Aktiiviaikanani, josta jo kuitenkin n. 9 vuotta, käytössä oli Suonentiedon-sunnitteluohjelma. Oli mielestäni hyvä, varsinkin kun kirjanpito-ohjelmakin samasta talosta. Päivitykset tulivat ajallaan ja mahdolliset virhetilanteet korjattiin nopeasti, samoin asiakaspalvelu/neuvonta pelasi hyvin. Nyt kirjanpito-ohjelma edelleen käytössä, enkä voi moittia.
Onhan nämä ohjelmat kehittyneet kun muistaa alkuaikojen Dos-versioita, korppuja ja lerppuja. Mutta näissäkin ohjelmisto asioissa pätee se, että yksi tykkää äidistä toinen tyttärestä.

Lainaus käyttäjältä: Pasimycin - 12.10.22 - klo:23:08

Eipä tarvitsisi vuosimaksuja maksella.

Aika pieni riesa siitä, että on kunnon kirjanpito ja reaalinen mahdollisuus suunnitella esmes lannoitus kunnolla ja hakea eri vaihtoehtoja. Ruutupaperilla tuota ei viitti tehdä kukaan.

Petyin sekä Webwisun että Peltotuen lannoitesuunnitteluun. Kumpikin ehdottavat jotakin sekavaa, jos on monta lajia ja pieniä lohkoja. Jos käyttää vain yhtä lannoitelajia tilalla, ohjelmat tekevät hyvää työtä. Mutta jos yksi laji loppuu kesken pellon ja jatketaan toisella, ei niitä ohjelmia saa sellaista edes laskemaan. Peltotuessa on vaikea tehdä oma seos, siis kaliumkloridista, P20 fosfaatista ja salpietarista.

 Fosforitasauksessa ohjelmat kyllä ovat hyödyllisiä.

Eli ruutupaperilla (Excelillä) melkein on tehtävä, sitten kun kirjaa lannoitetasot sinne toteutuneeseen, ohjelmat ovat siinä hyviä, että kertovat, paljonko on vielä lisävaroja vai meneekö typpi / fosfori yli. Ainakin Peltotuki laskee reaaliaikaisen varaston vain toteutuneiden tapahtumien perusteella. Sirpin käyttö myös edellyttää toimimista Peltotuen toteutuneet-välilehdellä, silloin Sirppiin tulee ne tapahtumat ja ne voi rastittaa pellolla.

Vipu on kehittynyt niin paljon alkuajoista, että helpointa on suunnitella Vipuun lohkot ja kasvit, sitten siirtää Peltotukeen, ei toisin päin. Tässä kun vähän mietin, viljelysuunnitteluohjelma on vähemmän hyödyllinen, kuin voisi kuvitella.

Jos tilalla ei ole arveluttavan korkeita fosforilohkoja ja toisaalta heikkoja fosforilohkoja, suunnittelu käy helpommin, tasaväkirehuruokinan tapaisella menetelmällä, Y2:sta vaan joka paikkaan.

-SS-

Mutta jos yksi laji loppuu kesken pellon ja jatketaan toisella, ei niitä ohjelmia saa sellaista edes laskemaan.

Tämä on vaikea hallita ja en tiedä miten tämä pitäisi oikeoppisesti tehdä, mutta minulla on ollut käytäntö, että lannoitteenlaskentaikkunassa, jos vaikka käytössä Y3 ja sitä on jäljellä 500kg ja lohko on 10ha, niin jaan tuon lannoitemäärän hehtaarille, tässä tapauksessa 50kg/ha. Sitten otetaan Y10 ja lisätään lannoitemäärää siihen asti kunnes alkaa haluttu typpimäärä olla täynnä, eikä fosfori ole menossa yli sallitun. En tiedä taipuuko mikään ohjelma tämän fiksumpiin suorituksiin. On ehkä hyväksyttävä se, että suunnitteluohjelmisto on auttava tekijä, mutta ei täydellinen, taipuen kaikkein taidokkaimpiinkin kiemuroihin.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 16.10.22 - klo:11:38

Mutta jos yksi laji loppuu kesken pellon ja jatketaan toisella, ei niitä ohjelmia saa sellaista edes laskemaan.

