200000euroo plus alv.....

Ei olis millään arvannu että skänä ottaa tähän kiinni

200000euroo plus alv.....

Kyllä aika liki mennään kun koneita 8 kpl vuosimalleiltaan 1956 - 2013

Lainaus käyttäjältä: SKN - 30.12.13 - klo:23:42

200000euroo plus alv.....

Kyllä aika liki mennään kun koneita 8 kpl vuosimalleiltaan 1956 - 2013

Tarskos mun lopettaa ettei sun tuu taas paha mieli?

Lainaus käyttäjältä: Realisti - 30.12.13 - klo:23:46

Lainaus käyttäjältä: SKN - 30.12.13 - klo:23:42

200000euroo plus alv.....

Kyllä aika liki mennään kun koneita 8 kpl vuosimalleiltaan 1956 - 2013

Tarskos mun lopettaa ettei sun tuu taas paha mieli?

Ei se sun *****maisuutes salaisuus ole riippumatta siitä tuotko sitä julki juuri nyt. Tuollaiseen tulokseen itse pääsen, toki eriäviä mielipiteitä on oikeus esittää.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 31.12.13 - klo:00:00

Lainaus käyttäjältä: Realisti - 30.12.13 - klo:23:46

Lainaus käyttäjältä: SKN - 30.12.13 - klo:23:42

200000euroo plus alv.....

Kyllä aika liki mennään kun koneita 8 kpl vuosimalleiltaan 1956 - 2013

Tarskos mun lopettaa ettei sun tuu taas paha mieli?

Ei se sun *****maisuutes salaisuus ole riippumatta siitä tuotko sitä julki juuri nyt. Tuollaiseen tulokseen itse pääsen, toki eriäviä mielipiteitä on oikeus esittää.

Ei ny jaksa. Tarvii olla vieraskoree, vasta tulit takasi.

Lainaus käyttäjältä: meedio - 30.12.13 - klo:23:12

Lainaus käyttäjältä: Hervast - 30.12.13 - klo:22:46

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 30.12.13 - klo:11:59

Tottakai tuet ovat maatilan rahaa, mutta VMS tarkoitti että ne ovat tuloa josta maksetaan muutakin kuin korvaus isäntäväen työstä. Hyvä alku maatilan rahapolitiikassa on ampua yksityistalous hemmettiin sieltä firman tililtä ja tehdä säännöllisin väliajoin siirto omaksi "palkaksi". Tässä on kuitenkin huomioitava, että se siirrettävä raha on nettoa, jos verot yms. maksetaan sieltä firman tililtä. Eli nettona se siirrettävä rahamäärä saattaa tuntua aika pieneltä. Tämä nyt ei enää liittynyt traktorin ostoon, mutta esimerkiksi auton ostossa (ja kaikessa muussakin yksityistaloudessa) on huomattavan helppo hahmottaa mihin on varaa. Vaikka firman tilillä on 100ke, ei se tarkoita että on aika vaihtaa uusi nissani.

Toisaalta.. järjestely voi joitakin auttaa hahmottamaan että siellä firman tilillä oleva raha pitää riittää maatalouteen (kuten traktorin ostoon), eikä sinne taas suoraan kuulu esimerkiksi metsänhakkuutulot.

Tarkoittaako tuo viimeinen esim. sitä, että tappiollisen maatalouden pyörittämiseen "vahingossa" sattuis menemään viimeisen perämettän hakkuutulot ?
Silloin on jo meno hurjaa ja laskin kadotettu ajat sitten.

Eikö maa- ja metsätalous ole monestikin samaa yritystoimintaa ? Onko se huono jos metsätulolla rahoittaa jotain tarpeellista maatalouspuolen investointia ja tällä tavoin välttyy rahoituksen hakemiselta ? Vai onko metsäraha jotain korvamerkittyä erikkorahaa joka pitää säästää johonkin erikoistarkoitukseen ?

