Asumistuki ei esimerkissäsi kuitenkaan ole samanlainen tapaus kuin maataloustuki, koska asumistuki on tuki, joka maksetaan, kun jonkun vähävaraisemman on pakko jossakin asua[
Kyllä minä katsoisin että päinvastoin kun viljelytuet laskevat tuottajahintaa ,niin nää asumistuet nostavat asumiskustannuksia, just kun ihmisten on pakko asua jossain niin asumisen hinta kyllä laskisi jos tuet lopetettaisiin..
Kalliin asunnon rakentamisesta hyötyvät kaikki muut osapuolet paitsi se joka joutuu asumaan kämpässä josta niin pankki, rakennuttaja ja grynderi ovat ottaneet maksimaaliset voitot, raksamiehen palkkaakaan unohtamatta
Just ni ja verot päälle, että saadaan moniosaajien koko suvulle tuet.
Siis vaikka asumistuki siirtyy vuokriin noin 25%:sti , on olemassa tutkimuskin asiasta, Turussa, tästä ei voi tehdä päätelmiä, että maataloustuki siirtyisi maataloustuotannon kuluihin korottavasti suoraan jollakin tietyllä prosentilla. Esimerkiksi luomutuessa ei apila välitä, saako luomuviljelijä apilapellostaan tukia tai ei, saman se kasvaa. Samoin polttoaineet ja sähkö ovat yleisen hinnoittelun alla, maataloudella ei ole kalliimpia tariffeja tuen takia. Koneet ja kalusto voidaan erittäin hyvin hankkia ulkomailta ja laittaa kotimainen markkina kilpailemaan, ei ole veroeroa niin kuin autoilla. Luomutuotteen hintahan ei ole tavanomaisesti viljeltyä alhaisempi, vaikka tuki olisi isompi ja kulutkin pienemmät, tästä voimme päätellä, että tuen vaikutus suoraan ei voi olla tuotteen hintaa alentavakaan, vaan maailmanmarkkinoilla liikkuvia ylijäämäeriä lienee helpompi hankkia tavanomaisen viljelyn bulkkimarkkinoilta kuin luomua. Viljan hintanoteeraukset ovat mm. MT:ssa kerran viikossa, aika pieni ero loppujen lopuksi on maailmanmarkkinahintoihin, jotta se yksistään perustelisi tuon noin 500 euron hehtaarituen poisjättämisen, ja aina se ei ole ollut suomalaiosen viljelijän häviöksi.
Tosiaan kustannustekijänä maan hinta ja vuokrat ovat ongelma, jos vuokranantajat ja myyjät, usein maanviljelyssukuja itsekin ainakin joskus olleet, tietävät tukitason ja osaavat hinnoitella hintavaatimuksensa ylöspäin. Silti pidän tätä ongelmaa yhtä paljon maakeräilijän omana vapaaehtoisena ongelmana kuin välttämättömänä seurauksena; ensinnäkin, aika iso osa suurehkoista maatiloista menee omistajalta seuraavalle paljon alle näiden korkeiden huudatushintojen, aitona sukupolvenvaihdoksena, emme oikeastaan edes tiedä tätä todellista pilkkahinnan tasoa, koska vain vapaiden markkinoiden kaupat tilastoidaan kunnolla. Maanomistaja-viljelijät tietysti hyötyvät korkeista lisämaanhinnoista pääsemällä vinkumaan korkeasta korkovaatimuksesta, joka tietty lasketaan korkeimmasta mahdollsesta muutaman aarin kilpaflisusta, tietenkin.
Niin ja mainitsemiasi moniosaajia ei ainakaan voi ongelmistasi maataloudessa syyttää.
-SS-