Biojacki karsivilla leuoilla tuli työpaikan 8tn kaivuriin ja mitä sitä testailtu on niin ihan pätevä värkki se on mutta vaatii kuskilta tarkkuutta ettei sitä giljotiiniterää väännä... Rototiltti on varsin mukava niin näkee kouralle paremmin ja helpompi kasailla puita samaan kasaan..

Kallistaja käy köyhänmiehen rototiltistä, ei usko kuinka paljon sillä voi käännellä puuta, pikku vippauksella poikki ja pinoon, puomi ei optimissaan paljoa liikuu ja kasat siistejä

Lainaus käyttäjältä: zetor8045 - 10.01.14 - klo:18:40

Biojacki karsivilla leuoilla tuli työpaikan 8tn kaivuriin ja mitä sitä testailtu on niin ihan pätevä värkki se on mutta vaatii kuskilta tarkkuutta ettei sitä giljotiiniterää väännä... Rototiltti on varsin mukava niin näkee kouralle paremmin ja helpompi kasailla puita samaan kasaan..

Kallistaja käy köyhänmiehen rototiltistä, ei usko kuinka paljon sillä voi käännellä puuta, pikku vippauksella poikki ja pinoon, puomi ei optimissaan paljoa liikuu ja kasat siistejä

Joo hyvähän sekin on mutta sivuttain sillä ei saa puusta kiinni toisen puun takaa esimerkiksi..  Enkä mä sillä että se pitäis olla mutta helpottaa paljon jos sellainen koneesta löytyy  

Onko toi kymppikoura nyt se hinta-laadun ykkönen vai?

Paljon näkyy tarjontaa olevan, liekkö suurta eroa keskenään merkeillä?

pyörittäjistä ei saa vietyä öljyä läpi mitä kourat vaatii...kunnallistekniikan puolella onnistuu (lue: tuntihommissa) ,
jos urakalla meinaa tehdä, isoimmat kourat vaatii 200l kouralle ja samalla pitäs jäädä jotain puomille ja ajollekin, että homma sujuvaa ja koura napsuu nappia painamalla.
mun mielestä kallistuva liitin ilman  leveitä sivutunkkeja  on ihan asiallinen peli kouran kanssa, kuskista sitten loput on kiinni, harvennuksilla 12m ulottuvuudella päihittää huonommat motokuskit.
merkeillä on eroja paljonkin, huonoimmillaan ei saa 500tn tehtyä kun runko kierossa, toisilla tehdään 10000tn vain rasvaamalla ja teroittamalla.
myyjien puheita ei kannata uskoa, soittele urakoitsijoille, sieltä se totuus tulee...

pyörittäjistä ei saa vietyä öljyä läpi mitä kourat vaatii...kunnallistekniikan puolella onnistuu (lue: tuntihommissa) ,
jos urakalla meinaa tehdä, isoimmat kourat vaatii 200l kouralle ja samalla pitäs jäädä jotain puomille ja ajollekin, että homma sujuvaa ja koura napsuu nappia painamalla.
mun mielestä kallistuva liitin ilman  leveitä sivutunkkeja  on ihan asiallinen peli kouran kanssa, kuskista sitten loput on kiinni, harvennuksilla 12m ulottuvuudella päihittää huonommat motokuskit.
merkeillä on eroja paljonkin, huonoimmillaan ei saa 500tn tehtyä kun runko kierossa, toisilla tehdään 10000tn vain rasvaamalla ja teroittamalla.
myyjien puheita ei kannata uskoa, soittele urakoitsijoille, sieltä se totuus tulee...

Ainakin Indexatori  R6 mallista saa 200ltr/min ja 300bar läpiviennin kautta..

Jak on kahdella sylinterillä ja siitä saa terän irti, voi käyttää muuhunkin.

mun mielestä kallistuva liitin ilman  leveitä sivutunkkeja  on ihan asiallinen peli kouran kanssa, kuskista sitten loput on kiinni, harvennuksilla 12m ulottuvuudella päihittää huonommat motokuskit.

Millaisella kaivurilla voi mennä harvennukselle, että sielä on vielä ehjiäkin puita päätehakkuussa?