Kylmiksen kanssa samalla taajuudella. Minä ainakin olen ostanut maatilan metsineen kaikkineen, ja siihen on nosteltu pankista lainaa. Miksi en voisi metsätuloilla hankkia maataloudelle jotakin hyödykettä, jos olen parinkymmenen vuoden ajan maatalouden tuloilla lyhennellyt osittain  metsään nostamaani lainaa??   Meillä tietty on nää metsät niin pieniä ja vähämerkityksellisisä verraten muualla suomessa......

Kaikki voivat tehdä rahoillaan ja varoilan ihan mitä huvittaa, mutta jossain vaiheessa menetetään uskottava valitusoikeus alan kurjuudesta.

Tarkoitin juuri sitä että aika moni ei edes tajua syöttävänsä metsiä lehmilleen. Tottakai sitä rahaa voi käyttää puolin ja toisin, niin olen itsekin tehnyt. Mutta veroilmoituksen teen molemmista eri lomakkeilla ja kun rahaliikenne on eri tilillä, niin ei tule puukaupan jälkeen valheellista tunnetta että maataloudessa menis jotenkin erityisen hyvin. Mettätililtä menee tietysti ne uudistuskulut ynnä muut. Ei kaikki tällaista systeemiä tarvitse, mutta itsellä on homma sen verran opetteluvaiheessa että tunnen sen palvelevan omia tarpeita ja kokonaisuuden hahmottamista. Jos puukaupparahalla rahoitetaan vaikka maatalouden investointia, sama korkovaatimus sille metsäpuolen rahalle pitää laskea eikä se ole mitään "ylimääräistä" mitä sattuu silloin tällöin tulemaan.

Kuispaljon käytetyn pyyntihinnasta lähtee suorallakaupalla?

Kymmenen kuukautta sitten hinnasta lähti noin 12,5 prosenttia. % korjattu oikeaksi.

Sopivaa käytettyä tuli "etsittyä" netistä ja ilmoituksista noin kahdeksan kuukautta. Kaikkiaan koko ratkaisua suoraan ostamisen ja vaihtamisen välillä tuli palloteltua noin vuoden verran.

Ihmeellistä vinkumista. Mä olen vaihtanut milloin uudempaan ja milloin vanhempaankin koneeseen, ihan riippuu siitä miten tuntuu finanssipuoli kaupoissa menevän. Syksyllä vaihtui 30-sarjan deere muutaman vuoden vanhempaan ja pienempään valtraan joka taas jonkin ajan kuluttua vaihtui uudenkarheaan esittelyvaltraan, rahaa uuteen traktoriin yhden välivaiheen kautta kului todella vähän. Eikä yhtään alentanut statusta vaikka ajoin jonkin aikaa vanhalla hitecillä.
Toisaalta taas mulla on nytkin työnalla pajassa peruskunnostus vanhaan isoon deereen joka on aika halpa mutta riittävän suuri ja tykätty, joten päätettiin entrailla sellaiseen iskuun että sillä mennään pitkään ilman isompia.
Yksi traktori on jopa sellainen että siitä on vielä muutama tonni osamaksuakin jäljellä, minkä kehtaan kyllä tunnustaa kun traktoreiden veroton arvo lähentelee 200k€:tä. Kukaan ei tunnu ostavan agron mukaan osamaksulla, vaikka myyjien mukaan yli puolet ostaakin.
Tärkeintä koneen vaihdossa on minulle se että kone on mukava ja tarkoituksenmukainen käyttöönsä, ei niinkään eksaktit tunnit minne ajetaan. Jos koneesta tykätään sillä voidaan ajaa kauankin, mutta jos on remppaa tai kone ei muuten miellytä niin vaihtoon se mene

Olen kanssasi samoilla linjoilla. Läheskään aina ei ole saatavilla tarvittavaa pääomaa koneiden hankintaa silmälläpitäen. Olen kahden Fendt traktorin 415 ja 720 onnellinen haltija, enkä häpeä tätä seikaa. Perusteita hankinnalle usein saa hakea kuten oma käyttöasteeni 114 tuntia suurempaan Varioon vuonna-2013 osoittaa. Tässä on ikää jo tullut ja samalla mukavuudenhalua peltotöihin. Kallis tekniikka arveluttaa esimerkiksi ad-blue laitteiston toiminta.