Tämä on vaikea hallita ja en tiedä miten tämä pitäisi oikeoppisesti tehdä, mutta minulla on ollut käytäntö, että lannoitteenlaskentaikkunassa, jos vaikka käytössä Y3 ja sitä on jäljellä 500kg ja lohko on 10ha, niin jaan tuon lannoitemäärän hehtaarille, tässä tapauksessa 50kg/ha. Sitten otetaan Y10 ja lisätään lannoitemäärää siihen asti kunnes alkaa haluttu typpimäärä olla täynnä, eikä fosfori ole menossa yli sallitun. En tiedä taipuuko mikään ohjelma tämän fiksumpiin suorituksiin. On ehkä hyväksyttävä se, että suunnitteluohjelmisto on auttava tekijä, mutta ei täydellinen, taipuen kaikkein taidokkaimpiinkin kiemuroihin.

Rehellisesti sanoen mun ei ole tullut mieleenkään että tuo homma täytyisi saada tehtyä jotenkin muuten kun noinkin se käy kuitenkin suhteellisen helposti.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 16.10.22 - klo:11:38

Mutta jos yksi laji loppuu kesken pellon ja jatketaan toisella, ei niitä ohjelmia saa sellaista edes laskemaan.

Tämä on vaikea hallita ja en tiedä miten tämä pitäisi oikeoppisesti tehdä, mutta minulla on ollut käytäntö, että lannoitteenlaskentaikkunassa, jos vaikka käytössä Y3 ja sitä on jäljellä 500kg ja lohko on 10ha, niin jaan tuon lannoitemäärän hehtaarille, tässä tapauksessa 50kg/ha. Sitten otetaan Y10 ja lisätään lannoitemäärää siihen asti kunnes alkaa haluttu typpimäärä olla täynnä, eikä fosfori ole menossa yli sallitun. En tiedä taipuuko mikään ohjelma tämän fiksumpiin suorituksiin. On ehkä hyväksyttävä se, että suunnitteluohjelmisto on auttava tekijä, mutta ei täydellinen, taipuen kaikkein taidokkaimpiinkin kiemuroihin.

Suonentiedon Neuvos kyllä taipuu tuohon,  eihän siihen lohkoon tarvinnut syöttää kuin kokonaismäärä siitä uudesta lannoitteesta niin se otti fosfori- ja typpikertymän huomioon. Eli onko tämä se ongelma vai olenko ymmärtänyt oikein?

Peltotuessa voi laittaa toimenpiteen koskemaan osaa lohkoa. Siitä voi sitten jakaa lannoitelaadut.

Tähän mennessä jokainen nappasi syöttiin  eli suunnittelu myönnetään tehtävän  vaikka päässälaskuna, ja sitten tallennetaan etukäteen selvitetty lannoitus sinne suunnitteluohjelmaan.

Aika vaikeaa on ruutupaperia voittaa, ohjelman pitäisi osata iteroida varastoa ja ostoslistaa käyttäen edullisin ja vähiten vaihtoja teettävä lannoitesuunnitelma.  Monet automaatin laskemat mahdolliset käyttöjärjestykset ja yhdistelmät edellyttäisivät puolta tusinaa purkuventtiiliä ja tarkkaa täyttöä vajaine säiliöineen.

Ihminen on yllättävän hyvä näissä, koska osaa yhdistellä ja sovitella kokonaisuutta, likimääräisesti, ennen kuin alkaa sijoittamaan tarkkoja arvoja paikalleen. Ja osaa tarvittaessa erottaa toteutuneen ja dokumentoidun asian erilleen, toisin sanoen osaa valehdella.

Tarkoitin siis sitä Peltotuen osiota, jossa käytetään "laske lannoite" - toimintoa käyttäen. Hetken kun tutkii niitä hölmöjä lannoitelaskelmien tulosvaihtoehtoja,  ymmärtää painaa "peruuta" , ja kirjaa vain oman mielen mukaan ruutupaperilta, ja tyytyy seuraamaan vihreää numeroa peltohehtaarin typpi- ja fosforimäärässä.

Jos tilalla on vain Y2:sta ja viljavuusnäytteet tehty yhdestä ämpärillisestä multaa kaikille kymmenille lohkoille, on helppoa antaa ohjelman kuin ohjelman laskea joka lohkolle lannoitukset.

