Kyllä tuntuu olevan herkkä aihe kun noin näppäimistöt sauhuaa. Ei se mitään onhan asioista hyvä keskustella ja kääntää jos ei muuta niin omaksi iloksi. Itsellä ei aikaa ole käyttää noin pitkiin kirjoituksiin.

Ei tuotantosidonnainenkaan tuki ongelmaton ole, mutta ei minusta voida sanoa, että tämä nykyinenkään tukisysteemi mikään toimiva ole. Se että kumpi sitten on parempi en ota kantaa. Minusta tässä nykyisessä vain hukataan rahaa. Viljelijöistä on tullut tukieurojen perässä juoksijoita, ja tehdään mitä erikoisempi temppuja jotta saadaa varmasti eurot kotiutettua. Marginaalituotteita ei saada kauppojen hyllyille vaikka kuinka tuetaan hehtaareja, rahat kyllä häviävät. Lisäksi tukieurot siirtyvät pellon hintaan jolloin sekään raha ei jää tuottajalle.

Mennäänkö ensi kaudella sitten siihen, että tuotanto jolla suomalaiset ruokitaan saavat enää murto-osan tukieuroista. Sama porukka pitää huoltovarmuuden yllä, kun toinen puoli sitten optimoi tukia tehdän erilaisia toimenpiteitä?

olet siinä täysin oikeassa, että tämän tukipolitiikan aikana ollaan kokoajan menetetty markkinoita. Viennistä ei tarvitse niin olla huolissaan, kun lähdetään takamatkalta, mutta kun omia markkinoita ei ole pystytty puolustamaan. Tuonti kasvaa kovaa vauhtia, on nyt jo kolminkertainen vientiin verrattuna ja EU-aikana noin nelinkertaistunut. Tukipolitiikan kansalliset painotukset ovat meillä vahvasti olleet pohjoisen- ja luomutuotannon, sekä ympäristöasioiden hoitamisessa. Jos vaikka oletettaisiin, että meikäläinen panostus luomuun ei saisi markkinaehtoisesti kilpailukykyistä tuotetta kaupanhyllylle, niin siellä myydään sitten ulkomaista luomua, jos sille on kysyntää. Tukipolitiikkaa ei voi suunnitella niin, että unohdetaan markkinat kokonaan.

Koskelan Jussi kävi tekemässä taksvärkkiä pappilassa, nyt kohdentamisalueen viljelijöillä on jokitöyräiden vuosittainen  niittäminen taksvärkkinä. Meillä kuluu isoja panoksia työhön, joka vain kuluttaa tukipottia... toivottavasti kuitenkin kilpailijoita vähemmän, niin ei kilpailukyky kärsi ainakaan siitä syystä.

https://www.luke.fi/wp-content/uploads/2017/04/luke-luobio_17_2017.pdf
Suomen  elintarvikeketjulle  kilpailukyky  on  perusedellytys  toiminnan  jatkamiselle  ja pitkäjänteiselle  kehittämiselle.  Kilpailukyky  on  suhteellinen  käsite,  joka  saa  merkityksen  vasta  kun  omaa  suorituskykyä  rinnastetaan kilpailijoihin.  Sen  mittaamiseksi  on käytössä  monta  eri  konseptia  ja  tunnuslukua,  joista  ehkä  tunnetuin  on  tuottavuus,  eli tuotantopanosten ja tuotosten suhde. Maa, toimiala tai yritys on kilpailukykyinen, kun se  tuottaa  muita  tehokkaammin.  Toisin  sanoen  sen  tuottavuus  –  varsinkin  kaikki  tuotantopanokset huomioon ottava kokonaistuottavuus – on kilpailijoita parempi. Tuottavuus  ei  kerro  kuitenkaan  koko  totuutta,  sillä  parempi  suhdeluku  on  saavutettavissa myös jatkuvalla vyön kiristämisellä ja vähenevillä tuotoksilla. Tällöin paremmalla tuottavuudella voi menettää markkina-asemiaan. Aidon  kilpailukyvyn  tärkein  tunnusmerkki  on kasvu.

Kannattaako kahdella eurolla tukea paikallista maataloustuotetta, että se olisi "kilpailukykyinen" euron markkinahintaisen ihan samanlaisen tuotteen kanssa.

Sitten vaan chaservaunuja ja rumpupuimureita ostamaan niin kuin ne euron puijat siellä kaukana.

