Kun kuitenkin ne tuet tulonsiirtoina ulosmitataan ketjun muissa vaiheissa mm tukipolitiikan vaatimana verotuksena, joka taasen nostaa työn ja tuotantopanosten hintoja.
Tämä itseään ruokkiva kehä on purettava tavalla tai toisella kilpailukyvyn säilyttämiseksi.
Pätee myös muihin tukiin, mm asumistukeen, joka siirtyy suoraan asumisen hintoihin.
Asumistuki ei esimerkissäsi kuitenkaan ole samanlainen tapaus kuin maataloustuki, koska asumistuki on tuki, joka maksetaan, kun jonkun vähävaraisemman on
pakko jossakin asua. Maataloustuki maksetaan, vaikka pitäisi merkittävän osan pelloista melko jouten, ilman tuotteiden myyntiä ja tuotantopanosten ostoa: viherlannoitus, LHP , nurmi. Eli panosten, ja investointien hintaralli on aika paljon maanviljelykentän omaa päätöstä, miten kanavoi tuet, itselle vai ulkoiseen komisteluun ja ikuisen kasvun ahneuteen.
Tuotteiden hinnoilla on myös vähemmän tuettujen maiden pohjahinnat olemassa hinnoittelun pohjaksi. EU:lla on myös markinapuuttujan rooli ja rajoittaa esim. sokerin osalta täysin markkinahintaisen halvan sokerin markkinoille tuloa.
Tämän keskustelun pohja-ajatus ei sittenkään taida olla katkerien maataloustuista kateellisten kaupunkilaisten eliminoiminen, vaan oikeasti viljelijän(kö ?) syvä kauna sellaisia viljelijöitä kohtaan, jotka jostain syystä näyttävät tukien ansiosta menestyvän liian hyvin, tai paremmin kuin hän itse ?
-SS-