Minusta näitä energiakouria on kahta tyyppiä.

Toiset ovat isoja ja tehokkaita ojapuskien ja vastaavien hävittämiseen. Isokin pehko lähtee kerralla, nikottelematta. Ei tarvitse olla keräävä.
Nämä ovat lähinnä kaivuriin sopivia.

Jotkut kourat taas sopivat metsään, silloinkin kun pitää napsia pois 5 koivua 20 sentin päässä kuusesta.

hyvä tietää että nykyisin on jo kolmen vartin läpiviennit, kehitystä sekin. mutta kun pyörittäjät ovat leveitä metsään...
kuten sanoin, hyvä kuski ja kapea 45cm puomi, sekä kallistaja asemoitu niin että pystyy ottamaan puun toisen takaa noin metrin sivusuunnassa... ei mitään jäykkiä 1,7m sivutunkkeja, kuten sanoin....
jos joutuu pääsääntöisesti ottamaan jäävän puun vierestä, tuolla tiheydellä niin silloin on jo tehty kaikki virheet metsän kasvatuksessa jos giljotiini on se ensimmäinen kone millä mennään katsomaan onko siellä mitään kasvatuskelpoista puuta koko kuviolla....periaatteessa jos kaikki tehty kunnolla ei metsässä edes ole giljotiinille mitään töitä...itse jätän kyllä tarkoituksella myöhäisen taimikonhoidon giljotiinille, mutta ensin on tehty se tärkein varhaisperkuu reikäperkuuna, sitten ensiharvennus

hyvä tietää että nykyisin on jo kolmen vartin läpiviennit, kehitystä sekin. mutta kun pyörittäjät ovat leveitä metsään...
kuten sanoin, hyvä kuski ja kapea 45cm puomi, sekä kallistaja asemoitu niin että pystyy ottamaan puun toisen takaa noin metrin sivusuunnassa... ei mitään jäykkiä 1,7m sivutunkkeja, kuten sanoin....
jos joutuu pääsääntöisesti ottamaan jäävän puun vierestä, tuolla tiheydellä niin silloin on jo tehty kaikki virheet metsän kasvatuksessa jos giljotiini on se ensimmäinen kone millä mennään katsomaan onko siellä mitään kasvatuskelpoista puuta koko kuviolla....periaatteessa jos kaikki tehty kunnolla ei metsässä edes ole giljotiinille mitään töitä...itse jätän kyllä tarkoituksella myöhäisen taimikonhoidon giljotiinille, mutta ensin on tehty se tärkein varhaisperkuu reikäperkuuna, sitten ensiharvennus

Et sitten viitsinyt vastata et millasella kaivurilla? Itse kun mietin niin mieleen tulee ainoastaan juurien rikkominen, koneen keikkuminen, puiden kolhiminen jne. Mutta onko tähän siis olemassa jotain sopivaa konetta? Koneen tulee varmasti olla lyhytperäinen? Entäs telat? Paino?

Omalla kohdalla nykyinen kaivuri ei sinne sovellu, mutta jos päivittäisi kaivuria niin sille löytyisi muutakin käyttöä, kun taas riittävän järeälle metsäkuormaimelle on vaikea keksiä käyttöä. Puhumattakaan jos traktori pitää varustaa metsään sopivaksi.

no metsä versio kaivurista... leveämmät pyöristetyt telat, mikä tahansa menee siistimmin kuin se ajokone perässä!!! ei hakkuu kone, onko sitten pyörillä tai teloilla tee niitä uria, vaan se ajo siellä perässä.
noin 15 tn pitkäperäinen kone poikittain ajouralla vaatii saman ajouraleveyden mitä 10-12tn kantavuinen  ajokone, 13tn lyhytperäisellä tekee jo niin kapeat urat ettei niitä enää ajeta...

no metsä versio kaivurista... leveämmät pyöristetyt telat, mikä tahansa menee siistimmin kuin se ajokone perässä!!! ei hakkuu kone, onko sitten pyörillä tai teloilla tee niitä uria, vaan se ajo siellä perässä.
noin 15 tn pitkäperäinen kone poikittain ajouralla vaatii saman ajouraleveyden mitä 10-12tn kantavuinen  ajokone, 13tn lyhytperäisellä tekee jo niin kapeat urat ettei niitä enää ajeta...

