Lainaus käyttäjältä: Veeti - 27.10.13 - klo:21:49

Lainaus käyttäjältä: iskra - 27.10.13 - klo:11:36

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 27.10.13 - klo:11:19

mites meni kultaisella 80-luvulla etelän maataloudessa kun tukirajat ei kiusannu, kasvoko maidontuotanto minkä verran vuodessa, tanssittiinko navetta-avajaisia samaan tahtiin kuin pohojanmaalla, entä mikä oli tilanne viljan suhteen, hyvää vai huonoa hommaa

  Kyllä silloinkin pohjoiseen maksettiin kaikenlaisia häntärahoja,,ei se tukeminen alkanut EU:myötä..
  Viljan hinta oli sellainen että parillakymmenellä hehtaarilla pärjäs aika hyvin,koneet olivat pieniä ja,no,kallitahan ne aina ovat olleet muttei tarvinnut siihen aikaan mitään jättejä ostaakaan pellolle..
  20 lehmän karja oli jo aika suuri Kepu suosi pinta-alalisän kautta alle 15 hehtaarin tiloja,maatilahallitus osti valtiolle kovaan hintaan lopettavia tiloja ja jakoi niistä osia joillekin uskovaisille subventoituun hintaan ..jos oli yli 20 hehtaaria peltoa niin ei ollut asiaa jakoon,ei ollut maatilalain mukaista....jne..

Pitkälti kaikki ongelmat johtuivat siitä, että jo 1970-luvun alkupuolella pääkepu Johannes Virolainen linjasi, että etelässä sai tuottaa vain viljaa ja karjat piti siirtää pohjoiseen...maatalous siirtyi suurilla tukiaisilla pohjoiseen, seurauksena hirmuinen ylituotanto ja tiukat tuotantokiintiöt ja markkinoimismaksut. Pohjoisessa valtio maksoi puolet ostorehuista jne jne.

Kaikki paikat olivat täynnä maataloustuotteita kun pelastavana enkerlinä rtuli EU-jäsenyys, ylijäämät kaadettiin EU:n laariin ja  hirmuiset markkinointimaksut poistuivat. Kääntöpuolena taas EU-MTK/kepun neuvottelema liittymissopimus oli pahasti voinoutunut, suosi pohjoista. Sekään ei riittänyt MTK/kepulle, vaan heti piti aloittaa AB-alueen vähäistenkin tukien alasajo.

Tuo on kuultu jo. Ja alkutuotevähennys koski koko valtakuntaa, näillä sosiaaliavuilla kuten jollain pinta-alalisillä pidettiin väkeä poissa toiselta luukulta. Olihan Kelan menot toista luokkaa silloin, parisataatuhatta työtöntä ja se tuntui maailmanlopulta. Kannattaa muistaa, että Suomen paremmat lähtökohdat maatalouspolitiikan onnistumisessa menetettiin jo toisessa maailmansodan seurauksena. Kannaksella oli mm. yli 40 peltohehtaarin tiloja paljon jo ennen sotia, sodan jälkeen asutuspolitiikka vei 30-40 vuotta takapakkia koko maatalouteen, vaikka mikä olisi ollut se vaihtoehto? Näitä viisaita joiden ei ole juuri persettään tarvinnut nostaa tilarakenteensa kehittämiseen riittää sitten huutelemaan kaikilla palstoilla jälkiviisaana ja raivaajasukupolvelle uhoamassa olemassa. Hävetä saisitte. Puheet ja kirjoitukset kuin pahimmilla punikeilla.

Sotien  jälkeinen asutuspolitiikka oli aivan eri juttu kuin 1970-luvulla aloitettu maatalouden siirto pohjoiseen, karmeat jälkiseuraukset.

