Jos lehtijutun luvut pitää paikkansa eli 80 lehmällä 1 000 000 kg maitoa niin arvostelun ja neuvomisen sijaan nöyrästi kyselisin vinkkejä miten tuo tehdään enkä inttäs että joku on ny pielessä. Urpot.

Jos lehtijutun luvut pitää paikkansa eli 80 lehmällä 1 000 000 kg maitoa niin arvostelun ja neuvomisen sijaan nöyrästi kyselisin vinkkejä miten tuo tehdään enkä inttäs että joku on ny pielessä. Urpot.

Kerrankin joku puhuu asiaa!

Toisellakin tilalla oli että 2 Lelyä ja n.100-110 ammua. Sieläkin lähti maitoa 13000kg/ammu/kausi. Yhteistä tiloille on että kumassakin on kioskit pihatossa ja käytännössä erillisruokinta.

Eli tähän voisi todeta että TOISET LEIKKII APPEELLA TOISET TUOTTAA MAITOA!

Niin ja sekin on erikoista että navetta on valtavirrasta poketen 4 rivinen yhdellä pöydällä. En muista navetan pohjaratkaisua tuosta toisesta missä 50 ammulla lypsettiin lely tukkoon erillisruokinnassa. Kumassakin on mattoruokkija jakamassa säilörehun.

Ainut mikä tässä ihmetyttää, että onko tämä jokin ihme jos keskituotos on 11000? tuohan tulee parsinavetassa 2 lypsykerralla ilman mitään kikkailuja. 
Miksi kaikilla ei ole vähintään tuo sama tuotos?

Koska kaikilla ei ole osaamista. Aika moni osaa lypsää parsinavetassa kovalla tasolla, mutta isommassa pihatossa joutuu opetella vähän alusta.

Jos lehtijutun luvut pitää paikkansa eli 80 lehmällä 1 000 000 kg maitoa niin arvostelun ja neuvomisen sijaan nöyrästi kyselisin vinkkejä miten tuo tehdään enkä inttäs että joku on ny pielessä. Urpot.

Just näin. Insinöörikansan ropottilypsäjillä on tärkiää osoittaa toisten virheitä.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 08.02.14 - klo:04:44

Toisellakin tilalla oli että 2 Lelyä ja n.100-110 ammua. Sieläkin lähti maitoa 13000kg/ammu/kausi. Yhteistä tiloille on että kumassakin on kioskit pihatossa ja käytännössä erillisruokinta.

Eli tähän voisi todeta että TOISET LEIKKII APPEELLA TOISET TUOTTAA MAITOA!

Niin ja sekin on erikoista että navetta on valtavirrasta poketen 4 rivinen yhdellä pöydällä. En muista navetan pohjaratkaisua tuosta toisesta missä 50 ammulla lypsettiin lely tukkoon erillisruokinnassa. Kumassakin on mattoruokkija jakamassa säilörehun.

tähän sama vastaus kuin ensimmäiseen. Ei ole osaamista. Maailman korkeimmat keskituotokset lypsetään kuitenkin seosrehulla ja siihen on aivan yksinkertainen syyt: eläinten parempi terveys, pidempi elinikä ja helpommin ja korkeammalla tasolla hyödynnetty karkearehu.

Ja mitä tulee tuohon 4-rivisyyteen niin appeella ei edes toimisi kunnolla... Kolmerivisenäkin tahtoo olla ruhkaa. Navetan rakentamista kun suunniteltiin niin vierailtiin useilla tiloilla ja käytiin yhdellä robotilalla missä keskituotos oli reilusti 12 000 kg. Lehmiä ei paljoa ollut robottia rasittamassa... Hyvällä ja tasaisella eläinaineksella sitä maitoa tulee väkisinkin paljon oli lypsysysteemi tai navetta millainen hyvänsä jos vain terveys kestää.

Muistaakseni Suomen korkein keskituotos lypsetään parsinavetassa Raision rehuilla. Taispa olla jotain 15000kg/vuosi/eläin.

Hamrassa on testattu että kummalakin ruokintatavalla päästään samaan tuotokseen. Isännille tulisi vain 50% halvemmaksi hommata ne erillisruokinta vermeet navettaan.

Nelirivinen vaatii että pöydällä on tasalaatuista apetta jatkuvasti saatavilla ja sitä jaetaan useita kertoja säänöllisesti. Eli mielellään ruokinta pitää automatisoida.

Eihän kuitenkaan voi verrata teknologiakustannusta ruokinnassa ainoana tekijänä. Tilarakennekin vaikuttaa, esimerkiksi se onko mahdollisuus viljellä muuta kuin nurmea. Sijainti vaikuttaa myös, mihin hintaan jakeita on saatavana. Kahdelle samankokoiselle tilalle luonteva ratkaisu voi olla hyvin erilainen.. se on eri asia miten faktat vaikuttaa isännän päätöksiin.

Olis hauska tietä tuosta 15 tonnin tilasta, millaisia tunnuslukuja siellä muuten esiintyy?

Jos lehtijutun luvut pitää paikkansa eli 80 lehmällä 1 000 000 kg maitoa niin arvostelun ja neuvomisen sijaan nöyrästi kyselisin vinkkejä miten tuo tehdään enkä inttäs että joku on ny pielessä. Urpot.