Kyllä suojavyöhyke on nyt niin last season. Ja on muuten kelvannut karjapalatseille ja suurviljelijöille ihan samalla tavalla kuin joillekin olemattomille pienviljelijöille. Pikkutilojen hehtaareja ei edes ole niin paljon kuin on suojavyöhykealan määrä. Noukkii sitten kuka tahansa suojavyöhykkeestä rahat ja leikkii tehokasta sitten paremmilla pellolla ? Mikä estää olemasta ylivoimaisen kilpailukykyinen niiden joukossa, jota eivät saa yhtään satasta eekkerille kyytipojaksi ?

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Petri - 02.12.18 - klo:18:27

Edellisen kanssa valitettavasti samaa mieltä. Tosi en ole ollut viljelijä ennen eu-aikakautta. Nykysysteemin pahin ongelma on tukien ja korvausten pääomittumiseen pellon hintaan, mikä jäykistää kenttää ja toimii tehokkaasti esteenä uusien yrittäjien alalle tulolle. Mutta noin kansantalouden kannalta se aika ennen eu-aikaa oli aika hirveä...

Toistelet keskustasosialistien jo 1970-luvulla toistelemaa mantraa, että pellon hinta muka
nousee liikaa ja "oikeat viljelijät" eivät pysty enää laajentumaan, joten olisi pistettävä toppi
maakaupoille ja valittava maatalouden sisäisen järjestöpolitiikan avulla sopivat oikeutetut
hankkimaan maatalousmaata, säännöstellyllä hinnalla. Siis ei tämä pellon hinnannousun
pelottelu ole mikään nykytukien aikakauden ilmiö.

-SS-

No joo, tuohon ei osaamiseni enää riitä kommenttia laatimaan.  Todellakaan en ole kaipaamassa maanhankintalautakuntien hyväveli-verkostoja takaisin. Pellon hinnannousu lyö kyllä kipeimmin aloitteleville, niukoilla pääomilla toimiville viljelijöille. Tai ehkä olen vaan taitamaton ja köyhä.

Kannattaako kahdella eurolla tukea paikallista maataloustuotetta, että se olisi "kilpailukykyinen" euron markkinahintaisen ihan samanlaisen tuotteen kanssa.

Sitten vaan chaservaunuja ja rumpupuimureita ostamaan niin kuin ne euron puijat siellä kaukana.

Kyllä suojavyöhyke on nyt niin last season. Ja on muuten kelvannut karjapalatseille ja suurviljelijöille ihan samalla tavalla kuin joillekin olemattomille pienviljelijöille. Pikkutilojen hehtaareja ei edes ole niin paljon kuin on suojavyöhykealan määrä. Noukkii sitten kuka tahansa suojavyöhykkeestä rahat ja leikkii tehokasta sitten paremmilla pellolla ? Mikä estää olemasta ylivoimaisen kilpailukykyinen niiden joukossa, jota eivät saa yhtään satasta eekkerille kyytipojaksi ?

-SS-

ihan todellinen lyömäase on se, että tukieuroilla kyetään ostamaan se täällä tuotettu sato, silloin lopettavat tilat ei saa edes niitä kuusentaimia

Maatalous, alkutuotanto on kuitenkin tässä koko ketjun vertailussa, pellolta - pöytään, vain pieni osa. Kansallista on vielä ketjussa paljon, esimerkiksi veropolitiikka, joka pitää ottaa laskelmiin mukaan. Koko tuotantoketju Puolankalaiselta tilalta Helsingin Eirassa asuvan perheen ruokapöytään... sen kilpailukyvystä ja kyvystä kamppailla tuontia vastaan, siitä tässä on kysymys. Teollisuuden palkat, lakot, kuljetuskustannukset, viranomaisvelvoitteet. Joskus armeija tilasi näkkäriä ruotsista, silloin into riitti laskemaan sen kansantaloudellisia vaikutuksia laajemminkin... ei olisi kannattanut silloinkaan ostaa. Nyt en enää ole varma oikeastaan mistään. Sen voi sanoa varmasti, että kaksi vuosittaista niittoa kohdentamisalueella sijaitsevan uoman varressa ei paranna tilannetta kansantalouden kannalta

Metsävähennys, vaikka se jyrkästi kiistetään. On kuitenkin niin merkittävä (tilapäinen) veroetu, ettei voi olla vaikuttamatta hintoja nostavasti.

