Tekis mieli kirjoittaa tähän aika paljon, mutta hermot ovat nyt tarpeeksi kireällä
Onko kellään kokemuksia kevätviljojen säilörehu versioista? pitäisi keväällä laittaa vähän enemmän yksivuotisia ja mitä olen edellisinä vuosina säilörehuhernettä ja härkäpapu testaillu en ole korjuussa paaliin häävisti onnistunut, tukkii niittokoneen, hirveästi varisemistappiota, edes mchale ei suostunut nieleen märkää härkäpapu karhetta. Rehuvirnan korjuu onnistui hyvin mutta ohi lippulehtiasteen päässeen kauran eläimet erotteli erillisruokinnassa. Toissa syksynä yritin ostaa saksasta säilörehuruista, eivät kuitenkaan suostuneet myymään, pelkäsivät kai että alan tuottaa siementä. ostin sitteen reettaa ja kylvin sen tarkoituksena tehdä keväällä lippulehti asteella säilörehua. talvituhot oli suuret kuten muillakin ja korjuu osui toukokuun viimeiselle viikolle. harvuudesta ja kuivasta keväästä johtuen niittomurskain imi karhon vielä täyteen pölyä. onneksi tuli sentään kesäkuun alussa kosteampaa keliä että rehuvirna lähti hyvin kasvuun. Eipä taida Suomessa kannattaa koittaa tätä double croppingia.Mutta takasin asiaan nuo jenkkien säilörehukaura lajikkeet näyttäis mielenkiintoisilla, Suomessa ei varmaan riitä panostuksia tuollaisen jalostamiseen.
Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 11.01.14 - klo:19:17Tekis mieli kirjoittaa tähän aika paljon, mutta hermot ovat nyt tarpeeksi kireälläMiten se meni se luonnehdinta suomalaisesta kokoviljasta?Sandels?
Double cropping vaatii aluskasvin, kuten muutkin kokoviljat, jos haaveilee minimaalisesta maakontaminaatiosta. Ihan ensiks pitää kuitenkin ymmärtää hoitaa korjuu suoraa pystystä.
Tuossa on kolme asiaa mitkä ei sovi yhteen! Paalain, niitomurskain ja kokoviljasäilörehu. Paalainta tai niitomurskainta käytettäessä kokoviljahernesoosit on tehtävä mielellään liian aikaisin kuin myöhään tai äkkiä harrastaa suorakylvöä paalaimella. Paras korjuukone tuohon on ajosilppuri suoraniittopäällä, sitten kaksoissilppuri/tarkkuussilppuri suoraniitopäällä, sitten kelasilppuri ja sen jälkeen muut himmelit.
Jenkeissä kun kylvävät syksyllä ruista tai ruisvehnää maissin tai soijapavun jälkeen eivät kyllä tietääkseni mitään aluskasvia käytä ja niiton hoitavat joko murskaimella tai karheejalla. en usko että maakontakstista ongelmaa jos kasvusto on tarpeeksi tiheä.
Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 11.01.14 - klo:19:24Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 11.01.14 - klo:19:17Tekis mieli kirjoittaa tähän aika paljon, mutta hermot ovat nyt tarpeeksi kireälläMiten se meni se luonnehdinta suomalaisesta kokoviljasta?Sandels?Onnea Sandelssille 100 tonnarista Se luonnehdinta tais mennä niin, että " hyvällä tuurilla perinteinen kokoviljasäilis ei aiheuta katastrofaalisia taloudellisia tappioita maidontuotannolle pieninä määrinä käytettynä"
Meillä on niittomurskain ja paalain ja erillisruokinta ja silti vielä jatketaan. Mutta korjuu on aikaisin, niin että se vilja-herne -seos on täysin vihreää eikä kortta ole vielä juuri kuin nimeksi. Sekin kyllä jää ruokintapöydälle, mutta on niitä tehokomponenttejakin vielä ihan tarpeeksi. Se toinen mahdollinen korjuuajankohta eli odottaminen, kunnes jyvissä on jo tehoaineita, vaatisi sen suoraniittopäällä/kelasilppurilla korjuun, ehkä paalaus mallia "Orkel" voisi käydä (siis kelasilppurista suoraan paalaimen kitaan).Petri
Lainaus käyttäjältä: Petri - 11.01.14 - klo:22:52Meillä on niittomurskain ja paalain ja erillisruokinta ja silti vielä jatketaan. Mutta korjuu on aikaisin, niin että se vilja-herne -seos on täysin vihreää eikä kortta ole vielä juuri kuin nimeksi. Sekin kyllä jää ruokintapöydälle, mutta on niitä tehokomponenttejakin vielä ihan tarpeeksi. Se toinen mahdollinen korjuuajankohta eli odottaminen, kunnes jyvissä on jo tehoaineita, vaatisi sen suoraniittopäällä/kelasilppurilla korjuun, ehkä paalaus mallia "Orkel" voisi käydä (siis kelasilppurista suoraan paalaimen kitaan).PetriSiis vihantaviljana? Meniskö tuossa seassa muutama kilo westerwoldia, tuskin sulavuutta on liikaa ainakaan lypsikeille?