Lainaus käyttäjältä: jps - 17.12.13 - klo:23:14

Mitäs tuossa sitten tapahtuu, turbotietäjät?

http://www.youtube.com/watch?v=yLqSjAgDUio

Rauta valittaa... se on heikko mikä ei kestä.

Luultavasti turbo kavitoi, jotkut puhuu sakkaamisesta..

"AHISTAA
Ahtopaine sylintereihin menevissä kanavissa nousee suuremmaksi kuin ahtimen tuottama paine,jolloin paine alkaa purkautua sinne,missä paine on alhaisempi eli kompressoriin päin.virtaukset menee pahasti sekaisin,tehot putoaa.Eli sylinteriin ei mahdu TIETYSSÄ paineessa olevaa ilmaa enempää. ilmiö korostuu suuremmilla ahdoilla.Siis moottori ei pysty nielemään niin paljon ilmaa kuin kompura tuottaa.Esson baarilla dumppaillaan vaan niitä nortteja tuhkikseen. "

UGH ! 
Ja muitten ei sitten enää tarvii arvailla.

Aiheesta vielä tyhjentävämpi lainaus nimimerkiltä CRD;

 Kavitointi: on turbiinin siiven imu- ja jättöreunojen paine-eron kasvaessa liian suureksi tapahtuva kuplien muodostusilmiö. Tyypillisesti esiintyy tilanteissa, joissa ahtimen kierrosluku kasvaa liian nopeasti suhteessa läpivirtavaan ilmaan.

 Esimerkki: turboahdetuissa moottoreissa tyypillistä ns. mid-range alueella tilanteessa jossa isolla kuormalla lyödään lämiskä tiskiin ja ahdin ei saa imupuolelta tarpeeksi ilmaa turbiinikierrosluvun noustessa nopeasti. Oireena on tyypillisesti muutaman sadan kieroksen aluella esiintyvä huilumainen uliuliuli ääni. Voi olla hyvin voimakkaasti ilman lämpotilasta/kosteudesta riippuvainen. Tyypillinen aiheuttaja on tukkeentunut ilmansuodatin, joka ahdistaa imupuolelta.

 Sakkaus: äkillisen kierrosluvun muutoksen johdosta tapahtuva ilman virtauksen häiriintyminen ahtimen painepuolella ns. painepulssi. Esiintyy rajujen kiihdytysten aikana kaasua nopeasti nostettaessa paineiskun aiheuttamana paukahteluna.

 Kavitointi ei ole lyhytaikaisesti eikä tilapäisesti mitenkään vaarallinen, mutta saattaa ajan kuluessa irroittaa pieniä paloja ahtimen lavoista.

 Sakkaus on paskempi juttu: riittävän voimakas paineiskujen sarja irroittaa ahtimen siivet.

Onko matalakierrosvalllun ruuvaamisesta kokemusta? Sitä stanadyneä ei ilmeisesti isommin pysty ruuvaamaan. Mitä muita keinoja on käytetty? Muuten mukava kone mutta muutama lisäpolle ei olisi pahitteeksi. Nykyisin kyllä käyntiinlähtö kylmänä heikkoa. Talli täynnä mustaa savua vaikka kuinka lämmittää. 8350 ja tunteja 6000.

Onko matalakierrosvalllun ruuvaamisesta kokemusta? Sitä stanadyneä ei ilmeisesti isommin pysty ruuvaamaan. Mitä muita keinoja on käytetty? Muuten mukava kone mutta muutama lisäpolle ei olisi pahitteeksi. Nykyisin kyllä käyntiinlähtö kylmänä heikkoa. Talli täynnä mustaa savua vaikka kuinka lämmittää. 8350 ja tunteja 6000.

Tuo käyntiinlähtö kertoo pumpun olevan väliä – ei taida enää kannattaa panostaa – nyykärin Bosch ve pumppuja ovat kuuleman mukaan noihin laittaneet – on kuuleman mukaan ihan eri luokkaa vaihdon jälkeen.

Lainaus käyttäjältä: jps - 17.12.13 - klo:23:14

Mitäs tuossa sitten tapahtuu, turbotietäjät?

http://www.youtube.com/watch?v=yLqSjAgDUio

Rauta valittaa... se on heikko mikä ei kestä.

Luultavasti turbo kavitoi, jotkut puhuu sakkaamisesta..