Alhaisella verokannalla ratsastaa myös lukuisa joukko yhteismetsiä, jotka ovat aktivoituneet 2000-luvulla ostopuolella. Monessa tapauksessa suljettu piiri ja kultapossukerho. Mielestäni alkuperäinen idea karjalaisten asutustilatoiminnan tueksi rakennetusta järjestelmästä on heikentynyt matkan varrella ja siitä on tullut kilpailija muille metsätilamarkkinoilla.

Muina hintaa nostavina tekijöinä ovat mm. rahastot. Näitä pidän ohimenevänä ilmiönä. Metsärahastoihin tulee koko ajan rahaa sisään ja se on johonkin pakko pistää, eikun ostamaan kiinteistöjä, joista ei ole odotettavissa isoja hakkuutuloja. Seurasin yhtä kauppaa, jossa tila koostui taimikoista ja nuoremmista kasvatusmetsistä. Mielestäni ei lainkaan järkevä ostos rahastolle, jonka pitäisi tuottaa selvää rahaa melko piankin. Tarjonta on kuitenkin supistunut, koska UPM ja metsähallitus eivät ole enää myyneet metsiään. Ennakkoarvion mukaan, myytävien metsätilojen määrä tulee selvästi laskemaan tänä vuonna.

Sitten ovat liikemiehet, sijoittajat yms. sekalainen seurakunta, joka haluaa metsää jostain syystä. Monella paikkakunnalla tai alueella on henkilö, jolle metsän ostaminen juuri siltä paikalta on jonkinlainen pakkomielle. Usein taustalla on vielä varakas henkilö, jolle ylihinta ei ole mikään ongelma. En tiedä voiko tätä luonnehtia harrastukseksi tms.

Tuossa edellä mainitussa linkissäkin sivutaan samaa asiaa, minkä minulle totesi eräs kiinteistönvälittäjä. Myytävät metsät ovat puustoisempia kuin aiemmin. Mitä enemmän puita, sen enemmän hintaa.

Yhteenvetona, kun nuo edellä mainitut lyödään yhteen, niin alkaa olla jo mukavasti selityksiä metsän nousevalle hinnalle.

Sehän on sitten Kylmiksen (ja monen muun "köyhän") arkkivihollisia tuossa kannessa:

Mitä jos vuokralohkoille maksettaisiin alemmalla tukitasolla. Lakkaisi valitus siitä, että tukirahat valuu maatalouden ulkopuolelle?

Ei kestä tarkastelua yhdenvertaisuusperiaatteen valossa, mutta joillakin laskelmilla saataisiin varmaan perusteltua. Ihan kuten suojavyöhykkeiden ja kerääjäkasvien tukitasot. Suorissa tuissa ei samalla tapaa ole kustannusperusteisuutta, mutta esim. ympäristönäkökulmasta vuokrapeltojen huonompi hoito, puuttuvat kalkitukset jne. tai jotain muuta utopiaa.

vuokrapeltojen huonompi hoito, puuttuvat kalkitukset jne.

Mitäs jos todistettavasti vuokrapellot menee tässä suhteessa yks yhteen omien kanssa? Enkä tarkoita "yhtä huonosti" vaan "yhtä hyvin"...

On ainakin saanu pidettyä Vuokrahinnat alhaalla juuri sillä että olen luvannut pitää pellot kunnossa. Kalkitus, ojitus, pensaat tms. Ja toisaalta vaatinut vähän pidempiä vuokra-aikoja juurikin tuon kunnostuksen varjolla.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 04.12.18 - klo:20:08

Metsävähennys, vaikka se jyrkästi kiistetään. On kuitenkin niin merkittävä (tilapäinen) veroetu, ettei voi olla vaikuttamatta hintoja nostavasti.

Alhaisella verokannalla ratsastaa myös lukuisa joukko yhteismetsiä, jotka ovat aktivoituneet 2000-luvulla ostopuolella. Monessa tapauksessa suljettu piiri ja kultapossukerho. Mielestäni alkuperäinen idea karjalaisten asutustilatoiminnan tueksi rakennetusta järjestelmästä on heikentynyt matkan varrella ja siitä on tullut kilpailija muille metsätilamarkkinoilla.