-SS-

Peltotuessa pystyy rajaamaan käytettävissä olevan lannoitevalikoiman sopivan pieneksi. Esim. 3 kpl "peruslannoksia" ja jos joku sellaista harrastaa, vielä starttifosfori päälle. Suunnittelussa laitetaan ensin starttia vaikkapa 60 kg/ha ja sen jälkeen ohjelman annetaan tarjota peruslannosta. Jos tulee vastaan tilanne, että kylvöjärjestyksestä johtuen tulisi ylimääräisiä koneen tyhjennyksiä, niin katsotaan kokonaisuutta, ja vaihdetaan sitten yhdelle tai muutamalle lohkolle sama "peruslannos". Vielä pystyy viilaamaan fosforin ja typen suhdetta starttifosforin määrää muuttamalla.

En pitänyt kohtuuttoman vaikeana kun aikanaan oli nuo starttifosforilaitteet; nykyään mennään aika pienellä panostuksella ja yhdellä "halvalla" lannoitelaadulla. Ja lisätään säilörehunurmialaa. Vaikkei ole kissaa, koiraa eikä mitään muitakaan elukoita... 

Yksi asia, mikä Peltotuessa  ihmetyttää, on maanäytteiden jatkuva noutaminen kasvulohkoille. Useimmat maanäytteet on tehty peruslohkoittain, toki yli 5 ha peruslohkon näytteet tulevat useampaan kertaan, mutta jos listassa on kymmeniä pikku peruslohkoja, mikseivät ne vaan voisi pysyä sitä viittä vuotta paikallaan ? Onhan niissä näytteenottopäivämääräkin.

No, pieni ärsytys , eipä liene kokonaisuuteen vaikutusta. Edelleen en oikein jaksa Sirpin ja Peltotuen yhteensovittamista tuolla tavalla, että Vipusta siirretään Peltotukeen,  Peltotuesta Sirppiin, sitten taas Sirpistä Peltotukeen ja aina on oltava ajankohtaiset ne muutokset. Sirppi ottaa Vipusta suoraankin, ja kummassakin on oma varastokirjanpitonsa. Sirpin käyttö kosketusnäytöltä taasen on tympivää.

-SS-

kuin helpolta kynä ja paperi alkaakaan kuulostaa....

Sirppi on kyllä kannibalisoinut Peltotuen aika täydellisesti. Nyt kun piirtelyt ja viljelypäätökset pitää joka tapauksessa tehdä Vipu-sovelluksessa, ei viljelysuunnitteluohjelmistolle jää muuta tehtävää kuin toimenpiteiden ja tarvittavien raaka-aineiden dokumentointi. Ja ns. yksin käytettävä Sirppi tekee nuo hommat aivan samalla tavalla, varastonhallintaa ym. myöten. Ja Sirppiä voi käyttää pöytätietokoneella normaalisti.

Mitähän lisäarvoa Peltotuen käyttäjä enää voisi ohjelmistostaan saada, useansadan euron ohjelmistopaketti kuitenkin on, verrattuna 50 euron Sirppiin ? Biosidikirjanpito ? Nyt sitten kun Sirppi on Peltotukeen synkronoitu, Sirpin suunnitteluosio jäänee vaillinaiseksi. Eli pitäisi muuttaa Sirppi itsenäiseksi ohjelmaksi käytöltään. Voi olla, että tulee tehtäväksi. Peltotuen kehitys muutenkin on mennyt taakse päin, koska aikaisemmin valttina olleet ominaisuudet ovat poistuneet tai tulleet tarpeettomiksi. Valmista tukitapahtumavalikoimaa ei enää ole, eikä optimointia siihen. Etukäteissuunnittelu talvella on vaikeampaa, koska lohkosuunnittelu pitää tehdä tavallaan sokkona, käyttäen karttapaikan pinta-alalaskentaa avuksi, ja Vipussa pitää pitää huolta, että piirretty lohkojärjestys A..B..C.....N pysyy samana, muuten Peltotuessa homma menee todella vaikeaksi, hallinnon lohkosiirron jälkeen. Mutta siis Vipu on viljelysuunnittelun perustyökalu, tulee ehdottomasti liian myöhään käyttöön ! Miksiköhän Vipuun ei voisi sallia tulevan vuoden lohkojen laittelua jo talvella ?