"AHISTAA
Ahtopaine sylintereihin menevissä kanavissa nousee suuremmaksi kuin ahtimen tuottama paine,jolloin paine alkaa purkautua sinne,missä paine on alhaisempi eli kompressoriin päin.virtaukset menee pahasti sekaisin,tehot putoaa.Eli sylinteriin ei mahdu TIETYSSÄ paineessa olevaa ilmaa enempää. ilmiö korostuu suuremmilla ahdoilla.Siis moottori ei pysty nielemään niin paljon ilmaa kuin kompura tuottaa.Esson baarilla dumppaillaan vaan niitä nortteja tuhkikseen. "

Valmet 1203 on vakiona kompressori turbo – tuohon koneeseen on tod näk vaihdettu hukkaportillinen turbo joka siinä nyten pärisee – ei kuulosta ääni "huilumaiselta" 

Ps 1203 äänimaisema on kyllä erikoinen

Lainaus käyttäjältä: vakka - 18.12.13 - klo:04:40

Onko matalakierrosvalllun ruuvaamisesta kokemusta? Sitä stanadyneä ei ilmeisesti isommin pysty ruuvaamaan. Mitä muita keinoja on käytetty? Muuten mukava kone mutta muutama lisäpolle ei olisi pahitteeksi. Nykyisin kyllä käyntiinlähtö kylmänä heikkoa. Talli täynnä mustaa savua vaikka kuinka lämmittää. 8350 ja tunteja 6000.

Tuo käyntiinlähtö kertoo pumpun olevan väliä – ei taida enää kannattaa panostaa – nyykärin Bosch ve pumppuja ovat kuuleman mukaan noihin laittaneet – on kuuleman mukaan ihan eri luokkaa vaihdon jälkeen.

Stanadynen kun antaa Mynädieselin korjattavaksi niin ei kyllä koko traktoria samaksi uskoisi kuin ennen pumppuremonttia. Ei sitä pumppumerkkiä nyt ihan välttämättä tarvitse vaihtaa, ja niin kauan kun pumppu on vielä kohtuu kunnossa niin pääsee aika pienellä rahalla remontista.

Lainaus käyttäjältä: 42 - 18.12.13 - klo:08:33

Lainaus käyttäjältä: vakka - 18.12.13 - klo:04:40

Onko matalakierrosvalllun ruuvaamisesta kokemusta? Sitä stanadyneä ei ilmeisesti isommin pysty ruuvaamaan. Mitä muita keinoja on käytetty? Muuten mukava kone mutta muutama lisäpolle ei olisi pahitteeksi. Nykyisin kyllä käyntiinlähtö kylmänä heikkoa. Talli täynnä mustaa savua vaikka kuinka lämmittää. 8350 ja tunteja 6000.

Tuo käyntiinlähtö kertoo pumpun olevan väliä – ei taida enää kannattaa panostaa – nyykärin Bosch ve pumppuja ovat kuuleman mukaan noihin laittaneet – on kuuleman mukaan ihan eri luokkaa vaihdon jälkeen.

Stanadynen kun antaa Mynädieselin korjattavaksi niin ei kyllä koko traktoria samaksi uskoisi kuin ennen pumppuremonttia. Ei sitä pumppumerkkiä nyt ihan välttämättä tarvitse vaihtaa, ja niin kauan kun pumppu on vielä kohtuu kunnossa niin pääsee aika pienellä rahalla remontista.

Mitä vaan mahtaa kustantaa? Sellainen käsitys on jotta bosch rivi tai jakaja on ihan eri luokkaa kuin stanadyne – jos kerran remppaa niin miksei sitten heti kunnolla.

Mitä vaan mahtaa kustantaa? Sellainen käsitys on jotta bosch rivi tai jakaja on ihan eri luokkaa kuin stanadyne – jos kerran remppaa niin miksei sitten heti kunnolla.

Naapurilla laitettiin Valmetin Stanadyne ja oli alle tonnin homma. Tuli aivan pirun hyvä kyllä. Itse pidän Stanadynen antamia moottoriominaisuuksia paljon parempina kuin rivi-Boschilla, ehjässä Stanadynessa tarkka säädin ja paljon tuhdimpi alavääntö kuin rivipumppukoneessa. Traktorit ovat siis -95 8400 ja -97 8450. En osaa kommentoida mitään tappiin ruuvattuja koneita, Stanapumppukone on vakio ja 10900 ajettu ilman pumppuremonttia toistaiseksi ja rivipumppukonetta pikkuisen ruuvattu mutta vaatii isommat työkierrokset kuin jakajakone jolla äestän ja kynnän 1700 kierroksella varsin pienillä polttoainekuluilla. 

