Suuri este suorakylvöön siirtymiseen on koneen hinta.
60000€ kylvinkoneesta vaan on monelle turhan kova pala.
Tai sit on menty tekemään virheinvestointi esim. Räpid millä ei voi suorakylvää kuin jossain olosuhteissa.
Ja tehtyä virhettä ei sit pysty myöntämään.
Itse siirryin suorakylvöön 11 vuotta sitten. Joku lohko tulee kynnätettyä ja äestytettyä lähes joka vuosi, joskus pyörähtää lautasmuokkarikin jollain lohkolla, mutta etupäässä mennään suoraan sänkeen. Silloin, kun ensimmäisen suorakoneen ostin, sanottiin, että kone on niin kallis, että pitää olla 200 ha, ennen kuin se kannattaa. Tästä oli oikein yliopistotasoisia laskelmia.
Itse laskin niin, että jos kylvökone maksaa 20 000, aurat 20 000 ja äes 20 000, niin ei se 60 000 suorakylvökone Elon laskuopin mukaan sen kalliimpi ole. Lisäksi on vain yksi kone huollettavana, pestävänänä, varastoitavana, korjattavana... ja yksi traktorikin riittää. No ei se nyt tietysti sillä lailla riitä, että tarvitaan vempelettä säkin nostoon ja siemenhuoltoon, mutta ei tarvitse ottaa huomioon kynnön ja äestyksen vaatimuksia ja kaiken kaikkiaan ajotunnit vähenevät ja huollon tarve siinä samalla.
Minulle suorakylvö on merkinnyt ennen muuta kustannusten ja ajan säästöä. Sen myönnän, että satotasosta joudun siinä hommassa tinkimään sellaiset ~500 kg/ ha (voi olla enemmänkin), mutta kun siitä vähentää puinti-, kuljetus-, kuivaus- ja varastointikulut sekä rahdin, niin eipä se menetys kovin paljoa siinä toisessa vaakakupissa paina.
Tautiruiskutus kuuluu rutiineihin niiläkin naapureilla, jotka muokkaavat maansa pitkän kaavan mukaan ja näkyvät ne glyfosaattiakin ruuttaavan.
Tämä on kuitenkin vain minun ratkaisuni, joka pätee minun pelloillani ja ajankäytön ym. tavoitteillani. Kukin laskekoon omassa nupissaan omilla painotuksillaan.