Oikeastaan näiden kahden mainitun ohjelmiston (ehkä muidenkin) voimallisia toimintoja korostetaan liikaa: jos tilalla on yhtenäinen lannoitus- ja ruiskutusohjelma kaikille pelloille, esim. Tooler, Balaya, Mangozin, Medax Max, yli koko tilan, silloin se menee, ruiskutuskerrat ovat samat, havainnot ovat samat, pallukoita klikataan tehdyksi.

Viljavuuksien osalta vaatimus on myös suoraviivainen: jos lohkoissa on sama viljavuus ja sama fosfaatintarve, voidaan keskittyä yhteen ja samaan lannoitelajiin, eikä ohjelmistosta tarvitse yrittää laskettaa jotakin typeriä lannoite-ehdotuksia.

Lohkot ja viljelykierrot on nyt tässä uudessa tukijärjestelmässä ehkä sidottava kokotilaan, enintään peruslohkoihin tai alueellisiin peruslohkoryhmiin. Muuten hommasta ei tule mitään. Varsinkin tuo kiertävä 33% viljelykierto on todellisuudessa erittäin hankala, jos kasvulohkot eivät ole samat joka vuosi. Näyttää siltä, että markkinavetoisuus kärsii, koska ainoa lähellekin järkevä kierto on suunnitella nykyinen ja seuraavat vuodet, esimerkiksi jotenkin seuraavasti, kokotilan kevätvehnä, kokotilan kaura, kokotilan ohra, kokotilan syysvehnä, kokotilan rypsi. Tällöin 33% ja 3 vuoden kierrot toteutuvat kummatkin.

-SS-

Peltotuessa saa tehtyä kätevästi vaaditun viljelysuunnitelman. Ja haluttaessa/tarvittaessa tekemään sen lannoitelaskelman joko ravinteita tai kustannuksia optimoiden.En ole oikein ikinä ymmärtänyt, että miten SS kokee Peltotuen käytön niin kovin vaikeaksi. Olisko niin että asut liian lähellä ohjelmiston kotia?

Peltotuessa saa tehtyä kätevästi vaaditun viljelysuunnitelman. Ja haluttaessa/tarvittaessa tekemään sen lannoitelaskelman joko ravinteita tai kustannuksia optimoiden.En ole oikein ikinä ymmärtänyt, että miten SS kokee Peltotuen käytön niin kovin vaikeaksi. Olisko niin että asut liian lähellä ohjelmiston kotia?

Eipä siitä menneen ajan viljelysuunnitelmasta enää ehdoissa puhuta, vain viljelymuistiinpanoista. "Viljelysuunnitelma" onkin nyt yhtä kuin Vipuun piirretyt kasvit ja niiden lohkot.

Peltotuen lannoitesuunnittelu toimisi, jos olisi vain yhtä lannoitetta ja lannoittaisi vain yhden kerran. Syysviljojen lannoitussuunnittelu on yhtä alkeellisella tasolla kuin kymmenen vuotta sitten, kun otin Peltotuen käyttöön.

Lannoitelaskentatoiminto olettaa, että suunnitelman perusteella tilataan tarvittava määrä lannoitteita, eli ei voi "ajaa varastoa vasten";  jos pari vuotta aikaisemmin on haalinut lannoitteita, joita nyt vaan sattui saamaan,  ei oikeastaan minkään asian perusteella voi "optimoida", vaan olen käyttänyt lohkoa tehdessä lannoitus-toimenpiteessä kokeilemista, eli tarkkailen kokonaistyppeä ja varaston määrää. Se sitten jää viljelymuistiinpanoksi. 

Todellisuudessa kylvöillä ei juuri voi tehdä muuta kuin aloittaa kylvöt yhdellä asetuksella, lataa koneen kasan reunasta, mihin ne säkit ovat sattuneet purun aikana, kunnes peltoala loppuu tai apulanta loppuu.

-SS-

Todellisuudessa kylvöillä ei juuri voi tehdä muuta kuin aloittaa kylvöt yhdellä asetuksella, lataa koneen kasan reunasta, mihin ne säkit ovat sattuneet purun aikana, kunnes peltoala loppuu tai apulanta loppuu.

On sitten tosi ahdas varastopaikka tai kankea kone jos ei voi lantasäkkejä ottaa kuin yhdessä järjestyksessä kasalta pois. Ja sekin järjestys on rekkakuskin luoma...

On sitten tosi ahdas varastopaikka tai kankea kone jos ei voi lantasäkkejä ottaa kuin yhdessä järjestyksessä kasalta pois. Ja sekin järjestys on rekkakuskin luoma...