Lainaus käyttäjältä: Veeti - 27.10.13 - klo:21:49

Lainaus käyttäjältä: iskra - 27.10.13 - klo:11:36

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 27.10.13 - klo:11:19

mites meni kultaisella 80-luvulla etelän maataloudessa kun tukirajat ei kiusannu, kasvoko maidontuotanto minkä verran vuodessa, tanssittiinko navetta-avajaisia samaan tahtiin kuin pohojanmaalla, entä mikä oli tilanne viljan suhteen, hyvää vai huonoa hommaa

  Kyllä silloinkin pohjoiseen maksettiin kaikenlaisia häntärahoja,,ei se tukeminen alkanut EU:myötä..
  Viljan hinta oli sellainen että parillakymmenellä hehtaarilla pärjäs aika hyvin,koneet olivat pieniä ja,no,kallitahan ne aina ovat olleet muttei tarvinnut siihen aikaan mitään jättejä ostaakaan pellolle..
  20 lehmän karja oli jo aika suuri Kepu suosi pinta-alalisän kautta alle 15 hehtaarin tiloja,maatilahallitus osti valtiolle kovaan hintaan lopettavia tiloja ja jakoi niistä osia joillekin uskovaisille subventoituun hintaan ..jos oli yli 20 hehtaaria peltoa niin ei ollut asiaa jakoon,ei ollut maatilalain mukaista....jne..

Pitkälti kaikki ongelmat johtuivat siitä, että jo 1970-luvun alkupuolella pääkepu Johannes Virolainen linjasi, että etelässä sai tuottaa vain viljaa ja karjat piti siirtää pohjoiseen...maatalous siirtyi suurilla tukiaisilla pohjoiseen, seurauksena hirmuinen ylituotanto ja tiukat tuotantokiintiöt ja markkinoimismaksut. Pohjoisessa valtio maksoi puolet ostorehuista jne jne.

Kaikki paikat olivat täynnä maataloustuotteita kun pelastavana enkerlinä rtuli EU-jäsenyys, ylijäämät kaadettiin EU:n laariin ja  hirmuiset markkinointimaksut poistuivat. Kääntöpuolena taas EU-MTK/kepun neuvottelema liittymissopimus oli pahasti voinoutunut, suosi pohjoista. Sekään ei riittänyt MTK/kepulle, vaan heti piti aloittaa AB-alueen vähäistenkin tukien alasajo.

Veetikin muistaa hieman väärin ,ylituotanto alkoi jo 50-60 luvulla ,kukaan ei ollut siirtänyt tuotantoa yhtään minnekään .

http://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/345852/Suomi+havahtui+ylituotantoon

Ylituotantoa oli jo -60 luvullakin. Sitä ihmeelisempää olikin se, että Johannes Virolaisen viitoittamalla tavalla lähdettiin siirtämään kotieläintuotantoa pohjoiseen, ts. lisäämään maatalouden  kokonaistuotantoa. Seuraukset olivat katastrofaaliset. 


Veeti muistaa hyvin 1960-luvun ylituotannon.

Ylituotantoa oli jo -60 luvullakin. Sitä ihmeelisempää olikin se, että Johannes Virolaisen viitoittamalla tavalla lähdettiin siirtämään kotieläintuotantoa pohjoiseen, ts. lisäämään maatalouden  kokonaistuotantoa. Seuraukset olivat katastrofaaliset.

Mitä ihmeellistä siinä on? Demokraattisesti (tai "demokraattisesti") valitut herrat teki päätöksiä, joiden merkitys on aikain saatossa muuttunut. Kepuvihassas et nää mitään selvästi, joten keskustelua on pidemmälle turha jatkaa. Sen verran kuitenkin, että tänä päivänä sun jumalanvalitun puolueen mukanaolo viimeisen kahden vuosikymmenen kyvyttömimmässä hallituksessa ei jää historiankirjoihin menestystarinana 

Lainaus käyttäjältä: Veeti - 27.10.13 - klo:22:29

Ylituotantoa oli jo -60 luvullakin. Sitä ihmeelisempää olikin se, että Johannes Virolaisen viitoittamalla tavalla lähdettiin siirtämään kotieläintuotantoa pohjoiseen, ts. lisäämään maatalouden  kokonaistuotantoa. Seuraukset olivat katastrofaaliset.

