Monet kartanot ovat jääneet jälkeen kehityksestä kun ovat laskeneet liian tarkkaan. Pellon hinta on aina ollut yli tuottoarvon, niin sitä ei oo voinut ostaa. Vuokramaassa maksetaan rahaa tilalta ulos, niin ei sitäkään ole voinut hankkia. Nyt ovat useat entiset pikkutilat kasvaneet paljon kartanoita suuremmiksi. Useammman kartanon pellot on täälläpäin menneet muille lisämaiksi.

Juuri näin!
Ei auta nykypäivänä, vaikka olisi olevinaan isokin tila, jollei ole halua ja uskallusta olla mukana kehittymässä. Paikallaanpysyminen kun nykypäivänä on taantumusta!

Onhan se aika outoa että ruokaa tuottaisivat pahnan pohjimmaiset.

Niin, jotenkin vaan odotan aikaa että ruuan tuottaminen olisi sen verran arvostettua, että maatalon perheistä löytyisi lahjakas jatkaja ja maatalouden arvostus nousisi sille kuuluvalle tasolle.

Ehkäpä se arvostus löytyy viimeistään siinä vaiheessa kun ruoasta tulee pula.

Lainaus käyttäjältä: apilas - 12.01.14 - klo:18:27

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 12.01.14 - klo:13:01

Edellinen siis on yleinen mielipide. Kuitenkin täällä meidän kolkalla kaikki vaan laajentaa suurinpiirtein verissäpäin. Viimeisen kymmenen vuoden sisällä on tähän 2 kunnan alueelle minkä rajamailla asutan tullu kymmeniä uusia nautasysteemejä niin että välillä lypsetään ja toisaalla kasvatellaan lihaa. Samaan soppaan kun lisätään muutamia aktiivisia viljanviljelijöitä jo broiskuhallit niin soppa on valmis. Pellonhinnat huitelee pitkälti toisessa kymmenessä tuhannessa jos sattuu tulemaan myyntiin ja vuokratkin alkaa vähintään vitosella ja jos hiukankin parempaa niin 6 tai seiskalla. Sinäänsä ihan hyvä että tulevaisuudenuskoa on mutta omalle bisnekselle tällainen muiden aktiivinen viljely luo hullua kilpailua.

Tilan
Tyhmin
Lapsi
Jatkaa
Tilanpitoa

Jo kaksi idioottio riittää pilaamaan taloudellisesti kannattavan viljelyn kymmenien kilometrien säteellä.

Täällä riittää pilaamaan keskustelut yksi Linkki-Dille.

 

Näinhän se on täälläkin että ne 7-80-lukujen isot talot on taantuneita 60 hehtaarin tiloja. Rahaa on ollu tilillä liikaa niin iskee nuukuus. Pelto on aina ollu liian kallista ja vuokrahommat ei oo vauraiden tilojen juttu...
Vanha isäntä aina muistelee kuinka silloin kun hän aloitti ihmeteltiin  yhtä isoa tilaa. Se oli jotakin ihan muuta kun muut tilat siihen aikaan. Peltoa oli älyttömästi ja kalusto komiaa. Nyt siellä on peltoa viljelykses puolet mun pinta-alasta ja omaa peltoa kolmasosa...

Rahaa siellä toki on vieläkin kymmenen kertaa enemmän kun mulla 

Nää seitkytluvun suuret ökytalot on aikoja sitten jaettu perillisten kesken 
Mikäli joku on jotain jatkanut, niin paljon pienempää taloa 

Onhan se aika outoa että ruokaa tuottaisivat pahnan pohjimmaiset.

Niin, jotenkin vaan odotan aikaa että ruuan tuottaminen olisi sen verran arvostettua, että maatalon perheistä löytyisi lahjakas jatkaja ja maatalouden arvostus nousisi sille kuuluvalle tasolle.

Ehkäpä se arvostus löytyy viimeistään siinä vaiheessa kun ruoasta tulee pula.