Muina hintaa nostavina tekijöinä ovat mm. rahastot. Näitä pidän ohimenevänä ilmiönä. Metsärahastoihin tulee koko ajan rahaa sisään ja se on johonkin pakko pistää, eikun ostamaan kiinteistöjä, joista ei ole odotettavissa isoja hakkuutuloja. Seurasin yhtä kauppaa, jossa tila koostui taimikoista ja nuoremmista kasvatusmetsistä. Mielestäni ei lainkaan järkevä ostos rahastolle, jonka pitäisi tuottaa selvää rahaa melko piankin. Tarjonta on kuitenkin supistunut, koska UPM ja metsähallitus eivät ole enää myyneet metsiään. Ennakkoarvion mukaan, myytävien metsätilojen määrä tulee selvästi laskemaan tänä vuonna.

Sitten ovat liikemiehet, sijoittajat yms. sekalainen seurakunta, joka haluaa metsää jostain syystä. Monella paikkakunnalla tai alueella on henkilö, jolle metsän ostaminen juuri siltä paikalta on jonkinlainen pakkomielle. Usein taustalla on vielä varakas henkilö, jolle ylihinta ei ole mikään ongelma. En tiedä voiko tätä luonnehtia harrastukseksi tms.

Tuossa edellä mainitussa linkissäkin sivutaan samaa asiaa, minkä minulle totesi eräs kiinteistönvälittäjä. Myytävät metsät ovat puustoisempia kuin aiemmin. Mitä enemmän puita, sen enemmän hintaa.

Yhteenvetona, kun nuo edellä mainitut lyödään yhteen, niin alkaa olla jo mukavasti selityksiä metsän nousevalle hinnalle.

Sehän on sitten Kylmiksen (ja monen muun "köyhän") arkkivihollisia tuossa kannessa:

Höpsis, luin tuon artikkelin, enkä missään nimessä halua tuomita ketään omillaan toimivaa yksityishenkilöä. Nämä yhteismetsät, säätiöt, rahastot yms. kolhoosit on sitten eri asia.

2020

Peltokasvit ravinteiden tasapainonen käyttö 54e---->17e. Puutarha 200e-->80e

Suojavyöhykeautomaatti-->ei enää valtaojien varsille, kohdentamisalue 500e-->400e, muu alue 450e-->350e

LHP Nurmi, vain kohdentamisalue. Max 20%--> 15%

Monimuotoisuuspellot, max 15% - - > 10%.

Repikää siitä, MTK/Kepu.

🤣🤣🤣🤣🤣🤣

2020

Peltokasvit ravinteiden tasapainonen käyttö 54e---->17e. Puutarha 200e-->80e

Suojavyöhykeautomaatti-->ei enää valtaojien varsille, kohdentamisalue 500e-->400e, muu alue 450e-->350e

LHP Nurmi, vain kohdentamisalue. Max 20%--> 15%

Monimuotoisuuspellot, max 15% - - > 10%.

Repikää siitä, MTK/Kepu.

🤣🤣🤣🤣🤣🤣

Tässä nykyisessä järjestelmässä minua tökkii sekin, ettei "valtio" tiedä itsekään, mitä meiltä maajusseilta odotetaan. Ymmärrän, että rahat on loppu, mutta meiltä odotetaan maisemanhoitoa, ympäristönsuojelua, hiilensidontaa yms. Suojavyöhyke on hyvä esimerkki tästä. Varmaan sitä jotkut tukikekkeruusit käytti väärin laittamalla koko tilan suojavyöhykkeeksi, mutta ei niiltä aloilta pitäisi valua Itämereenkään mitään uutta syntiä. VMP. Kepulaisen maatalousministerin aikana on jatkunut sama ollin kurjuus kuin aikaisemminkin. Mikä nyt ei toisaalta yllätä yhtään. Ihan sama, vaikka sitä salkkua kantaisi paatunut kommunisti tai cityvihreä.

2020

Peltokasvit ravinteiden tasapainonen käyttö 54e---->17e. Puutarha 200e-->80e

Suojavyöhykeautomaatti-->ei enää valtaojien varsille, kohdentamisalue 500e-->400e, muu alue 450e-->350e

LHP Nurmi, vain kohdentamisalue. Max 20%--> 15%

Monimuotoisuuspellot, max 15% - - > 10%.

Repikää siitä, MTK/Kepu.

🤣🤣🤣🤣🤣🤣

Suunta on oikea, mutta tukien pudotus saisi olla yhtä jyrkkä kuin Kitzbühelin syöksylaskurata, niin elämäntapa- sukutila- sivutoimi- ja harrastepelleilijät karsiutuisivat kyydistä ja jäljelle jäisivät vain kovan ammattitaidon omaavat tosiosaajat.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 23.02.19 - klo:21:01

2020

Peltokasvit ravinteiden tasapainonen käyttö 54e---->17e. Puutarha 200e-->80e

Suojavyöhykeautomaatti-->ei enää valtaojien varsille, kohdentamisalue 500e-->400e, muu alue 450e-->350e

LHP Nurmi, vain kohdentamisalue. Max 20%--> 15%

Monimuotoisuuspellot, max 15% - - > 10%.

