Tuohon kulutuksen lisääntymiseen, kun kyntönopeus kasvaa. Yleinen sääntö kaikessa nopeuden lisämisessä on se, että jos nopeus kaksinkertaistuu, niin tehontarve nelinkertaisuu, siis menee potensiin kaksi.
Että jos kulutus vain kolminkertaistuu, niin ei mitän ihmeellistä. Myös aurojen kuluminen lisääntyy samaa tahtia, joten kannattaa kyllä miettiä, millä nopuedella kyntelee. Tuo 6-7 km/h lienee aika sopiva nopeus kuitenkin.

Jos nopeus tuplaantuu niin liike-energia nelinkertaistuu. Se on eri asia kuin energiankulutus. Esimerkkinä jos ajat autolla 30km/h sijaan 120km/h, ei kulutus lisäänny aivan 16-kertaiseksi, vaikka auton liike-energia sen tekeekin.
Kynnössä pätee sama homma kuin autolla ajossa, optimikulutus löytyy sieltä jostain hitaan ja nopean välimaastosta.

Aikalailla tuo kulutus riippuu myös ajotyylistä. Jos kynnät kierroluvulla jossain 1400-1600, siis lähellä huippuväännön kierroksia, niin huomattavsti vähemmän kuluu löpöä verrattuna siihen, että huudatat konetta käytänössä talla tiskissä, mikä tyyli monella näyttää olevan.

[
Ei kai sarka-auroolla kynnetä enää ku kilipaaluus?
[/quote]

Ei kai sarkaojia oo ennää kuin pohjanmaalla



Otsikkoon viitaten että itte oon yrittänyt pääasiassa nurmia mullata kvernen EO:lla, jolla tämmönen huonompikin on kehannu tien vieri lappujakin käännellä.

PS. Isä ukko sano aikoinaan että kunnon kynnön oppii vaan hevosvetosilla, mutta kun talous ei kestä hevosen pitoa

tai kulutuksen nousu johtua tehon puutteesta

Joo niinhän se onkin... Veturina oli 6490 Dynashift, kun pieneekki olis riittäny.

kuutta siipiä oon vetäny noin 13 h. tankki on 135 l ja tankis on vielä mittarin mukaan melkein 1/4 osa jäljellä kynnöllä kierrokset siinä 1450-1600 paikkeilla palat on moni hyvääsiä elikkä siinä ajas on kynnetty vähän yli 10 ha että en pirä cumminssia paha ruokaasena vehkeenä.

mikäs cumminssi/case sulla on?

mikäs cumminssi/case sulla on?

5150

kuutta siipiä oon vetäny noin 13 h. tankki on 135 l ja tankis on vielä mittarin mukaan melkein 1/4 osa jäljellä kynnöllä kierrokset siinä 1450-1600 paikkeilla palat on moni hyvääsiä elikkä siinä ajas on kynnetty vähän yli 10 ha että en pirä cumminssia paha ruokaasena vehkeenä.

Eikös tuollaisilla lohkoilla kannattas olla pienemmät aurat? Kun työsaavutus jää noinkin heikoksi,vai onko noi nostolaiteaurat ja sarkasellaiset?

 Kyntelin yhden kappaleen seitsemän kilometrin päässä, kotona tankkasin ja saappaanmallinen kappale oli kynnettävä. Kaikenkaikkiaan keskiverto pala, nelisiipiset kvernen paluuaurat variona, trakvaattori fergu 6470 eli neloskone ja nokkapainoina etukuormaaja ja etunostolaitteet. Nopeus 7.3 km/h kierrokset 1700rpm. Palattuani kotosalle tankkasin 117 litraa, eli digikarttojen pinta-alan mukaan kulutus olisi siten 17.8 l/ha.
Nopeutta en nosta yhtään korkeammaksi, näillä jäykillä savilla kyntöjälki kärsii pahasta jos tuosta yhtään nostaa nopeutta, päinvastoin paikoin pitää pudottaa 6 km/h jotta nätisti kääntyy.
Auroista senverran, että olen kahdenkymmenen vuoden aikana kokeillut useita merkkejä, syystä että haluan kunnollisen jäljen, tietyt maalajit vaatii tietynmallisen siiven. Esimerkiksi olen kyntänyt kvernen vanhalla siivellä, se oli liian jyrkkä. Sitten överum, paljon parempi mutta ei sopinut mielestäni sekään. No sitten agroluxit fk siivellä oli, ei sekään ylivoimainen. No viimeksi on ollut tämä kverne vario uudella siivellä ja se toimii erittäin hyvin aina 15 tuumaan saakka niillä ongelmalohkoilla.
Muokkasin kulutuslukemaa reilusti alaspäin, muistin tankkauksen väärin. Ihmettelin itekkin kuis niin paljo olis muka vieny...(26l)