Kyllä  se arvostus ensimmäisenä lähtee työntekijästä eikä mistään muusta. Kuka kissan hännän nostaa
 ellei kissa itse. miettikääpä jokainen tuota mitä se tarkoittaa.

Sitten kun ruuasta tulee pulaa eli bisnes, niin siihen loppu tavallisen talonpojan elämä. Ruuan tuotanto siirtyy globaalien yritysten hoidettavaksi.
Näihän esim terveyden huollossa tulee pitkälti käymään. Nyt globaalit yritykset ostavat suomesta nämä Pienet lääkäriasemat omiin tarpeisiinsa.

Lainaus käyttäjältä: Make - 13.01.14 - klo:20:01

Monet kartanot ovat jääneet jälkeen kehityksestä kun ovat laskeneet liian tarkkaan. Pellon hinta on aina ollut yli tuottoarvon, niin sitä ei oo voinut ostaa. Vuokramaassa maksetaan rahaa tilalta ulos, niin ei sitäkään ole voinut hankkia. Nyt ovat useat entiset pikkutilat kasvaneet paljon kartanoita suuremmiksi. Useammman kartanon pellot on täälläpäin menneet muille lisämaiksi.

Juuri näin!
Ei auta nykypäivänä, vaikka olisi olevinaan isokin tila, jollei ole halua ja uskallusta olla mukana kehittymässä. Paikallaanpysyminen kun nykypäivänä on taantumusta!

Tuo pätee täysin. Mutta onko vain tilan koon kasvattaminen kehittämistä?.  Mielestäni ei aina. Myös tuotanto tapojen tehostamisella ja järkeistämisellä päästään hyviin tuloksiin, joskus jopa parempiin kuin koon kasvattamisella.

Lainaus käyttäjältä: roadman - 14.01.14 - klo:07:42

Sitten kun ruuasta tulee pulaa eli bisnes, niin siihen loppu tavallisen talonpojan elämä. Ruuan tuotanto siirtyy globaalien yritysten hoidettavaksi.

Osut aika oikeaan. Täälläkin moni junanjättämä on pitänyt ruokapulaa viimeisenä oljenkortenaan.
 

Se on varmaa, että jos länsimaissa ruuasta tulee oikeasti niukkuutta, niin ISÄNTIEN UHO loppuu ensimmäisenä!

Miettikää sitä ape, sas ja muut lehtimääkijät !
 

Juurikin näin, tuotteiden pieni hinnan nousu aina räjäyttää kustannukset kattoon ja isompi hinnan nousu nollaa tuet 
Olen aina saarnannut, että alhaisten tuottajahintojen aika on ollut parasta aikaa viljelijöille, lisäksi viljelijällä ei juuri ole suojaa inflaatiota vastaan 

Lainaus käyttäjältä: roadman - 14.01.14 - klo:07:42

Sitten kun ruuasta tulee pulaa eli bisnes, niin siihen loppu tavallisen talonpojan elämä. Ruuan tuotanto siirtyy globaalien yritysten hoidettavaksi.

Osut aika oikeaan. Täälläkin moni junanjättämä on pitänyt ruokapulaa viimeisenä oljenkortenaan.
 

Se on varmaa, että jos länsimaissa ruuasta tulee oikeasti niukkuutta, niin ISÄNTIEN UHO loppuu ensimmäisenä!

Miettikää sitä ape, sas ja muut lehtimääkijät !
 

Tästä on maailmalla/historiassa tosiaan riittävästi esimerkkejä.... se että toisilla on nälkä ja toisilla on rahaa on aina johtanut ruoantuotannon monopoliin.

Lainaus käyttäjältä: Kollonen J/T - 14.01.14 - klo:08:15

Lainaus käyttäjältä: roadman - 14.01.14 - klo:07:42

Sitten kun ruuasta tulee pulaa eli bisnes, niin siihen loppu tavallisen talonpojan elämä. Ruuan tuotanto siirtyy globaalien yritysten hoidettavaksi.

