alakanttiin mutta en nyt suoralta kädeltä lähtisi paljoa korottamaan jos sen työn siihen hintaan saa ostettua. Olettaen että sen työntekijän täytyy tehdä parhaansa työaikana, mutta 16 tuntia päivässä saa unohtaa koko homman vaikka solut olisivatkin koholla tms. (jos kauheasti on tulosvastuuta ja usein tuli takamuksen alla, niin palkka on liian pieni). Tämän hetken yleiseen taloustilanteeseen nähden hyvän 3-5%korotuksen kyllä tekisin kun palkan tarkistaminen tulee ajankohtaiseksi.

Yksi perustavaa laatua oleva ongelma maataloustöissä on kotimaisille työntekijöille aika selkeä: maatilalla ei helposti ole luvassa urakehitystä. Koulutusta toki voi tarjota ja antaa mahdollisuuksia työssään kehittymiseen antamalla lisää vastuuta tyyliin: peruskarjanhoitoa -> hedelmällisyyskoulutusta -> siemennyskurssille  --> munasarjadiagnostiikkaa tai rutiiniruokintaa  -> eläinhavaintokoulutusta -> omatoiminen ruokinnan hienosäätö -> ruokinnan suunnittelun alkeita  jne, mutta varsinaista ylenemistä ei tapahdu, vaikka palkkaa tarkistetaankin aina uusien taskien sujuessa.

Tässä kohtaa minä ajattelen hieman toisin. Juuri kannustin meillä ollutta harjoittelijaa hakeutumaan töihin maatilalle lomitushommien sijaan, perusteenani oli juurikin tuo urakehityksen mahdollisuus. Sanoin, että vain taivas on rajana. Vaikka titteli ei välttämättä muutukaan, olen ajatellut nuo Adamin listaamat asiat urakehityksenä, koska minusta osaamisen kehittyminen ja sitä kautta tuleva lisäpalkka ja mitä todennäköisimmin tapahtuva (työnjohto)vastuun kasvaminen on urakehitystä.

Muutoin tästä keskustelusta huomaan, että aluksi johtamista käsiteltiin hyvin suppeasti työn johtamisena, mutta näkökulma laajeni, hyvähyvä. Tästä laajemmasta näkökulmasta asiaa vatvottuani olen aloittajan kanssa jokseenkin eri mieltä. Edelleen asetan kyseenalaiseksi, että jos 300 lehmän tila tuottaa liikevaihtoa n. 1.5 miljoona, onko isännän 1000 tuntia paskakolan varressa merkittävä tekijä firman tulokselle. Ei ole ainakaan positiivisessa mielessä!

   Kyllä lähtökohta pitää olla että työntekijällä on 8 h tyopäivä ja 5 pv työviikko.

 Mitä johtamiseen  tulee niin isännän rooliin kuuluu että aivot ovat  joka hetki työssä suunnittelemassa
asioita ja tekemässä päätöksiä varsinaisen fyysisen  työn aikana  ja myös se ulkopuolella. Ei johtamiseen ole  varsinaista  johtamisaikaa. Pitää ajatellla että maitotilat ovat pienia keskim  40 lehmän ja alle puolen miljoonan litran tiloja  ei ne johtajaa elätä.
Kyllä maitotilan  vetäjät  ovat ihmeotuksia jotka täydellisesti ovat  joka sekuntti yrityksessään kiinni.
Maitotilan vetäjältä edellytettään tietotaitoa niin kasvinviljelystä kuin eläinten hoidosta. Lisäksi hallita kaikki ne asiat mitä yhteiskunta maatalousyrittäjälle asettaa. Ei ole ihme että ruuhkaa maidontuottajaksi ei ole. Vähennysvauhti on edelleen 5% paikkeilla.

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 31.05.14 - klo:21:45

Yksi perustavaa laatua oleva ongelma maataloustöissä on kotimaisille työntekijöille aika selkeä: maatilalla ei helposti ole luvassa urakehitystä. Koulutusta toki voi tarjota ja antaa mahdollisuuksia työssään kehittymiseen antamalla lisää vastuuta tyyliin: peruskarjanhoitoa -> hedelmällisyyskoulutusta -> siemennyskurssille  --> munasarjadiagnostiikkaa tai rutiiniruokintaa  -> eläinhavaintokoulutusta -> omatoiminen ruokinnan hienosäätö -> ruokinnan suunnittelun alkeita  jne, mutta varsinaista ylenemistä ei tapahdu, vaikka palkkaa tarkistetaankin aina uusien taskien sujuessa.

Tässä kohtaa minä ajattelen hieman toisin. Juuri kannustin meillä ollutta harjoittelijaa hakeutumaan töihin maatilalle lomitushommien sijaan, perusteenani oli juurikin tuo urakehityksen mahdollisuus. Sanoin, että vain taivas on rajana. Vaikka titteli ei välttämättä muutukaan, olen ajatellut nuo Adamin listaamat asiat urakehityksenä, koska minusta osaamisen kehittyminen ja sitä kautta tuleva lisäpalkka ja mitä todennäköisimmin tapahtuva (työnjohto)vastuun kasvaminen on urakehitystä.

Muutoin tästä keskustelusta huomaan, että aluksi johtamista käsiteltiin hyvin suppeasti työn johtamisena, mutta näkökulma laajeni, hyvähyvä. Tästä laajemmasta näkökulmasta asiaa vatvottuani olen aloittajan kanssa jokseenkin eri mieltä. Edelleen asetan kyseenalaiseksi, että jos 300 lehmän tila tuottaa liikevaihtoa n. 1.5 miljoona, onko isännän 1000 tuntia paskakolan varressa merkittävä tekijä firman tulokselle. Ei ole ainakaan positiivisessa mielessä!

Nyt osu hyvin juuri siihen arkaan kohtaan mitä aloituksessa hainkin. Eli että isännän työpanoata ei tarvita tai se on jotain johtamista. Itse olen kovasti sitämieltä että vaikka onkin 300 lehmää niin johtamista ei pidä olla niin paljoa että käytännön työhön ei joudu osallistumaan. Se työ ei välttämättä ole paskan kolausta vaan esimerkiksi huoltotyötä. Kuitenkin pointti on että tekijöiden pitää olla niin päteviä että niille voi antaa vastuuta jolloin itsekin pystyy jotain tekemään.