Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Tukilakko  (Luettu 10024 kertaa)

iskra

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 11786
Vs: Tukilakko


Asumistuki ei esimerkissäsi kuitenkaan ole samanlainen tapaus kuin maataloustuki, koska asumistuki on tuki, joka maksetaan, kun jonkun vähävaraisemman on pakko jossakin asua[
[/quote]
Kyllä minä katsoisin että päinvastoin kun viljelytuet laskevat tuottajahintaa ,niin nää asumistuet nostavat asumiskustannuksia, just kun ihmisten on pakko asua jossain niin asumisen hinta kyllä laskisi jos tuet lopetettaisiin..
 Kalliin asunnon rakentamisesta hyötyvät kaikki muut osapuolet paitsi se joka joutuu asumaan kämpässä josta niin pankki, rakennuttaja ja grynderi ovat ottaneet maksimaaliset voitot, raksamiehen palkkaakaan unohtamatta

Zetor

  • Vieras
Vs: Tukilakko

Suuruuden ekonomian sijasta kannattaisi tavoitella jalostusasteen nostamisesta. Siihen riittää aikaa pitkän talven pimeinä iltoina, kun pellolle ei pääse. Ja Suomessahan on kosolti korkeakoulutettuja maatilatalouden insinöörejä, joiden sisäinen innovaattori pitää herätellä eu-koomasta.

Vaihtoehtona lienee muutamia viljelijöitä ja monsannon gmo-patentit päällepäsmärinä.
Sä oot niin ihqu idealisti :D

En usko pelkästään jalostusasteen nostoon, omatoiminysväykseen lopputuotteiden parissa kuin niiden kohdalla, joilla sijainti mahdollistaa markkinoinnin suoraan. Anttiäksä on siinä mielessä hollilla. Enkä usko ns bulkkituotannossa monsantontrenkitragediaankaan ainoana tienä. Vaihtoehtoja on paaljon enemmän.

Argumenttisi on vastaavalla tasolla kuin joskus jonkun herjat kyläseppiä kohtaan, vaikka vika oli siinä, ettei tilaaja itse osannut kertoa, miten kärrit piti tehdä. Jalostus on vaikeaa, jossei ole yhteydessä tilaajaan, tai tilaaja ei tiedä mitä haluaa. Siinäkään mielessä tukipolitiikasta ei pitäisi tehdä aluepolitiikkaa, jossa tuottajat erotetaan tilaajista. Antaa markkinoiden hoitaa, Adam.

Zetor

  • Vieras
Vs: Tukilakko


Asumistuki ei esimerkissäsi kuitenkaan ole samanlainen tapaus kuin maataloustuki, koska asumistuki on tuki, joka maksetaan, kun jonkun vähävaraisemman on pakko jossakin asua[
Kyllä minä katsoisin että päinvastoin kun viljelytuet laskevat tuottajahintaa ,niin nää asumistuet nostavat asumiskustannuksia, just kun ihmisten on pakko asua jossain niin asumisen hinta kyllä laskisi jos tuet lopetettaisiin..
 Kalliin asunnon rakentamisesta hyötyvät kaikki muut osapuolet paitsi se joka joutuu asumaan kämpässä josta niin pankki, rakennuttaja ja grynderi ovat ottaneet maksimaaliset voitot, raksamiehen palkkaakaan unohtamatta
[/quote]


Just ni ja verot päälle, että saadaan moniosaajien koko suvulle tuet.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 21097
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Tukilakko


Asumistuki ei esimerkissäsi kuitenkaan ole samanlainen tapaus kuin maataloustuki, koska asumistuki on tuki, joka maksetaan, kun jonkun vähävaraisemman on pakko jossakin asua[
Kyllä minä katsoisin että päinvastoin kun viljelytuet laskevat tuottajahintaa ,niin nää asumistuet nostavat asumiskustannuksia, just kun ihmisten on pakko asua jossain niin asumisen hinta kyllä laskisi jos tuet lopetettaisiin..
 Kalliin asunnon rakentamisesta hyötyvät kaikki muut osapuolet paitsi se joka joutuu asumaan kämpässä josta niin pankki, rakennuttaja ja grynderi ovat ottaneet maksimaaliset voitot, raksamiehen palkkaakaan unohtamatta

Just ni ja verot päälle, että saadaan moniosaajien koko suvulle tuet.