Niin no omassa tapauksessa ajo tapahtuisi traktorikalustolla eikä millään isolla kärryllä. Olisiko laittaa videolinkkiä työskentelystä? Ja tyhmänä kyselen, että miten tuollainen metsäversio kaivuri eroaa "tavallisesta". Jotenkin vaan tuntuu, että ainakin tuo oma 13tn pitkäperänen hitachi tekee niin julmetun reiän, että ei sillä tuollaiselle harvennukselle ole asiaa.

Lainaus käyttäjältä: leku - 03.03.16 - klo:21:19

no metsä versio kaivurista... leveämmät pyöristetyt telat, mikä tahansa menee siistimmin kuin se ajokone perässä!!! ei hakkuu kone, onko sitten pyörillä tai teloilla tee niitä uria, vaan se ajo siellä perässä.
noin 15 tn pitkäperäinen kone poikittain ajouralla vaatii saman ajouraleveyden mitä 10-12tn kantavuinen  ajokone, 13tn lyhytperäisellä tekee jo niin kapeat urat ettei niitä enää ajeta...

Niin no omassa tapauksessa ajo tapahtuisi traktorikalustolla eikä millään isolla kärryllä. Olisiko laittaa videolinkkiä työskentelystä? Ja tyhmänä kyselen, että miten tuollainen metsäversio kaivuri eroaa "tavallisesta". Jotenkin vaan tuntuu, että ainakin tuo oma 13tn pitkäperänen hitachi tekee niin julmetun reiän, että ei sillä tuollaiselle harvennukselle ole asiaa.

Sama homma, mulla tosin työpaino 16-17tn välillä. Puntti huitelee niin kaukana, että ei tuollaista ajouraa kyllä omaan metsään voi tehdä. Kokeilin talvella runkotieltä, toisella puolella oli oja ja se ok., mutta ojan takaa ottaessa sai kattoa ettei takana puita. Ja tuo tie on leveämpi kuin normaalit traktorille tehdyt urat.

Lyhytperäinen kone, pyöristetyt telat, puomiin liukujatko ja työpaino 10 tonnin nurkilla, ehkä keinuva alustakin. Voisi jo "sopivaan" metsään lähteäkin energiapuuta nipsuttelemaan. Rajaa tosin isoimman kymppikouran pois tuolla työpainolla?

Niin no omassa tapauksessa ajo tapahtuisi traktorikalustolla eikä millään isolla kärryllä. Olisiko laittaa videolinkkiä työskentelystä? Ja tyhmänä kyselen, että miten tuollainen metsäversio kaivuri eroaa "tavallisesta". Jotenkin vaan tuntuu, että ainakin tuo oma 13tn pitkäperänen hitachi tekee niin julmetun reiän, että ei sillä tuollaiselle harvennukselle ole asiaa.

en tiedä paljonko perää on Hitachissa, mutta nykyisin on kamerat keksitty, muutenkin tuntuu ettet ole ennen risua harvennukselta ajanut, sillä pöllin ajo onnistuu vielä kapeilla urilla mutta risukuorma on aina pidempi ja ainakin metriä leveämpi. vaikka vallu oliskin 240 leveä niin risukuorma vaatii sen päälle 4 metrin uran, käytäntö opettanut. tai muuten tulee niitä leimauksia jokaiseen reunapuuhun,  sille vaan ei voi mitään.
tietysti jos on pitkä peräinen, varovainen kuski, kiikkerä kone, lyhyt puomi, niin äkkiä on tasamaalla 5,5m urat 12m välein. ei hyvä.
kaivurissa pitäs metsässä aina olla sukset ja panssarit, auttaa vakavuuteen todella paljon, eikä ole moksiskaan kannoista ja kivistä, kiikkerä tosin, näkyvyys eri luokkaa kun istuu vajaa metrin korkeammalla.
tavoitteena itsellä tehdä 4,5-5m ura 20-24m välein, vähän järkevämpi suhde.  telakoneella pieni etu, kääntyy paikoillaan puiden väliin, jolloin voi tehdä pieniä pistoja sivuun ajouralta, eikä tarvitse tehdä jokaisen kiven taakse ajouraa. tietysti edellyttää pitkää pilkkiä ajokoneesta.
oma kone 900 lapuilla 340 leveä, ajokone 330 ja 320 silti raavitaan reunapuita 5m uralla
kaveri tekee samalla kouralla 14tn koneella, juuri pääsee 10m mikä mun mielestä minimi, muuten tulee aukkoista...

