Onko kellään kokemuksia kevätviljojen säilörehu versioista? pitäisi keväällä laittaa vähän enemmän yksivuotisia ja mitä olen edellisinä vuosina säilörehuhernettä ja härkäpapu testaillu en ole korjuussa paaliin häävisti onnistunut, tukkii niittokoneen, hirveästi varisemistappiota, edes mchale ei suostunut nieleen märkää härkäpapu karhetta. Rehuvirnan korjuu onnistui hyvin mutta ohi lippulehtiasteen päässeen kauran eläimet erotteli erillisruokinnassa. Toissa syksynä yritin ostaa saksasta säilörehuruista, eivät kuitenkaan suostuneet myymään, pelkäsivät kai että alan tuottaa siementä. ostin sitteen reettaa ja kylvin sen tarkoituksena tehdä keväällä lippulehti asteella säilörehua. talvituhot oli suuret kuten muillakin ja korjuu osui toukokuun viimeiselle viikolle. harvuudesta ja kuivasta keväästä johtuen niittomurskain imi karhon vielä täyteen pölyä. onneksi tuli sentään kesäkuun alussa kosteampaa keliä että rehuvirna lähti hyvin kasvuun. Eipä taida Suomessa kannattaa koittaa tätä double croppingia.

Mutta takasin asiaan nuo jenkkien säilörehukaura lajikkeet näyttäis mielenkiintoisilla, Suomessa ei varmaan riitä panostuksia tuollaisen jalostamiseen.
 

Double cropping vaatii aluskasvin, kuten muutkin kokoviljat, jos haaveilee minimaalisesta maakontaminaatiosta. Ihan ensiks pitää kuitenkin ymmärtää hoitaa korjuu suoraa pystystä.

Tekis mieli kirjoittaa tähän aika paljon, mutta hermot ovat nyt tarpeeksi kireällä

Tekis mieli kirjoittaa tähän aika paljon, mutta hermot ovat nyt tarpeeksi kireällä

Ota bisse ja kirjota huomenna. 

Onko kellään kokemuksia kevätviljojen säilörehu versioista? pitäisi keväällä laittaa vähän enemmän yksivuotisia ja mitä olen edellisinä vuosina säilörehuhernettä ja härkäpapu testaillu en ole korjuussa paaliin häävisti onnistunut, tukkii niittokoneen, hirveästi varisemistappiota, edes mchale ei suostunut nieleen märkää härkäpapu karhetta. Rehuvirnan korjuu onnistui hyvin mutta ohi lippulehtiasteen päässeen kauran eläimet erotteli erillisruokinnassa. Toissa syksynä yritin ostaa saksasta säilörehuruista, eivät kuitenkaan suostuneet myymään, pelkäsivät kai että alan tuottaa siementä. ostin sitteen reettaa ja kylvin sen tarkoituksena tehdä keväällä lippulehti asteella säilörehua. talvituhot oli suuret kuten muillakin ja korjuu osui toukokuun viimeiselle viikolle. harvuudesta ja kuivasta keväästä johtuen niittomurskain imi karhon vielä täyteen pölyä. onneksi tuli sentään kesäkuun alussa kosteampaa keliä että rehuvirna lähti hyvin kasvuun. Eipä taida Suomessa kannattaa koittaa tätä double croppingia.

Mutta takasin asiaan nuo jenkkien säilörehukaura lajikkeet näyttäis mielenkiintoisilla, Suomessa ei varmaan riitä panostuksia tuollaisen jalostamiseen.
 

Tuossa on kolme asiaa mitkä ei sovi yhteen! Paalain, niitomurskain ja kokoviljasäilörehu. Paalainta tai niitomurskainta käytettäessä kokoviljahernesoosit on tehtävä mielellään liian aikaisin kuin myöhään tai äkkiä harrastaa suorakylvöä paalaimella.

Paras korjuukone tuohon on ajosilppuri suoraniittopäällä, sitten kaksoissilppuri/tarkkuussilppuri suoraniitopäällä, sitten kelasilppuri ja sen jälkeen muut himmelit.