Mitä ihmeellistä siinä on? Demokraattisesti (tai "demokraattisesti") valitut herrat teki päätöksiä, joiden merkitys on aikain saatossa muuttunut. Kepuvihassas et nää mitään selvästi, joten keskustelua on pidemmälle turha jatkaa. Sen verran kuitenkin, että tänä päivänä sun jumalanvalitun puolueen mukanaolo viimeisen kahden vuosikymmenen kyvyttömimmässä hallituksessa ei jää historiankirjoihin menestystarinana 

  Eihän tässä -60 luvun maatalouspolitiikassa muuta vikaa ollut kuin se että menetettiin täysin kyky vastata globaaliin haasteeseen. Suomi oli -70 luvun alkuun asti täysin kilpailukykyinen maataloustuotannossa. Maataloustulolaki, maanhankitalaki, ym. systeemit veivät suomelta normaalin kehittymisen. 

  Eihän tässä -60 luvun maatalouspolitiikassa muuta vikaa ollut kuin se että menetettiin täysin kyky vastata globaaliin haasteeseen. Suomi oli -70 luvun alkuun asti täysin kilpailukykyinen maataloustuotannossa. Maataloustulolaki, maanhankitalaki, ym. systeemit veivät suomelta normaalin kehittymisen. 

Kepulaiset teki siinä ison mokan ja sitä jatkettiin vielä 80-luvun lopullakin. Mutta mitä siitä?

mitähän veeti taas horisee, tämän mukaan kokoomus ja demarit oli rakennekehityksen pahin jarru, kepu pelasti suomen maatalouden eu jäsenyyden avulla


Maitotilojen laajentaminen oli käytännössä mahdotonta vuosina 87-95 silloisen Kokoomus-demari hallituksen ja MMM demarihenkisen  jäykän maitokiintiöidyn ja pian myöhemmin tulojen mukaisen pakkokesannoidun maatalouspolitiikan ansiosta .Ahon hallitus vapautti vasta  93-94  hieman kiintiön ostoa vapailta markkinoilta

 Tämä aika olikin sodanjälkeisen maatalouspolitiikan synkimpiä aikoja ei ole ihme että ajalta syntyi melkoisia patoutumia tilojen kehittämiseen jotka pääsi purkautumaan eu.n myötä  . Jos rakennemuutoksen hitautta on arvosteltu niin kyseisenä aikana kyllä tehtiin sääntelyn malliesimerkkia


vai olisiko veeti halunnut jatkaa tuolla koivu ja tähti linjalla

Lainaus käyttäjältä: Veeti - 27.10.13 - klo:22:29

Ylituotantoa oli jo -60 luvullakin. Sitä ihmeelisempää olikin se, että Johannes Virolaisen viitoittamalla tavalla lähdettiin siirtämään kotieläintuotantoa pohjoiseen, ts. lisäämään maatalouden  kokonaistuotantoa. Seuraukset olivat katastrofaaliset.

Mitä ihmeellistä siinä on? Demokraattisesti (tai "demokraattisesti") valitut herrat teki päätöksiä, joiden merkitys on aikain saatossa muuttunut. Kepuvihassas et nää mitään selvästi, joten keskustelua on pidemmälle turha jatkaa. Sen verran kuitenkin, että tänä päivänä sun jumalanvalitun puolueen mukanaolo viimeisen kahden vuosikymmenen kyvyttömimmässä hallituksessa ei jää historiankirjoihin menestystarinana 

Veeti onkin tavallaan Agronetissä ristiretkellä...

Seuraava rakennemuutoksen ongelma onkin se että kuka ostaa Veetilöitten ( eli meidän ukkojen pikkutilat ,30ha peltoa) ja mihin hintaan. Ilmaiseksi en aio  antaa ,saa sitten jäädä vaikka viljelemättä prkl. 

Vuosi kaheksan kuus,kauan on aikaa siis   Oliko vuosi -86 vai -87 kun eräällä tilalla päättyi maidontuotanto, noh "kauan on aikaa siis

Vuosi kaheksan kuus,kauan on aikaa siis   Oliko vuosi -86 vai -87 kun eräällä tilalla päättyi maidontuotanto, noh "kauan on aikaa siis

 Koskas sää päätit vakiintua ja lopettaa sen rekan ajelun. 