Juuri näin!

Eihän kuitenkaan voi verrata teknologiakustannusta ruokinnassa ainoana tekijänä. Tilarakennekin vaikuttaa, esimerkiksi se onko mahdollisuus viljellä muuta kuin nurmea. Sijainti vaikuttaa myös, mihin hintaan jakeita on saatavana. Kahdelle samankokoiselle tilalle luonteva ratkaisu voi olla hyvin erilainen.. se on eri asia miten faktat vaikuttaa isännän päätöksiin.

Olis hauska tietä tuosta 15 tonnin tilasta, millaisia tunnuslukuja siellä muuten esiintyy?

Puhehan oli keskituotoksesta!

No eikös silloin voi taas tehdä isomman navetan mille nurmialariittää?

Niin siis se miltsi maitolitraaa olis tarkoitus saada että 80on kokoajan lypsyssa,lehmämääränä tarkoittaa 90-+Jolloin ummessa on 8-15 ja LYPSYSSÄ koko ajan 80-85.Siitä tulee tuo miljoona litraa/vuosi. Ja tietenkin tarkoittaa että säilörehu täytyy onnistua ja valkuainen mielummin lähempänä 180 kuin 140.Rakentamaan lähdettiin tuolla 11tn kt.llä,minustakaan se ei mitenkään ihmeellinen ole ja varsinkin automaatti lypsyssä se tulee aika itsestään. Tavotteitahan pitää olla j seuraavaksi kun sais poikamakerrat lähelle 3.

Lainaus käyttäjältä: Carlosi - 08.02.14 - klo:08:20

Jos lehtijutun luvut pitää paikkansa eli 80 lehmällä 1 000 000 kg maitoa niin arvostelun ja neuvomisen sijaan nöyrästi kyselisin vinkkejä miten tuo tehdään enkä inttäs että joku on ny pielessä. Urpot.

Juuri näin!

Tuohon pääsee kun tekee 20-30 vuotta virheetöntä työtä 

Hyvä aina muistaa, että 14 000- 15 000 kg lypsävä lehmä ei ole mitenkään harvinainen. Niitä on lähes kaikissa tietämissäni isoissa karjoissa. Elävät samassa tilassa ja syövät samaa säilis+vilja+rypsiä kuin kaikki muutkin.

Mut se että robolla imetään tuo määrä maitoa vuodessa on todella komeaa. Karjassa ei voine olla yhtään tiukkaa lehmää. Pahimmillaan robokarjoissa on lehmiä joiden keskivirtaus on vain litra minuutissa 

Tässä ketjussa on tullut lähes kaikki maidon tuotannon variaatiot joita on olemassa. Kuitenkin fakta on että talo elää tuotetulla maidolla ja kokonaiskulujen rajoittaminen sitten parantaa tulosta.

yksi versio voisi olla noin 100 lehmän robottinavetta ohjatulla liikenteellä missä lypsyssä tulevaa maitomäärää muutettaisi kapasiteetin mukaan. Tässä olisi mahdollista päästä siihen maagiseen miljoonaan litraan. Kuitenkin parsinavetoissa ja asemilla lypsetään 15000 lehmästä vuodessa kahdella lypsykerralla joten miksi robotilla pitää häiritä viidellä lypsyllä päivässä.

Olen kuullut muutamista taloista joissa on luovuttu kolmesta lypsystä (asema) vuorokaudessa työmäärän ja muiden tekijöiden vuoksi. Siirtyminen kahteen kertaan on parantanut ainakin utareterveyttä merkittävästi. Luulisi että ainakin terveillä lehmillä liian taajaan tapahtuva lypsy ei tee hyvää robotillakaan?

Tässä ketjussa on tullut lähes kaikki maidon tuotannon variaatiot joita on olemassa. Kuitenkin fakta on että talo elää tuotetulla maidolla ja kokonaiskulujen rajoittaminen sitten parantaa tulosta.

yksi versio voisi olla noin 100 lehmän robottinavetta ohjatulla liikenteellä missä lypsyssä tulevaa maitomäärää muutettaisi kapasiteetin mukaan. Tässä olisi mahdollista päästä siihen maagiseen miljoonaan litraan. Kuitenkin parsinavetoissa ja asemilla lypsetään 15000 lehmästä vuodessa kahdella lypsykerralla joten miksi robotilla pitää häiritä viidellä lypsyllä päivässä.

Tämäkin on Hamrassa testattu. Ohjattu liikenne om robotin kapasiteetin kannalta tehokkaampi tapa. Hamrassa oli koe mielessä rakennettu kuja robotille jossa lehmät meni sinne jonossa. Portti sitten ohjasi lehmän joko syömään tai lypsylle tarpeen mukaan. Oli kuulema tehokkain ohjatun liikenteen muoto.

Sitten viellä yksi ilmiö. Täällä pidetään itsestäänselvyytenä 10000 ja pienellä osaamisella tulee 12000 ja tosimestarit ottaa 13000. Kuitenkin suomen keskituotos raahaa 8800 tai jotain eli jossain on tiloja jossa kaikki ei ole niin kunnossa.