Tekis mieli kirjoittaa tähän aika paljon, mutta hermot ovat nyt tarpeeksi kireällä

Miten se meni se luonnehdinta suomalaisesta kokoviljasta?

Sandels?

Useimiten maan kosteus on niitossa selllainen, että savi tarttuu niittomurskaimen palkin alle ja hetken ajon jälkeen palkki kaataa kaiken alleen niittämättä.

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 11.01.14 - klo:19:17

Tekis mieli kirjoittaa tähän aika paljon, mutta hermot ovat nyt tarpeeksi kireällä

Miten se meni se luonnehdinta suomalaisesta kokoviljasta?

Sandels?

Onnea Sandelssille 100 tonnarista   

Se luonnehdinta tais mennä niin, että " hyvällä tuurilla perinteinen kokoviljasäilis ei aiheuta katastrofaalisia taloudellisia tappioita maidontuotannolle pieninä määrinä käytettynä"

 

Double cropping vaatii aluskasvin, kuten muutkin kokoviljat, jos haaveilee minimaalisesta maakontaminaatiosta. Ihan ensiks pitää kuitenkin ymmärtää hoitaa korjuu suoraa pystystä.

Jenkeissä kun kylvävät syksyllä ruista tai ruisvehnää maissin tai soijapavun jälkeen eivät kyllä tietääkseni mitään aluskasvia käytä ja niiton hoitavat joko murskaimella tai karheejalla. en usko että maakontakstista ongelmaa jos kasvusto on tarpeeksi tiheä.

Tuossa on kolme asiaa mitkä ei sovi yhteen! Paalain, niitomurskain ja kokoviljasäilörehu. Paalainta tai niitomurskainta käytettäessä kokoviljahernesoosit on tehtävä mielellään liian aikaisin kuin myöhään tai äkkiä harrastaa suorakylvöä paalaimella.

Paras korjuukone tuohon on ajosilppuri suoraniittopäällä, sitten kaksoissilppuri/tarkkuussilppuri suoraniitopäällä, sitten kelasilppuri ja sen jälkeen muut himmelit.

MYönnän nuo kaikki kohdat ja itselläni neljäs joka ei sovi kokoviljasäilörehujen kanssa yhteen on erillisruokinta. Useimmilla tiloilla jotka testaavat rehuhernettä tai härkäpapua on alat sen verran pieniä ettei urakoitsijaa kannata kutsua eikä hankkia erillisiä laitteita. yhtenä vuonna tehtiin hernekaurat noukinvaunulla kakkossadon joukkoon, mutta ei sekään suuremmassa mittakaavassa toimisi.

Ittelle sopiskin yksvuotiseksi parhaiten joku pikanurmiseos lippulehtiasteella korjattuna ja muut vihantarehut, mutta sadot tuppaa jäämään pieniksi. jenkkien lämpimän ilmaston yksvuotiset olisivat sopivia mutta kun eivät Suomen ilmastossa kasva. Mutta nää säilörehu vilajt tuottais enemmän satoa ja laatu pysyisparempana pidenpään, alla olevassa kuvassa ilmeisesti säilörehukauraa
   

Jenkeissä kun kylvävät syksyllä ruista tai ruisvehnää maissin tai soijapavun jälkeen eivät kyllä tietääkseni mitään aluskasvia käytä ja niiton hoitavat joko murskaimella tai karheejalla. en usko että maakontakstista ongelmaa jos kasvusto on tarpeeksi tiheä.

Nyt puhutaan kai kalifornian alueesta? Talviohra tms on monesti maissin kerääjäkasvina....alueen talvisää vertautuu meidän kesään paremmin kuin talveen. Säilörehuksi korjattava syysvilja voisi kyllä olla riittävän tiheänä ilman maakontaminaatiota, mutta miksi ottaa riski? Kylvän kaikki kokoviljat aluskasvin kanssa, koska rapa rehun joukossa ei paranna säilöntälaatua eikä lisää syöntiä....