Siis vaikka asumistuki siirtyy vuokriin noin 25%:sti , on olemassa tutkimuskin asiasta, Turussa, tästä ei voi tehdä päätelmiä, että maataloustuki siirtyisi maataloustuotannon kuluihin korottavasti suoraan jollakin tietyllä prosentilla. Esimerkiksi luomutuessa ei apila välitä, saako luomuviljelijä apilapellostaan tukia tai ei, saman se kasvaa. Samoin polttoaineet ja sähkö ovat yleisen hinnoittelun alla, maataloudella ei ole kalliimpia tariffeja tuen takia. Koneet ja kalusto voidaan erittäin hyvin hankkia ulkomailta ja laittaa kotimainen markkina kilpailemaan, ei ole veroeroa niin kuin autoilla. Luomutuotteen hintahan ei ole tavanomaisesti viljeltyä alhaisempi, vaikka tuki olisi isompi ja kulutkin pienemmät, tästä voimme päätellä, että tuen vaikutus suoraan ei voi olla tuotteen hintaa alentavakaan, vaan maailmanmarkkinoilla liikkuvia ylijäämäeriä lienee helpompi hankkia tavanomaisen viljelyn bulkkimarkkinoilta kuin luomua. Viljan hintanoteeraukset ovat mm. MT:ssa kerran viikossa, aika pieni ero loppujen lopuksi on maailmanmarkkinahintoihin, jotta se yksistään perustelisi tuon noin 500 euron hehtaarituen poisjättämisen, ja aina se ei ole ollut suomalaiosen viljelijän häviöksi.

Tosiaan kustannustekijänä maan hinta ja vuokrat ovat ongelma, jos vuokranantajat ja myyjät, usein maanviljelyssukuja itsekin ainakin joskus olleet, tietävät tukitason ja osaavat hinnoitella hintavaatimuksensa ylöspäin. Silti pidän tätä ongelmaa yhtä paljon maakeräilijän omana vapaaehtoisena ongelmana kuin välttämättömänä seurauksena; ensinnäkin, aika iso osa suurehkoista maatiloista menee omistajalta seuraavalle paljon alle näiden korkeiden huudatushintojen, aitona sukupolvenvaihdoksena, emme oikeastaan edes tiedä tätä todellista pilkkahinnan tasoa, koska vain vapaiden markkinoiden kaupat tilastoidaan kunnolla. Maanomistaja-viljelijät tietysti hyötyvät korkeista lisämaanhinnoista pääsemällä vinkumaan korkeasta korkovaatimuksesta, joka tietty lasketaan korkeimmasta mahdollsesta muutaman aarin kilpaflisusta, tietenkin.

Niin ja mainitsemiasi moniosaajia ei ainakaan voi ongelmistasi maataloudessa syyttää.

-SS-

Adam Smith

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10972
  • Gee!!
Vs: Tukilakko

Argumenttisi on vastaavalla tasolla kuin joskus jonkun herjat kyläseppiä kohtaan, vaikka vika oli siinä, ettei tilaaja itse osannut kertoa, miten kärrit piti tehdä. Jalostus on vaikeaa, jossei ole yhteydessä tilaajaan, tai tilaaja ei tiedä mitä haluaa. Siinäkään mielessä tukipolitiikasta ei pitäisi tehdä aluepolitiikkaa, jossa tuottajat erotetaan tilaajista. Antaa markkinoiden hoitaa, Adam.
Argumentti on keskustelun tasolla  ::)

Koska sinusta on markkinanpuolustaja tullut? Jalostus ei ole vaikeaa, markkinointi eli tarpeiden tekeminen on. Ihmiset kun ovat tulleet tarverajansa yli, mukavuusalueelle. Kyse ei ole siis enää tarpeista, vaan haluista. Esimerkiksi halusta tukea ruuantuotantoa halvemman välttämättömyyden toivossa tai halusta ilmaiseen terveydenhoitoon. Ei siinä ole kyse tuottajan ja tilaajan erottamisesta, vaan ulkoistamisesta. Erikoistumisesta. Jalostusarvon kasvattamisesta.
                   
*****ilu on jokamiehenoikeus ja syytteen saa vasta se joka lyö.

Zetor

  • Vieras
Vs: Tukilakko

Kyse ei ole siis enää tarpeista, vaan haluista.
 Esimerkiksi halusta tukea ruuantuotantoa halvemman välttämättömyyden toivossa tai halusta ilmaiseen terveydenhoitoon.


Millä logiikalla subventio tekee jostain halvenpaa?