Osut aika oikeaan. Täälläkin moni junanjättämä on pitänyt ruokapulaa viimeisenä oljenkortenaan.
 

Se on varmaa, että jos länsimaissa ruuasta tulee oikeasti niukkuutta, niin ISÄNTIEN UHO loppuu ensimmäisenä!

Miettikää sitä ape, sas ja muut lehtimääkijät !
 

Tästä on maailmalla/historiassa tosiaan riittävästi esimerkkejä.... se että toisilla on nälkä ja toisilla on rahaa on aina johtanut ruoantuotannon monopoliin.

Vastaus on ak-47,sillä lähtee viljat ja lehmät . http://fi.wikipedia.org/wiki/Holodomor

Lainaus käyttäjältä: Kollonen J/T - 14.01.14 - klo:08:15

Lainaus käyttäjältä: roadman - 14.01.14 - klo:07:42

Sitten kun ruuasta tulee pulaa eli bisnes, niin siihen loppu tavallisen talonpojan elämä. Ruuan tuotanto siirtyy globaalien yritysten hoidettavaksi.

Osut aika oikeaan. Täälläkin moni junanjättämä on pitänyt ruokapulaa viimeisenä oljenkortenaan.
 

Se on varmaa, että jos länsimaissa ruuasta tulee oikeasti niukkuutta, niin ISÄNTIEN UHO loppuu ensimmäisenä!

Miettikää sitä ape, sas ja muut lehtimääkijät !
 

Tästä on maailmalla/historiassa tosiaan riittävästi esimerkkejä.... se että toisilla on nälkä ja toisilla on rahaa on aina johtanut ruoantuotannon monopoliin.

Joo, pitää kompata edellisiä.

Osalla porukasta on hassu kuvitelma että maailma ympärillä jatkuisi muuten samanlaisena kuin ennenkin nälänhädän iskiessä, maajusseille vaan tulvisi rahaa ja kunnioitusta ovista ikkunoista...

Näinhän se on täälläkin että ne 7-80-lukujen isot talot on taantuneita 60 hehtaarin tiloja. Rahaa on ollu tilillä liikaa niin iskee nuukuus. Pelto on aina ollu liian kallista ja vuokrahommat ei oo vauraiden tilojen juttu...
Vanha isäntä aina muistelee kuinka silloin kun hän aloitti ihmeteltiin  yhtä isoa tilaa. Se oli jotakin ihan muuta kun muut tilat siihen aikaan. Peltoa oli älyttömästi ja kalusto komiaa. Nyt siellä on peltoa viljelykses puolet mun pinta-alasta ja omaa peltoa kolmasosa...

Rahaa siellä toki on vieläkin kymmenen kertaa enemmän kun mulla 

Monta kertaa vaan siellä kartanoilla on luettu muutakin kuin mtk:n sävyttämää maastullia...
Ehkä on vaan nähty joskus järkevämmäksi olla panostamatta liiketoimintaan, jonka pyörittäminen on
vuodesta toiseen kannattavuuskertoimella mitattuna miinusmerkkistä.

Itsekin tiedän monia kartanoita, joissa vanhojen piharakennusten räystäät ovat maassa kiinni.   Surullista katseltavaa,
kun vuosikymmenet sitten ollut paikkakunnan mahtitiloja... 

Mutta silti näillä tiloilla voi olla likviditeetti kunnossa, pellot iskukunnossa ja uusi kuivuri muualla pihapiiristä.
Ei sen puoleen, sortuneet rakennukset eivät ainakaan nosta maatalouden arvostusta kuluttajan silmissä.
Mutta mahtaako se kuluttaja ensimmäiseksi marketissa ostoskärryjä täyttäessään miettiä, minkälaisista
nurkista tämän leivän rukiit ovat lähtöisin ?