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 11.01.14 - klo:19:24

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 11.01.14 - klo:19:17

Tekis mieli kirjoittaa tähän aika paljon, mutta hermot ovat nyt tarpeeksi kireällä

Miten se meni se luonnehdinta suomalaisesta kokoviljasta?

Sandels?

Onnea Sandelssille 100 tonnarista   

Se luonnehdinta tais mennä niin, että " hyvällä tuurilla perinteinen kokoviljasäilis ei aiheuta katastrofaalisia taloudellisia tappioita maidontuotannolle pieninä määrinä käytettynä"

 

Kiitos kiitos! Tämän tonnarin isoäiti kun pysyis hengissä loppukesään, niin voisin poltella 150 mm pitkän sikarin Tais muuten tulla kertalaakista tiineeksikin

Tuossapa tuo kiteytys aika osuvasti olikin.. Muutamaa onnenkantamoista lukuunottamatta kokoviljasäilis on tosiaan sellanen kolmen ein kokoelma EI enerrgiaa, EI valkuaista, EI edes kuitua, varsinkaan sulavaa.. mutta max. kaksi kiloa päivässä minimoi vahingot

Meillä on niittomurskain ja paalain ja erillisruokinta ja silti vielä jatketaan. Mutta korjuu on aikaisin, niin että se vilja-herne -seos on täysin vihreää eikä kortta ole vielä juuri kuin nimeksi. Sekin kyllä jää ruokintapöydälle, mutta on niitä tehokomponenttejakin vielä ihan tarpeeksi.

Se toinen mahdollinen korjuuajankohta eli odottaminen, kunnes jyvissä on jo tehoaineita, vaatisi sen suoraniittopäällä/kelasilppurilla korjuun, ehkä paalaus mallia "Orkel" voisi käydä (siis kelasilppurista suoraan paalaimen kitaan).

Petri

Meillä on niittomurskain ja paalain ja erillisruokinta ja silti vielä jatketaan. Mutta korjuu on aikaisin, niin että se vilja-herne -seos on täysin vihreää eikä kortta ole vielä juuri kuin nimeksi. Sekin kyllä jää ruokintapöydälle, mutta on niitä tehokomponenttejakin vielä ihan tarpeeksi.

Se toinen mahdollinen korjuuajankohta eli odottaminen, kunnes jyvissä on jo tehoaineita, vaatisi sen suoraniittopäällä/kelasilppurilla korjuun, ehkä paalaus mallia "Orkel" voisi käydä (siis kelasilppurista suoraan paalaimen kitaan).

Petri

Siis vihantaviljana? Meniskö tuossa seassa muutama kilo westerwoldia, tuskin sulavuutta on liikaa ainakaan lypsikeille?

Lainaus käyttäjältä: Petri - 11.01.14 - klo:22:52

Meillä on niittomurskain ja paalain ja erillisruokinta ja silti vielä jatketaan. Mutta korjuu on aikaisin, niin että se vilja-herne -seos on täysin vihreää eikä kortta ole vielä juuri kuin nimeksi. Sekin kyllä jää ruokintapöydälle, mutta on niitä tehokomponenttejakin vielä ihan tarpeeksi.

Se toinen mahdollinen korjuuajankohta eli odottaminen, kunnes jyvissä on jo tehoaineita, vaatisi sen suoraniittopäällä/kelasilppurilla korjuun, ehkä paalaus mallia "Orkel" voisi käydä (siis kelasilppurista suoraan paalaimen kitaan).

Petri

Siis vihantaviljana? Meniskö tuossa seassa muutama kilo westerwoldia, tuskin sulavuutta on liikaa ainakaan lypsikeille?

Vihantavilja kyllä. Riittävästi hernettä mukaan, niin massaa ja valkuaista löytyy sopivasti. Herneen kanssa pitää vain olla varovainen - max. 50% - että pysyy pystyssä ennen kaatoa. Toisaalta jos on kovin paljon alle 50%, niin ei paljoa näy sadossa. Tässä on vielä optimoimista, ainakin meillä.

Petri