Onko muilla ongelmia ollu kverneladin kääntöauroissa ku "kantapäät" on kiinni kahdella pultilla ni useimmin menee pultti poikki,mutta sitte ku pultti kestääki menee se "kantapää" pultin takaa poikki ja ajanmyöten irtoo koko osa.2 jousenlehtee on otettu pois se helpotti asiaa.Maat ei hirveen kivisiä oo,maakiviä pääasias ja niihin sillon tällön kopisee.Sarka auroissa osa samanlailla kiinni mutta niissä pysyy.Ja kärkien vaihtoki paskamainen homma ku ainaki överumin sarkaaurois sai aina avaimella pultit auki ni tos joutuu aina rälläköinti hommii.välttein malli es80 ens vuonna todennäkösesti vaihtu viis teräsii överummeihin.
Ihmettelen suuresti että jotku kverneladeja kehuvat kun ei 20 vuotee oo edes kehitystä tapahtunu.
Tai sitte muut on vaa paskempia

Jos nopeus tuplaantuu niin liike-energia nelinkertaistuu. Se on eri asia kuin energiankulutus.

Ja energiankulutus on eri asia kuin tehontarve.

Matalilla nopeuksilla kitkavoima on suoraan verrannollinen nopeuteen (F=-k*v), jolloin kitkan voittamiseksi tietyllä matkalla tarvitaan energiaa voima*matka (W = F*s = -k*v*s) ja tämä energia käytetään teholla voima*matka/aika (P = -k*v*s/t = -k*v^2). Eli yleensä tehoa tarvitaan suhteessa nopeuden neliöön ja polttoaineenkulutus kasvaa suorassa suhteessa nopeuteen.

Ja maa on vielä vähän monimutkaisempi tapaus (kitkassa mukana nopeuden neliökomponentti), joten yhtään kovemmalla vauhdilla vastus kasvaa nopeammin kuin suorassa suhteessa. Esim. vauhdin nosto 5 km/h -> 10 km/h kolminkertaistaa kitkan ja myös polttoaineenkulutuksen.   

Eli se on vaan niin, että mitä hitaammin malttaa ajaa, sitä vähemmän palaa löpöä. (Moottorin hyötysuhteet sitten erikseen.)

*Oli pakko fysiikkanipottaa, kun muuten ihmisillä palaa rahaa ja löpöä turhaan kaahaamiseen... * 


 

Onko muilla ongelmia ollu kverneladin kääntöauroissa...

Mulla oli kahdeksas syksy Kvernen ES80 4 siipiset variot eikä mitään vastaavia ongelmia. Jos pultit joutuu rälläköimään auki niin olet kuluttanut kärjen liian lyhyeksi. Toki se mutterin pää aina vähäsen kuluu mutta ei mulla ainakaan niin ettei auki saisi.

Mun mielestä Kvernen siipi on just sopivan loiva ettei heitä yli kovemmassa nopeudessa. Riippuu tietty maasta ja vuodesta.

Onhan se huhua tuo polttiksen kulutuksen kasvu neljällä siivellä noiden käyrien mukaan.

Jos minun hevonen hörisee vähän reilua tyhjäkäyntiä (1200 r/min), ja kun nuppi käännetään eteen, mennään vähän reilut kaksi km/h.
Kun kääntää nuppia kaakkoon, mennään vähin vajaa kymmenen per hour ja kierrokset edelleen samat 1200 ja kulutus ei kavanut montaakaan piirua.

Eihän kiihdytysautokaan fysiikan lakien mukaan voi kiihtyä niinkuin se kiihtyy, mutta kun se (auto) ei itse sitä tiedä se vaan kiihtyy alle sekunnin nollasta sataan ja alle viiden nollasta liki viiteen sataan.

Ja tämäkö taas liittyy kyntöauroihin

Kuinkamoni tekee avauksen paluuauroilla? Siis kyntää takaterällä ensin vastaan.

joskus tullu tehtyä noin.
Jaitse kysymykseen selvä vastaus. Agrolux MRT