Tuntuu vaan siltä, että oma ammattitaito ja pellon kasvukunto on ne tärkeimmät tuotannon elementit.
Niistä kannattaa pitää huolta.    Sitä kiiltävää peltiä saa ostaa sitten kaupasta lisää, kunhan homma
alkaa tuntumaan sen verran järkevältä, että siihen on talodellisesti järkevää laittaa kovia rahasummia
kiinni. 

Lainaus käyttäjältä: Mä - 13.01.14 - klo:22:58

Näinhän se on täälläkin että ne 7-80-lukujen isot talot on taantuneita 60 hehtaarin tiloja. Rahaa on ollu tilillä liikaa niin iskee nuukuus. Pelto on aina ollu liian kallista ja vuokrahommat ei oo vauraiden tilojen juttu...
Vanha isäntä aina muistelee kuinka silloin kun hän aloitti ihmeteltiin  yhtä isoa tilaa. Se oli jotakin ihan muuta kun muut tilat siihen aikaan. Peltoa oli älyttömästi ja kalusto komiaa. Nyt siellä on peltoa viljelykses puolet mun pinta-alasta ja omaa peltoa kolmasosa...

Rahaa siellä toki on vieläkin kymmenen kertaa enemmän kun mulla 

Monta kertaa vaan siellä kartanoilla on luettu muutakin kuin mtk:n sävyttämää maastullia...
Ehkä on vaan nähty joskus järkevämmäksi olla panostamatta liiketoimintaan, jonka pyörittäminen on
vuodesta toiseen kannattavuuskertoimella mitattuna miinusmerkkistä.

Itsekin tiedän monia kartanoita, joissa vanhojen piharakennusten räystäät ovat maassa kiinni.   Surullista katseltavaa,
kun vuosikymmenet sitten ollut paikkakunnan mahtitiloja... 

Mutta silti näillä tiloilla voi olla likviditeetti kunnossa, pellot iskukunnossa ja uusi kuivuri muualla pihapiiristä.
Ei sen puoleen, sortuneet rakennukset eivät ainakaan nosta maatalouden arvostusta kuluttajan silmissä.
Mutta mahtaako se kuluttaja ensimmäiseksi marketissa ostoskärryjä täyttäessään miettiä, minkälaisista
nurkista tämän leivän rukiit ovat lähtöisin ?

Tuntuu vaan siltä, että oma ammattitaito ja pellon kasvukunto on ne tärkeimmät tuotannon elementit.
Niistä kannattaa pitää huolta.    Sitä kiiltävää peltiä saa ostaa sitten kaupasta lisää, kunhan homma
alkaa tuntumaan sen verran järkevältä, että siihen on talodellisesti järkevää laittaa kovia rahasummia
kiinni. 

Kerrankin bobbarin kanssa samaa mieltä!
Taitaa joka puolella olla trendinä tuo "perinteisten isojen tilojen" taantumus. Täälläpäin nykyiset isännät ovat usein vielä laiskoja ja äärimmäisen kateellisia menestyville torpparien jälkeläisille ja evakoille 
Viimeisimmät peltokauppani olivat ilmeisesti tulleet "yleiseen tietoon" kun pari 80 - luvun suurtilallista ei enää tervehtinyt kylillä.

Vakka-Suomessa omistetulla pellolla mitattuna uusi suurtila (esim yli 200ha tai edes 150ha) on kyllä melkoinen harvinaisuus. On näitä pari, mutta vaikka olisi viimeiset 15 vuotta ollut tosi aktiivinen ja viljellyt tuottavasti jne, niin ei täkäläisellä hintatasolla ja yleisellä myyntihaluttomuudella kovin moni ole oikeasti paljon peltoa saanut hankittua. Onhan sitten pari joilla rahaa on tullut runsaasti muualtakin, ja pari muuta jotka ovat taidolla mutta myös tuurilla olleet oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Mutta noin yleisesti, pelto vaihtaa aika nihkeästi omistajaa jos kukaan ei kuole. Ja perintöverokikkailujen takia se sitten jää myymättä siinä vaiheessa, ja sitten se jää myymättä taas seuraavan sukupolven kuolemaan asti.