Repikää siitä, MTK/Kepu.

🤣🤣🤣🤣🤣🤣

Suunta on oikea, mutta tukien pudotus saisi olla yhtä jyrkkä kuin Kitzbühelin syöksylaskurata, niin elämäntapa- sukutila- sivutoimi- ja harrastepelleilijät karsiutuisivat kyydistä ja jäljelle jäisivät vain kovan ammattitaidon omaavat tosiosaajat.

Voi ehkä kuitenkin tähän harhaiseen vuodatukseen todeta, että isoja tosiosaajia joutuu ennemmin mieron tielle kun liisatut punavanteet pihalla ihmettelevät, mihinkäs se isännän 250 ha:n silpohernetuki hävisikään. 30 k€.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 23.02.19 - klo:22:47

Lainaus käyttäjältä: SKN - 23.02.19 - klo:21:01

2020

Peltokasvit ravinteiden tasapainonen käyttö 54e---->17e. Puutarha 200e-->80e

Suojavyöhykeautomaatti-->ei enää valtaojien varsille, kohdentamisalue 500e-->400e, muu alue 450e-->350e

LHP Nurmi, vain kohdentamisalue. Max 20%--> 15%

Monimuotoisuuspellot, max 15% - - > 10%.

Repikää siitä, MTK/Kepu.

🤣🤣🤣🤣🤣🤣

Suunta on oikea, mutta tukien pudotus saisi olla yhtä jyrkkä kuin Kitzbühelin syöksylaskurata, niin elämäntapa- sukutila- sivutoimi- ja harrastepelleilijät karsiutuisivat kyydistä ja jäljelle jäisivät vain kovan ammattitaidon omaavat tosiosaajat.

Voi ehkä kuitenkin tähän harhaiseen vuodatukseen todeta, että isoja tosiosaajia joutuu ennemmin mieron tielle kun liisatut punavanteet pihalla ihmettelevät, mihinkäs se isännän 250 ha:n silpohernetuki hävisikään. 30 k€.

-SS-

Kerros joku peruste siihen, miksi sinulle, todennäköisesti 30-40 hehtaarin puuhapalstalla viljaa viljelevälle, pitää maksaa minkäänlaisia maataloustukia?

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 23.02.19 - klo:23:24

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 23.02.19 - klo:22:47

Lainaus käyttäjältä: SKN - 23.02.19 - klo:21:01

2020

Peltokasvit ravinteiden tasapainonen käyttö 54e---->17e. Puutarha 200e-->80e

Suojavyöhykeautomaatti-->ei enää valtaojien varsille, kohdentamisalue 500e-->400e, muu alue 450e-->350e

LHP Nurmi, vain kohdentamisalue. Max 20%--> 15%

Monimuotoisuuspellot, max 15% - - > 10%.

Repikää siitä, MTK/Kepu.

🤣🤣🤣🤣🤣🤣

Suunta on oikea, mutta tukien pudotus saisi olla yhtä jyrkkä kuin Kitzbühelin syöksylaskurata, niin elämäntapa- sukutila- sivutoimi- ja harrastepelleilijät karsiutuisivat kyydistä ja jäljelle jäisivät vain kovan ammattitaidon omaavat tosiosaajat.

Voi ehkä kuitenkin tähän harhaiseen vuodatukseen todeta, että isoja tosiosaajia joutuu ennemmin mieron tielle kun liisatut punavanteet pihalla ihmettelevät, mihinkäs se isännän 250 ha:n silpohernetuki hävisikään. 30 k€.

-SS-

Kerros joku peruste siihen, miksi sinulle, todennäköisesti 30-40 hehtaarin puuhapalstalla viljaa viljelevälle, pitää maksaa minkäänlaisia maataloustukia?

Katso, runkkari, kun Kepu ja MTK antaa siihen mahdollisuuden.

V1tuttaako?

Kerääjäkasvi 50ha-->oli 5000e, merkkaa ja kerää rahat.

Ottaako pattiin? Hä?



Kepu ja MTK..

🤣🤣🤣