Mulla hillitsee ehkä hieman yllättäen vaihtointoa näissä enemmin käytössä olevissa koneissa Se että sekä siihen kauppatilanteeseen että jälkimoodaukseen eli hifistelyyn menee yllättävästi aikaa ja rahaa. Käytännössä meillä tuo tarkoittaa lähinnä raktoria ja paalaajaa mutta kumpaiseenkin palaa useampi tuhat egeä rahaa ennen kuin kone on työkunnossa.

Mulla hillitsee ehkä hieman yllättäen vaihtointoa näissä enemmin käytössä olevissa koneissa Se että sekä siihen kauppatilanteeseen että jälkimoodaukseen eli hifistelyyn menee yllättävästi aikaa ja rahaa. Käytännössä meillä tuo tarkoittaa lähinnä raktoria ja paalaajaa mutta kumpaiseenkin palaa useampi tuhat egeä rahaa ennen kuin kone on työkunnossa.

Tuo on muuten totta. Viimeisin vaihto kun tuli tuohon n143:een, oli vaatimus uudehko tai uusi jossa on valmiiksi oikeat varusteet. Aina kun alkaa edullisestikin saatua konetta rakentamaan, pyörii tonnin merkit nopsaan.

Ihmeellistä vinkumista. Mä olen vaihtanut milloin uudempaan ja milloin vanhempaankin koneeseen, ihan riippuu siitä miten tuntuu finanssipuoli kaupoissa menevän. Syksyllä vaihtui 30-sarjan deere muutaman vuoden vanhempaan ja pienempään valtraan joka taas jonkin ajan kuluttua vaihtui uudenkarheaan esittelyvaltraan, rahaa uuteen traktoriin yhden välivaiheen kautta kului todella vähän. Eikä yhtään alentanut statusta vaikka ajoin jonkin aikaa vanhalla hitecillä.
Toisaalta taas mulla on nytkin työnalla pajassa peruskunnostus vanhaan isoon deereen joka on aika halpa mutta riittävän suuri ja tykätty, joten päätettiin entrailla sellaiseen iskuun että sillä mennään pitkään ilman isompia.
Yksi traktori on jopa sellainen että siitä on vielä muutama tonni osamaksuakin jäljellä, minkä kehtaan kyllä tunnustaa kun traktoreiden veroton arvo lähentelee 200k€:tä. Kukaan ei tunnu ostavan agron mukaan osamaksulla, vaikka myyjien mukaan yli puolet ostaakin.
Tärkeintä koneen vaihdossa on minulle se että kone on mukava ja tarkoituksenmukainen käyttöönsä, ei niinkään eksaktit tunnit minne ajetaan. Jos koneesta tykätään sillä voidaan ajaa kauankin, mutta jos on remppaa tai kone ei muuten miellytä niin vaihtoon se mene

Mitä olen Agroa seurannut on sulle pääosin sattunut viimeisen lauseen mukaisia koneita. 

Mulla hillitsee ehkä hieman yllättäen vaihtointoa näissä enemmin käytössä olevissa koneissa Se että sekä siihen kauppatilanteeseen että jälkimoodaukseen eli hifistelyyn menee yllättävästi aikaa ja rahaa. Käytännössä meillä tuo tarkoittaa lähinnä raktoria ja paalaajaa mutta kumpaiseenkin palaa useampi tuhat egeä rahaa ennen kuin kone on työkunnossa.