Itse pidän Stanadynen antamia moottoriominaisuuksia paljon parempina kuin rivi-Boschilla, ehjässä Stanadynessa tarkka säädin ja paljon tuhdimpi alavääntö kuin rivipumppukoneessa. Traktorit ovat siis -95 8400 ja -97 8450. En osaa kommentoida mitään tappiin ruuvattuja koneita, Stanapumppukone on vakio ja 10900 ajettu ilman pumppuremonttia toistaiseksi ja rivipumppukonetta pikkuisen ruuvattu mutta vaatii isommat työkierrokset kuin jakajakone jolla äestän ja kynnän 1700 kierroksella varsin pienillä polttoainekuluilla.

Tämä on justiin niitä asioita, mistä en tahdo näiden "tosi-virittäjien" kanssa päästä yhteisymmärrykseen. Ensimmäisenä pitäisi kuulemma heittää jakajapumppu mäkeen ja hukkaportillinen turbo vaihtaa isoon tavalliseen, että saadaan tehoa. Ja kun minä haluaisin hyvän työkoneen, missä on paljon vääntöä matalilla kierroksilla, enkä mitään vetotraktoria, millä ajetaan kaasu pohjassa.

Sama juttu se on autoissakin. Ensimmäisenä pitää kaksoismassakytkin ja muuttuvageometrinen turbo vaihtaa kiinteisiin, vaikka mielestäni molemmat on parasta mitä auton käytettävyydelle arkiajossa on tapahtunut.

Aiheesta vielä tyhjentävämpi lainaus nimimerkiltä CRD;

 Kavitointi: on turbiinin siiven imu- ja jättöreunojen paine-eron kasvaessa liian suureksi tapahtuva kuplien muodostusilmiö. Tyypillisesti esiintyy tilanteissa, joissa ahtimen kierrosluku kasvaa liian nopeasti suhteessa läpivirtavaan ilmaan.

 Esimerkki: turboahdetuissa moottoreissa tyypillistä ns. mid-range alueella tilanteessa jossa isolla kuormalla lyödään lämiskä tiskiin ja ahdin ei saa imupuolelta tarpeeksi ilmaa turbiinikierrosluvun noustessa nopeasti. Oireena on tyypillisesti muutaman sadan kieroksen aluella esiintyvä huilumainen uliuliuli ääni. Voi olla hyvin voimakkaasti ilman lämpotilasta/kosteudesta riippuvainen. Tyypillinen aiheuttaja on tukkeentunut ilmansuodatin, joka ahdistaa imupuolelta.

 Sakkaus: äkillisen kierrosluvun muutoksen johdosta tapahtuva ilman virtauksen häiriintyminen ahtimen painepuolella ns. painepulssi. Esiintyy rajujen kiihdytysten aikana kaasua nopeasti nostettaessa paineiskun aiheuttamana paukahteluna.

 Kavitointi ei ole lyhytaikaisesti eikä tilapäisesti mitenkään vaarallinen, mutta saattaa ajan kuluessa irroittaa pieniä paloja ahtimen lavoista.

 Sakkaus on paskempi juttu: riittävän voimakas paineiskujen sarja irroittaa ahtimen siivet.

mitäs john deere tekkee ku niitten turbon volahdus rikkoo niin pahasti valmetinkin hytin  rauhallsta äänimaailmaa 

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 18.12.13 - klo:00:40

Sakkaus on paskempi juttu: riittävän voimakas paineiskujen sarja irroittaa ahtimen siivet.

mitäs john deere tekkee ku niitten turbon volahdus rikkoo niin pahasti valmetinkin hytin  rauhallsta äänimaailmaa 

Eikö tämä 505 turbo ainakin sakkaa, kun kaasua nostaessa viheltää?

http://www.youtube.com/watch?v=3eVqx03AVjw

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 18.12.13 - klo:12:10

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 18.12.13 - klo:00:40

Sakkaus on paskempi juttu: riittävän voimakas paineiskujen sarja irroittaa ahtimen siivet.