Adam Smith

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10972
  • Gee!!
Vs: Tukilakko

Kyse ei ole siis enää tarpeista, vaan haluista.
 Esimerkiksi halusta tukea ruuantuotantoa halvemman välttämättömyyden toivossa tai halusta ilmaiseen terveydenhoitoon.


Millä logiikalla subventio tekee jostain halvenpaa?
Ei millään, eihän se ole pointti. Kuvitteletko vieväsi ihmisille "oikeaa" tietoa tai jopa ns."totuuden"? Vai mistä moinen kysymys?
                   
*****ilu on jokamiehenoikeus ja syytteen saa vasta se joka lyö.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 21097
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Tukilakko

Kyse ei ole siis enää tarpeista, vaan haluista.
 Esimerkiksi halusta tukea ruuantuotantoa halvemman välttämättömyyden toivossa tai halusta ilmaiseen terveydenhoitoon.


Millä logiikalla subventio tekee jostain halvenpaa?

No vaikkapa liikennöinti valtion subventoimalla valtatiellä, km-kustannus käyttäjälle on nolla, voisi olla useita senttejä, jos olisi omakustanteinen tietulliväylä. Se, että valtio järjestää väylän, ei tee väylän kustannuksia välttämättä edullisimmaksi. Ainakin osittain yksityisrahoitteiset väylät ovat valmistuneet nopeasti, sitä se rahan nopean tienaamisen insentiivi teettää.

-SS-

Zetor

  • Vieras
Vs: Tukilakko

Kyse ei ole siis enää tarpeista, vaan haluista.
 Esimerkiksi halusta tukea ruuantuotantoa halvemman välttämättömyyden toivossa tai halusta ilmaiseen terveydenhoitoon.


Millä logiikalla subventio tekee jostain halvenpaa?
Ei millään, eihän se ole pointti. Kuvitteletko vieväsi ihmisille "oikeaa" tietoa tai jopa ns."totuuden"? Vai mistä moinen kysymys?


Kyllä se voi olla, jos on leipäjonossa. Esimerkiksi 90-luvun lamavelallisen mielestä voisi olla parempi, jos maataloustukien sijasta yhteiskunta suorittaisi saman summan heidän ongelmiensa ratkaisemiseen, eikä yleiseen ruoantuotannon subventioon, jotta isännille jää aikaa agronettiin.

Zetor

  • Vieras
Vs: Tukilakko
Liian edulliset prosessoimat elintarvikkeet syynä deflaatioriskiin, sanoo saksalainen keskuspankkiiri (tuet pois)

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2014/03/31/weidmann-elintarvikkeiden-hinnat-selittavat-matalan-inflaation/20144532/12?n=1


Suomessahan ongelma on ratkaistu tekemällä pienyrittäminen elintarvikealalla säädöksillä mahdottomaksi.

BACKSPACE

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 28355
  • für immer
Vs: Tukilakko

Kyse ei ole siis enää tarpeista, vaan haluista.
 Esimerkiksi halusta tukea ruuantuotantoa halvemman välttämättömyyden toivossa tai halusta ilmaiseen terveydenhoitoon.


Millä logiikalla subventio tekee jostain halvenpaa?
Ei millään, eihän se ole pointti. Kuvitteletko vieväsi ihmisille "oikeaa" tietoa tai jopa ns."totuuden"? Vai mistä moinen kysymys?


Kyllä se voi olla, jos on leipäjonossa. Esimerkiksi 90-luvun lamavelallisen mielestä voisi olla parempi, jos maataloustukien sijasta yhteiskunta suorittaisi saman summan heidän ongelmiensa ratkaisemiseen, eikä yleiseen ruoantuotannon subventioon, jotta isännille jää aikaa agronettiin.
Kyllä tuossa väitteessäsi on jotain ideaa.

Paitsi että lamavelka oli pääosin velanottajan omaa riskiä, maataloustuotannon arvon ja tukitasot on päätetty tuottajia kuulematta.

Mut pitää sanoa, että eihän maataloustuotteiden hinnoissa ollut mitään järkeä "vanhaan hyvään aikaan"  ;D Aivan sairaita tuottoja pienistä puuhaloista  ;D
On olemassa 10 ihmistyyppiä. Ne jotka ymmärtävät binääriluvut ja ne jotka eivät ymmärrä.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 21097
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Tukilakko
voisi olla parempi, jos maataloustukien sijasta yhteiskunta suorittaisi saman summan heidän ongelmiensa ratkaisemiseen, eikä yleiseen ruoantuotannon subventioon, jotta isännille jää aikaa agronettiin.

