Eli viime suvena oli lähes uskomattoman asiapitoisena pysynyt SaviKeitaanNussijan aloittama kauran douppaus-ketju niin siltä pohjalta tällainen uusi. Vaikka viljan hinnat onkin heikohkot niin silti varmasti löytyy viljelijöitä, jotka panostavat mm. hivenlannoitukseen. lisälannoitukseen ja tautitorjuntaan.

Olis mukava jos viitseliäimmät vähän testailevat taas mm. Yaran tai muitten hivenlitkuja ja jättävät nollaruutuja. Ite meinaan ajaa pelkkää Hi-phossia eli Solatrelliä testimielessä moneen paikkaan. Mangaani on lähes ainut ravinne joka vilkkuu meikäläisen papereissa punaisena ja kun ph on pääsääntöisesti seitsemän niin kasvit eivät sitä maasta irti saa. Siksi vetelin niille lohkoille tänään Multiple 0.8 ja Mantrac 0.5 l/ha. Edellisvuonna olikin juttua, että hivenet on hyvä antaa ajoissa.

Mimmosilla seoksilla meinaatte itse lähteä ruuttailemaan kun sen aika koittaa?

Mukava kun haluat kokeilla! Minulla on samanlaiset "ongelmat" pH:n kanssa, 7 ja hiukan ylikin, täällä
vanhalla merenpohjalla. Lisäksi on lohkot ollut riittävän lähellä sontakasa että kaikki leimat ovat vihreitä.
Anniinan vehnäoraat ovat juuri tullut ylös ja aikomus on kokeilla Yaran hivenliousta ja myöskin jättää
nollaruutun. Lannoituksena se on saanut Yaran Hiven Y ja sianlietettä. Hiven Y:stä on erittäin myönteisiä
kokemuksia. Saa nyt vaan nähdä kuinka paljon hankaluuksia tämän päivän vesisateita saavat aikaan.
Toistaiseksi on tullut 32 mm. Vanha merenpohja on vähän arkaa rankkasateisiin kun se on vastakylvetty.

Kauralle: Mangaaniliuos 1L/CCC 1L/Stereo 0.5L/Ratio SX 20g/MCPA 1L.

Ohralle: Gramitrell 2L/Moddus 0.2L/Zenit 0.5L/Ratio SX 20g/MCPA 1L.

Vehnälle: Broadway 150g/Dassoil 0.5L/CCC 0.3L/Stereo 0.5L.

Varmaan vielä kaikille lisää hiveniä ja tautiaineita sekä säädettä. Riippuu tulevista keleistä.

Älä leiki CCC:n ja Broadwayn kans yhdessä. Näin viime kesän hyvissä oloissa todella hurjaa jälkeä ihan pelkän Broadwaynkin jäljiltä. Ainakaan Quarnalla en voi suositella missään olosuhteissa.

Onko viljelykierto vai muokkaus vajaata vai miksi tautiaineita ekaan kierrokseen. En näe niissä järkeä, jos tautioireita ei ole ollenkaan. Viljelykierto, muokkaus, peittaus ja sit vasta ekan kierroksen tautiaineet jos ei vieläkään auta. Monokulttuurissa oraat toki ottavat taudin kasvijätteistä mukaansa jo kovinkin aikaisin.

Älä leiki CCC:n ja Broadwayn kans yhdessä. Näin viime kesän hyvissä oloissa todella hurjaa jälkeä ihan pelkän Broadwaynkin jäljiltä. Ainakaan Quarnalla en voi suositella missään olosuhteissa.

Onko viljelykierto vai muokkaus vajaata vai miksi tautiaineita ekaan kierrokseen. En näe niissä järkeä, jos tautioireita ei ole ollenkaan. Viljelykierto, muokkaus, peittaus ja sit vasta ekan kierroksen tautiaineet jos ei vieläkään auta. Monokulttuurissa oraat toki ottavat taudin kasvijätteistä mukaansa jo kovinkin aikaisin.

Noissa on jo pari kierrosta.

Ei siellä näy mitään muuta ku ravinnepuutoksia.

Onko viljelykierto vai muokkaus vajaata vai miksi tautiaineita ekaan kierrokseen.  En näe niissä järkeä, jos tautioireita ei ole ollenkaan. Viljelykierto, muokkaus, peittaus ja sit vasta ekan kierroksen tautiaineet jos ei vieläkään auta. Monokulttuurissa oraat toki ottavat taudin kasvijätteistä mukaansa jo kovinkin aikaisin.

Oletan, että kevytmuokkaus ja vehnäkierto SKN:llä, ja turvallisuudentunne tulee kemikaaleista ? Nuo pikkuannokset kesän mittaan ovat kyllä oikein kaikkien pakkiin kusemista. Tanskan korkeudella on jo kovasti tautiaineresistenssiä, ja siellä ollaan aivan tosissaan siitä, että "tautimanagementtiin" kuuluu viljelykierto, kestävien lajikkeiden kehitys, torjunnan täysannos ja monen aineen seokset.