mitäs john deere tekkee ku niitten turbon volahdus rikkoo niin pahasti valmetinkin hytin  rauhallsta äänimaailmaa 

Eikö tämä 505 turbo ainakin sakkaa, kun kaasua nostaessa viheltää?

http://www.youtube.com/watch?v=3eVqx03AVjw

Taitaa vaan vetää henkeä 

Tämä on justiin niitä asioita, mistä en tahdo näiden "tosi-virittäjien" kanssa päästä yhteisymmärrykseen. Ensimmäisenä pitäisi kuulemma heittää jakajapumppu mäkeen ja hukkaportillinen turbo vaihtaa isoon tavalliseen, että saadaan tehoa. Ja kun minä haluaisin hyvän työkoneen, missä on paljon vääntöä matalilla kierroksilla, enkä mitään vetotraktoria, millä ajetaan kaasu pohjassa.

Sama juttu se on autoissakin. Ensimmäisenä pitää kaksoismassakytkin ja muuttuvageometrinen turbo vaihtaa kiinteisiin, vaikka mielestäni molemmat on parasta mitä auton käytettävyydelle arkiajossa on tapahtunut.

Pitää kumminki muistaa jos kunnolla meinaa virittää, että kovat alaväännöt rupiaa käymään vaihdelaatikon päälle. Siitä oon toki samaa mieltä että mukavampi töitä on tehä semmosella koneella joka jaksaa vetää alhaalta.

No juu huomaa sellainen seikka että se turbiini ei sitte ihan kauheesti lisätehoja kestä. Olikohan noin 130hp? Muutenhan tuon moottorin kiristys on helppoa. Vaikka siinä ei vissiin cooleria olekkaan? Tilaappa pykälää isommat suuttimet siihen ensin ja senjälkeen syöttöö pikkuhijaa lisää. Lämpöjen kanssa sitten tulee ensiksi ongelmia kun olet lisännyt liikaa

Niin, eihän sitä turbiinikytkintä edelleenkään saa kuin N123 ja pienempiin. Tekisivät isompia rattoreita varten oman järeämmän turbiinin.

Lainaus käyttäjältä: Jerry - 18.12.13 - klo:11:38

Tämä on justiin niitä asioita, mistä en tahdo näiden "tosi-virittäjien" kanssa päästä yhteisymmärrykseen. Ensimmäisenä pitäisi kuulemma heittää jakajapumppu mäkeen ja hukkaportillinen turbo vaihtaa isoon tavalliseen, että saadaan tehoa. Ja kun minä haluaisin hyvän työkoneen, missä on paljon vääntöä matalilla kierroksilla, enkä mitään vetotraktoria, millä ajetaan kaasu pohjassa.

Sama juttu se on autoissakin. Ensimmäisenä pitää kaksoismassakytkin ja muuttuvageometrinen turbo vaihtaa kiinteisiin, vaikka mielestäni molemmat on parasta mitä auton käytettävyydelle arkiajossa on tapahtunut.

Pitää kumminki muistaa jos kunnolla meinaa virittää, että kovat alaväännöt rupiaa käymään vaihdelaatikon päälle. Siitä oon toki samaa mieltä että mukavampi töitä on tehä semmosella koneella joka jaksaa vetää alhaalta.

Mitä ite oon kuunnellu ja omasta viritetystä Teestä havainnut, Sisut ei kestä kovin kummosia lisätehoja alaväännöillä. Valmeteilla yleensä ohjeistus on, että ota viritehot irti kierroksilla. Ite en siis aja T160HT viritetyillä 260hv tehoilla kovaa hommaa koskaan alle 1500rpm kierroksilla. Esim. iittomurskatessa on kierrokset 1600-1700 ja käsikaasuruuvikin on 1300 asennossa, jottei päisteissä laske kierrokset siten, että uuteen vetoon lähdettäessä kuristaisi. Samoin maantieajossa kuormalla pitää olla jonkin verran kierroksia. Alle 1600 rpm nostaa aina lämpöjä voimatöissä. Tyhjäkäyntihommia sun muita pyörittelyjä toki voi ajaa pienillä kierroksilla kuten normaalisti. Ne moottorin kampeavat komponentit ja laakerithan on kaikkein kovimmilla sillon kun pitää vääntää kovaa ja tasapainottavia kierroksia on liian vähän.