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 27.10.13 - klo:22:32

Lainaus käyttäjältä: Veeti - 27.10.13 - klo:22:29

  Eihän tässä -60 luvun maatalouspolitiikassa muuta vikaa ollut kuin se että menetettiin täysin kyky vastata globaaliin haasteeseen. Suomi oli -70 luvun alkuun asti täysin kilpailukykyinen maataloustuotannossa. Maataloustulolaki, maanhankitalaki, ym. systeemit veivät suomelta normaalin kehittymisen. 

Suomen "ns. kilpailukyky" silloin oli tuonnin pakkosäännöstelyn varassa ulkomaanvaluutan puutteen takia. Täällä on turha kuvitella, että tässä hienossa  >:(globaalitaloudessa -  meidän luonnon olosuhteissa voidaan pärjätä koskaan. Sitten kun valtiontalouksien pönkitys leikkirahoilla tulee kaiketi joskus tiensä päähän, ja jokainen kansakunta joutuu miettimään millä tuontitavarat maksetaan, voi olla että vanhat hyvät ajat   palaavat.

Lainaus käyttäjältä: Sepedeus - 27.10.13 - klo:22:37

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 27.10.13 - klo:22:32

Lainaus käyttäjältä: Veeti - 27.10.13 - klo:22:29

  Eihän tässä -60 luvun maatalouspolitiikassa muuta vikaa ollut kuin se että menetettiin täysin kyky vastata globaaliin haasteeseen. Suomi oli -70 luvun alkuun asti täysin kilpailukykyinen maataloustuotannossa. Maataloustulolaki, maanhankitalaki, ym. systeemit veivät suomelta normaalin kehittymisen. 

Suomen "ns. kilpailukyky" silloin oli tuonnin pakkosäännöstelyn varassa ulkomaanvaluutan puutteen takia. Täällä on turha kuvitella, että tässä hienossa  >:(globaalitaloudessa -  meidän luonnon olosuhteissa voidaan pärjätä koskaan. Sitten kun valtiontalouksien pönkitys leikkirahoilla tulee kaiketi joskus tiensä päähän, ja jokainen kansakunta joutuu miettimään millä tuontitavarat maksetaan, voi olla että vanhat hyvät ajat   palaavat.

  Suomessa oli elintarvikkeet vielä suhteellisen samalla tasolla kuin keskieuroopassa. Sen jälkeen homma lähti lapasesta. Voit helposti etsiä tietoa tästä jos haluat. 

Seuraava rakennemuutoksen ongelma onkin se että kuka ostaa Veetilöitten ( eli meidän ukkojen pikkutilat ,30ha peltoa) ja mihin hintaan. Ilmaiseksi en aio  antaa ,saa sitten jäädä vaikka viljelemättä prkl. 

No, täällä on sama vain mittakaavassa 1/10. Noiden parin ha plänttien myynnillä kenenkään tili ei paisu sen vertaa, että viitsittäisiin tehdä muuta kun "jos joku lapsista" (jotka ovat jo viiskymppisiä muilla aloilla uraa tekeviä) innostuu -puhetta, kun kysyy (jo pusikoituneita) peltoja viljelyyn.

Petri

 

Seuraava rakennemuutoksen ongelma onkin se että kuka ostaa Veetilöitten ( eli meidän ukkojen pikkutilat ,30ha peltoa) ja mihin hintaan. Ilmaiseksi en aio  antaa ,saa sitten jäädä vaikka viljelemättä prkl. 

  Kasvaahan net puuta. 

sodan jälkeen asutuspolitiikka vei 30-40 vuotta takapakkia koko maatalouteen, vaikka mikä olisi ollut se vaihtoehto? Näitä viisaita joiden ei ole juuri persettään tarvinnut nostaa tilarakenteensa kehittämiseen riittää sitten huutelemaan kaikilla palstoilla jälkiviisaana ja raivaajasukupolvelle uhoamassa olemassa. Hävetä saisitte. Puheet ja kirjoitukset kuin pahimmilla punikeilla.

Itse olen ehkä vähän varovainen sanoissani, mutta hauska, että joku osaa tuulettaa asiasta asiallisesti. Ja kun nimimerkki alkaa "W":llä, niin uskaltaa plussatakin.

Petri