Vuokramailla (tai viljelysopimuksilla yms.) mitattuna 200 hehtaarisia on moninkertainen määrä.

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 14.01.14 - klo:08:37

Lainaus käyttäjältä: Kollonen J/T - 14.01.14 - klo:08:15

Lainaus käyttäjältä: roadman - 14.01.14 - klo:07:42

Sitten kun ruuasta tulee pulaa eli bisnes, niin siihen loppu tavallisen talonpojan elämä. Ruuan tuotanto siirtyy globaalien yritysten hoidettavaksi.

Osut aika oikeaan. Täälläkin moni junanjättämä on pitänyt ruokapulaa viimeisenä oljenkortenaan.
 

Se on varmaa, että jos länsimaissa ruuasta tulee oikeasti niukkuutta, niin ISÄNTIEN UHO loppuu ensimmäisenä!

Miettikää sitä ape, sas ja muut lehtimääkijät !
 

Tästä on maailmalla/historiassa tosiaan riittävästi esimerkkejä.... se että toisilla on nälkä ja toisilla on rahaa on aina johtanut ruoantuotannon monopoliin.

Joo, pitää kompata edellisiä.

Osalla porukasta on hassu kuvitelma että maailma ympärillä jatkuisi muuten samanlaisena kuin ennenkin nälänhädän iskiessä, maajusseille vaan tulvisi rahaa ja kunnioitusta ovista ikkunoista...

Tuotantokiintiö muuttuu tuotantovelvoitteeksi... ja torpparikasti luodaan uudelleen nykypäivän jäähdyttelijöistä.

Lainaus käyttäjältä: bouli - 14.01.14 - klo:09:12

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 14.01.14 - klo:08:37

Lainaus käyttäjältä: Kollonen J/T - 14.01.14 - klo:08:15

Lainaus käyttäjältä: roadman - 14.01.14 - klo:07:42

Sitten kun ruuasta tulee pulaa eli bisnes, niin siihen loppu tavallisen talonpojan elämä. Ruuan tuotanto siirtyy globaalien yritysten hoidettavaksi.

Osut aika oikeaan. Täälläkin moni junanjättämä on pitänyt ruokapulaa viimeisenä oljenkortenaan.
 

Se on varmaa, että jos länsimaissa ruuasta tulee oikeasti niukkuutta, niin ISÄNTIEN UHO loppuu ensimmäisenä!

Miettikää sitä ape, sas ja muut lehtimääkijät !
 

Tästä on maailmalla/historiassa tosiaan riittävästi esimerkkejä.... se että toisilla on nälkä ja toisilla on rahaa on aina johtanut ruoantuotannon monopoliin.

Joo, pitää kompata edellisiä.

Osalla porukasta on hassu kuvitelma että maailma ympärillä jatkuisi muuten samanlaisena kuin ennenkin nälänhädän iskiessä, maajusseille vaan tulvisi rahaa ja kunnioitusta ovista ikkunoista...

Tuotantokiintiö muuttuu tuotantovelvoitteeksi... ja torpparikasti luodaan uudelleen nykypäivän jäähdyttelijöistä.

Siinä vaiheessa kun ruuantuotannosta tulee globaalien yritysten harjoittama bisnes, nämä jäähdytteliät ovat olleet kylmänä jo pitkään ja hengissä olevista tullee torppareita ellei ole sitten massissa ylimääräistä taistella vastaan. Tästäkin on hyviä esimerkkejä maailmalta.

Nopeasti miettien Suomessa viljelyä harjoitetaan vain salpausselän eteläpuolella ja viljanviljelyä Suomessa ei harjoiteta lainkaan. Onpa taas Kirvesmiehillä töitä