Agrimarket Kasvuohjelma™ - raportissa vuodelta 2013 löytyy tämä Joozepin kirjoituksen ydin, sivulla 16:

"Kevätvehnän kasvuaika on ohraan verrattuna pitkä, ja näin ollen tauditkin rajoittavat kasvustoja pitkään. Tämä puolestaan näkyi tautiruiskutusten tuloksissa: vain myöhäisellä ruiskutusajankohdalla ja riittävän suurilla ainemäärillä saatiin hyvä tautitorjunnan vaste ja korkeat hehtolitrapainot. Torjunnan vasteet eivät kuitenkaan olleet yhtä suuret kuin ohralla. Tarkasteltaessa monen vuoden koetuloksia keskiarvona, voidaan todeta, että ohran satoa selittää enemmän tautitorjunta, kun taas vehnällä vastaava tekijä on lannoitus."

Edellisessä hävinneessä juonteessa tämän kirjoitin, tuon lainauksen ei pitäisi ketään suututtaa, mutta suututti sitten kumminkin ? T3 tautiruiskutus yksinään oli jo lähes 2/3 koko vaikutuksesta verrattuna T1 + T3:een. Peittauksen vaikutus on suurempi kuin pelkän T1 ruiskutuksen.

Seuraavalla sivulla löytynyt viljelytapaan liittyvä kuva laittoi mietteliääksi: Onko siltikin tämä tautipaine ja kemikaalien jatkuva tarve jotenkin viljelytekniikkaan liittyvä asia ? Sama lajikkeilla, osoitin kuvan kera jo viime vuonna, että Marble on todellinen lääkenarkomaani, kun Zebra vielä oli aivan vihreä, oli samassa sarassa viereisellä rivillä kasvava Marble menettänyt lippulehtensä. Ja ruiskutusohjelma oli sama.



-SS-

Tautiaineista voi spekuloida hamaan loppuun asti. Niitten käyttö on ollut tähän asti järjestelmällistä, ihan kun urheilussa douppaus. Jos kerran on luotu aineet jotka parantavat kasvua, miksi niitä ei käyttäisi, jopa varmuuden vuoksi vaikkei tarvetta olisi. Mun havainnot on sellasia tautiaineista et ne lisää kasvua ja poistaa stressiä, kasvi pysyy pitempään vihreenä vaikkei siinä oliskaan mitään pöpöä.

Tähän nyt on tulossa muutos 2015 ja varmuusdouppailu ei enää ole mahdollista.

Mä douppaan puhtaalla vedellä. 350000 l/ha 

Kunnollinen peittaus. Sitten rikat erikseen. Sitten reilu puoli annosta strobiluriini+triatsoliseosta tähkimisen alkuvaiheessa + kasvusäädettä tarpeen mukaan.   

aikoinani ihmettelin teillä noita kaikenmaaliman härveleitä ruiskuissa mutta en enää!   tehän elvistelette niillä viljolle!

Tuossa graafisesta kuvasta kun katsoo, niin kynnetty maa antaa suunnileen saman sadon kuin suorakylvetty tautiainein. Paljonkos nämä coctailit maksaa/ha, että onko tuo kyntö sittenkään niin kallis muokkaustapa. Tautiaineet ovat kuin antibioootit, vähitellen taudeista tulee niille resistenttejä. Elämme ehkä muutaman kymmenen vuotta ja kyntö palaa ja jo nytkin siitä on merkkejä, aurakauppa käy

Viime kesällä oli koeruutuja Mantrac Pro:lla ja ilman. Ei ollut kauralla päällepäin eikä jyviä tutkien-mitaten mitään eroa. Lohkolla oli maanäytteen perusteella mangaanipuutos, mutta sijoituslannoituskin oli hivenillä.

Viime kesällä oli koeruutuja Mantrac Pro:lla ja ilman. Ei ollut kauralla päällepäin eikä jyviä tutkien-mitaten mitään eroa. Lohkolla oli maanäytteen perusteella mangaanipuutos, mutta sijoituslannoituskin oli hivenillä.

Kuormanäyte kertoo totuuden paremmin ku silmä tai näytepussi.

Pensomisvaiheen mangaanilitku auttaa, myöhemmässä vaiheessa sitten se raemangaani.

Kyl kaura tarvii mangaaniliuosta 2-4 lehtivaiheessa, aina.

Lainaus käyttäjältä: andypoge - 27.05.14 - klo:09:19

Viime kesällä oli koeruutuja Mantrac Pro:lla ja ilman. Ei ollut kauralla päällepäin eikä jyviä tutkien-mitaten mitään eroa. Lohkolla oli maanäytteen perusteella mangaanipuutos, mutta sijoituslannoituskin oli hivenillä.

Kuormanäyte kertoo totuuden paremmin ku silmä tai näytepussi.

Pensomisvaiheen mangaanilitku auttaa, myöhemmässä vaiheessa sitten se raemangaani.

Kyl kaura tarvii mangaaniliuosta 2-4 lehtivaiheessa, aina.

Ei välttämättä, jos olosuhteet sattuu nappiin. Sitten kun kasvu kovaa, kevyt maalaji ja kuivuutta/hellettä, mangaanin puute vie käytännössä koko kaurasadon. MOT.

Nollaruudut kyllä on niitä vahingossa jääneitä korkeintaan ja kun tuo sadon mittauskin on niin kovin arvioperusteista niistäkään ei voi arvioida kuin silmämääräisesti kasvustoa...

Sinänsä tekisi kyllä mieli enemmänkin tutkia näitä, mutta ei tänä vuonna oikeastaan ole muuta testiä kuin yhdelle timotei lohkolle tuli laitettua korrensäädettä, kun suurin osa menee ilman...