Ahtaan vanhan heinäladon peräsivu.  Peltotuesta edelleen, koska viljelysuunnitelmaa ei tarvitse tehdä tai tallettaa johonkin tiettyyn päivämäärään, on oikeastaan keväällä näille myöhäisille kevätvehnille käytettävissä lähinnä vakiotyppilannoitus, esim. 100 kg. Kesän lisälannoituksilla sitten sitä valkuaista. Silloin on enemmän aikaa katsoa, miten paljon sitä typpeä voi käyttää. Fosfaattiarvot kun ovat samalla reitillä sekä arveluttavan korkeat että heikot, eipä siinä tarvitse fosforinkaan optimointia, muuta kuin tietyille lohkoille CAN ja muille Y6 tai Y5, kesällä sitten typpiliuos ja CAN/NS .  Jotenkin tuo lannoitussuunnittelu edelleen lähtee tilanteesta, jossa ravinteiden maksimirajat ovat ainoa vahdittava raja. Viime vuonna kun ei ollut varastossa (ei kaupankaan katoksessa ollut) paljon mitään lannoitetta, aika sama, mihin ja kuinka paljon sitä laittoi, alle jäi rajojen kirkkaasti.

Nyt kun laskin varastossa lannoitteiden typpimäärän koko alalle, jäädään noin 150 kiloon hehtaarille. Eli typpiliuos on sitten se, jolla kesän aikana voi säädellä lisää. Mitäpä suunnittelemista tuossa sitten enää on.

Sitähän minä tuossa ihmettelen, että aluksi Peltotuen mukana markkinoitu Sirppi on kehittynyt mobiilileikkikalusta aivan tietokoneella käytettäväksi kaiken toiminnallisuuden sisältäväksi ohjelmaksi, jossa tapahtumat ja niiden käyttö ovat samat kuin Peltotuessa, karttaosa toimii suoraan paikannus mukana ja voi käyttää mobiilisti. Ja hinta 50 €. Ja kelpaa kasvintuhoojasovellukseksi.

Peltotuen esittelysivulla mainittu tukioptimointi ei ole ollut käytössä enää muutamaan vuoteen. Kustannuslaskenta jää vajavaiseksi, jos ei käsin laittele tukimaksatuksia tapahtumiin. Tukimaksatukset pitää rakentaa itse, koska valmiina tapahtumina summat eivät kaikin osin ole 2024  tai edes 2023 mukaiset.

Peltotuki oli aikaisemmin hyödyllisempi, esimerkiksi silloin kun oli ravinnetaseet-toimenpide, ja kun oli erinomaisen alhaisia viljan hintoja, sekä herkästi reagoiva kesantorajoite, niin hömppien ja muiden valittujen toimenpiteiden ja tuotantotukien yhdistely oli ihan kannattavaa, ja vaihtoehtojen punnitseminen oli mahdollista Pro-versiossa olevalla tukioptimointiosalla. Nyt kymmenen vuoden käytön jälkeen Peltotuki on tavallaan varjo entisestään. Hiukan harmittaa, jos Sirpin tekijät ovat omineet Peltotuen ideoita, mutta toimintojen tarpeellisuus, käyttökelpoisuus verrattuna hintaan saa minusta kyllä vaikuttaa hankintapäätökseen. Maksullisen Sirpin ja maksullisen Peltotuen yhteiskäyttö on epäedullisin vaihtoehto hinnaltaan.

Peltotuesta irtautuminen vaatinee viljelymuistiinpanojen säilymisen takia noin muutaman vuoden lisäajan, kuitenkin. Se, voiko Peltotukeen sidottua Sirppiä käyttää pysyvästi erikseen käytettävän Sirpin tapaan, vaikka irtautuisi Peltotuesta, jää vielä selvitettäväksi. Ainakin kokeilin, että nyt pääsee tietokoneella tekemään muistiinpanoja. Tapahtumat ovat identtiset Peltotuen kanssa, pois lukien tukitapahtumat (joita siis ei ole vuosiin enää päivitetty Peltotuessakaan)  Ehkä kokeilen varaston rakentamista Sirppiin, se ei siirry Peltotuesta. Varastotoiminto oli Peltotuessa yksi hankinnan syy, mutta esimerkiksi sadon varastotilanne on vain Sirpissä.

-SS-