Millaisia varusteluja sun koneis oikein on

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 31.12.13 - klo:09:55

Mulla hillitsee ehkä hieman yllättäen vaihtointoa näissä enemmin käytössä olevissa koneissa Se että sekä siihen kauppatilanteeseen että jälkimoodaukseen eli hifistelyyn menee yllättävästi aikaa ja rahaa. Käytännössä meillä tuo tarkoittaa lähinnä raktoria ja paalaajaa mutta kumpaiseenkin palaa useampi tuhat egeä rahaa ennen kuin kone on työkunnossa.

Millaisia varusteluja sun koneis oikein on

Raktorin osalta nyt viimeiseen tulee neljät työ/lisävalot ja erilainen vetokoukunvalo, Ledimajakat hytin ympäri, pieni sammutin, Käsipyyheteline, Peruutuskamera, ja riimut eteen, sekä nastat taakse. Nämä siis sellaisia jotka ei ollu tilauksessa. Ajouraopastin ei ole viellä hankittu kun tuntuu kalliilta. vanhemmassa on.

Paalajan osalta. Vesiastiat mistä bilolgiset aineet otetaan, Pumppulaite mikä pumppaa sääilöntäaineet ohjaamineen, Vetolaite kun en tykkää vetää maatalousvetolaitteella, parit sammuttimet telineineen ja tukoksen aukaisulaite kun raktorin ulosotto ei moista kestäny.

Kumminkin töineen molempiin koneisiin meni yli kaks tonnia töineen lisärakennukseen.

muut koneet on sitten siinä kunnossa mitä ne kaupasta tai muuten ovat tulleet.

Lainaus käyttäjältä: Realisti - 30.12.13 - klo:23:37

Ihmeellistä vinkumista. Mä olen vaihtanut milloin uudempaan ja milloin vanhempaankin koneeseen, ihan riippuu siitä miten tuntuu finanssipuoli kaupoissa menevän. Syksyllä vaihtui 30-sarjan deere muutaman vuoden vanhempaan ja pienempään valtraan joka taas jonkin ajan kuluttua vaihtui uudenkarheaan esittelyvaltraan, rahaa uuteen traktoriin yhden välivaiheen kautta kului todella vähän. Eikä yhtään alentanut statusta vaikka ajoin jonkin aikaa vanhalla hitecillä.
Toisaalta taas mulla on nytkin työnalla pajassa peruskunnostus vanhaan isoon deereen joka on aika halpa mutta riittävän suuri ja tykätty, joten päätettiin entrailla sellaiseen iskuun että sillä mennään pitkään ilman isompia.
Yksi traktori on jopa sellainen että siitä on vielä muutama tonni osamaksuakin jäljellä, minkä kehtaan kyllä tunnustaa kun traktoreiden veroton arvo lähentelee 200k€:tä. Kukaan ei tunnu ostavan agron mukaan osamaksulla, vaikka myyjien mukaan yli puolet ostaakin.
Tärkeintä koneen vaihdossa on minulle se että kone on mukava ja tarkoituksenmukainen käyttöönsä, ei niinkään eksaktit tunnit minne ajetaan. Jos koneesta tykätään sillä voidaan ajaa kauankin, mutta jos on remppaa tai kone ei muuten miellytä niin vaihtoon se mene

Mitä olen Agroa seurannut on sulle pääosin sattunut viimeisen lauseen mukaisia koneita. 

 

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 31.12.13 - klo:09:55

Mulla hillitsee ehkä hieman yllättäen vaihtointoa näissä enemmin käytössä olevissa koneissa Se että sekä siihen kauppatilanteeseen että jälkimoodaukseen eli hifistelyyn menee yllättävästi aikaa ja rahaa. Käytännössä meillä tuo tarkoittaa lähinnä raktoria ja paalaajaa mutta kumpaiseenkin palaa useampi tuhat egeä rahaa ennen kuin kone on työkunnossa.

Millaisia varusteluja sun koneis oikein on

Robo-huoneessa kyhnöttävä DI saa kaikkee päähänsä.