Kaivurissa kannattaa muistaa ensin se, että siinä on voimaa kuin pienessä kylässä. Eli kaikki rimpulasakset ja jatkopuomit saa rikki helpostikin, jos on vähän reippaampi kuski. Ainahan saa hommattua laitteisiin isompaa rautaa, mutta sitten tulee paino vastaan.

Pyöristetyt laput ovat varmasti ihan hyvä juttu, mutta eri asia, kannattaako sellaisia hommata tuota varten. Säästää ne tosin puun juuria, mutta ajouria on yleensä turha tehdä liian kapeaksi. Tällöin tulee plussapisteitä tavalliselle motolle suurella ulottuvuudella.

Viimeistään puiden pois ajo rikkoo juuret. Paitsi mönkijällä tai hevosella.


Metsävarustelu on vähän sellainen laaja käsite. Joillakin on turvapuskuria ympäri konetta. Se onkin hyvä, jos vain on tarpeeksi leveä. Mukava kävellä.

Ritilät katossa ja etuikkunassa ovat kanssa "metsävarustelua". Puunkaatohommissa kattoristikko ei ole ollenkaan huono juttu. Ettei tule jonkun kuivasen latva kyläilemään kun se katkee.

Joillakin on korkeampi kääntökehän "putki", jolloin ylävaunu nousee korkeammalle. Peräpuntti tai ylävaunun pohja ei sitten niin herkästi juustohöylää tannerta, jos vaikka on vähän epämukava asento tai teloja myöten pehmeämmällä maaperällä työskennellessä.

Kuitenkin tärkein kaivurin toiminnan kannalta on telakoneiston modifiointi. Telan vääntelyn kivikoissa ja kannikoissa estämiseksi koneessa pitää olla tarpeeksi järeät "telasukset". Mitä leveämmät telat, sen järeämmät sukset on hyvä olla.

Tällöin myös telalapun kääntöpuolelle kannattaa hitsailla kulutuspaloja, joita vasten sukset hinkkaavat. Ei niitä joka lapussa tarvitse olla. Joka kolmannessakin riittää hyvin.

Tärkeimpänä pidän itse kuintenkin perusketjulle tarkoitettuja ohjureita. Joissakin on näillä perus ohjurilätkillä toteutettuja ratkaisuja, joissa ohjureita on miltei joka alarullassa. Itse suosin koko telan pituudella olevaa ohjuria, joka tukee koko perusketjua ja suojaa alarullia.





Mitä tapahtuu, jos ei ole suksia tai ohjureita. Ilman suksia tela vääntyilee ja perusketjut menevät pilalle hyvinkin nopeasti. Sanaa nopeasti ei voi kyllin korostaa. Tapit löystyvät ja tela saattaa katketa tapin irrotessa.

Ilman telaohjuria perusketju pääsee liikkumaan sivusuunnassa. Se kuluttaa perusketjua myös.

Suurin ongelma kuitenkin syntyy siitä, kun perusketju pääsee liikkumaan sivuttain aivan liikaa. Ketjun siirtyessä alarullien reunoille laakeroinnin kohdalle, se pikku hiljaa "niittaa" tai "kaulii" rullan jumiin. Niitä sitten saa vaihdella useammin, ennen kuin hokaa että nyt on joku pielessä.

Sitten vielä johtopyörän ja telarungon välinen hahlo. Eli se jossa johtopyöräviritys liikkuu edestakaisin. Se kannattaa tarkastaa, että se on sen verran jämpti, ettei johtopyörä pääse kallistelemaan. Toki telan hyppäämistä pois päältä voi eliminoida yläohjurila, joka on johtopyörän läheisyydessä telarungon yläosassa.

Siinäpä noita tärkeämpiä. En tiedä unohtuiko siitä jotain.