No niin, muuttuihan se ääni kellossa, sointu on tutumpi. Olen aina ihmetellyt tuota lamavelallisen määritelmää, itse olen sellainen ollut, tottahan toki piti velat pää punasena maksaa pois, olihan ne omalla allekirjoituksella otettu, mutta siis velkasähläreitä on aina ollut, sekä nousu- että lamakaudella. Laman tullessa vaan napsahtaa helpommin leukaan.

Laman jälkeen parikin lainaa otettu, ja maksut maksetaan aina ensin, sitten vasta omiin kuluihin, jos jää.

-SS-

iskra

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 11786
Vs: Tukilakko



Millä logiikalla subventio tekee jostain halvenpaa?
[/quote]

  Eihän se tuotteen kustannuksia halvenna kuin sille loppukäyttäjälle,on sitten kyse asumisesta tai ruuasta tai mistä tahansa tuetusta, mutta se mahdollistaa isommat voitot muille ketjuun osallistuneille

Zetor

  • Vieras
Vs: Tukilakko
voisi olla parempi, jos maataloustukien sijasta yhteiskunta suorittaisi saman summan heidän ongelmiensa ratkaisemiseen, eikä yleiseen ruoantuotannon subventioon, jotta isännille jää aikaa agronettiin.

No niin, muuttuihan se ääni kellossa, sointu on tutumpi. Olen aina ihmetellyt tuota lamavelallisen määritelmää, itse olen sellainen ollut, tottahan toki piti velat pää punasena maksaa pois, olihan ne omalla allekirjoituksella otettu, mutta siis velkasähläreitä on aina ollut, sekä nousu- että lamakaudella. Laman tullessa vaan napsahtaa helpommin leukaan.

Laman jälkeen parikin lainaa otettu, ja maksut maksetaan aina ensin, sitten vasta omiin kuluihin, jos jää.

-SS-


Ns lamavelalliset ovat niitä, joiden konkurssit osuivat tuohon pankkijärjestelmän muutokseen eli keskuspankkirahoituksen vaihtumisen ulkomaisen tai kotimaiseen luoton ottoon valtion ja kansalaisten osalta, jossa yhteydessä tapahtui tämä ns kuplaantuminen mikä nyt yleensäkin kuuluu fiat-rahan luonteeseen.


Siinä kohtaa ei ollut väliksi, kuinka joku yrittäjä teki tai ei, sivullisia uhreja tuli ainakin siinä vaiheessa kun velat omistajiensa sijaan myytiin Norjaan rupuhinnalla.


Tällä ehkä säilytettiiin ns kansallinenuskottavuus ja syömävelasta ym puhutaan edelleen, mutta velkaantumisen lopettaminen on mahdotonta, rahajärjestelmän ominaispiirteestä  jatkuvan kasvun vaatimuksesta johtuen, sekä mm siitä, että vastaavien ja vastattavien täsmäämisvaatimuksen vuoksi esim ns "säästäminen" omalle tilille vaikkapa "veroparatiisiin" johtaa jonkun muun maksukyvyttömyyteen , kun raha ns jää palaamatta kiertoon.


Näitä systeemisiä ongelmia tärkeämpänä pidetään "säästämistä" eli tietynlaista kuripolitiikkaa, joka käytännössä vain pahentaa yleistä taloustilannetta, keskuspankkirahoituksen ollessa valtion osalta nyt kiellettyä. SAksan vaatimuksesta alunperin muuten.


Luonnollisesti ainoatie velkakierteestä ulos on ylijäämäinen vaihtotase, joka valtion osalta korjaantuu mm tukia leikkaamalla. Kannatan.

Viimeksi muokattu: 07.04.14 - klo:08:45 kirjoittanut Zetor

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 21097
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Tukilakko
Zetor, epämääräisen lamavelallisten ryhmän käyttäminen johonkin agendaan lienee jo hieman jälkijättöistä.

Uuden ulosottokaaren mukaan yksityishenkilön velka vanhenee pääsääntöisesti 15 vuoden kuluttua siitä, kun velallinen on tuomiolla velvoitettu maksamaan velka. Eli esimerkiksi 1993 tuomitut velkasaatavat vanhenivat maaliskuussa vuonna 2008, 40000 velkaa raukesi sinä vuonna.

Niinhän se luottotappio ja inflaatio sitä sinun kuplaasi puhkoo.

-SS-