mites meni kultaisella 80-luvulla etelän maataloudessa kun tukirajat ei kiusannu, kasvoko maidontuotanto minkä verran vuodessa, tanssittiinko navetta-avajaisia samaan tahtiin kuin pohojanmaalla, entä mikä oli tilanne viljan suhteen, hyvää vai huonoa hommaa

mites meni kultaisella 80-luvulla etelän maataloudessa kun tukirajat ei kiusannu, kasvoko maidontuotanto minkä verran vuodessa, tanssittiinko navetta-avajaisia samaan tahtiin kuin pohojanmaalla, entä mikä oli tilanne viljan suhteen, hyvää vai huonoa hommaa

  Kyllä silloinkin pohjoiseen maksettiin kaikenlaisia häntärahoja,,ei se tukeminen alkanut EU:myötä..
  Viljan hinta oli sellainen että parillakymmenellä hehtaarilla pärjäs aika hyvin,koneet olivat pieniä ja,no,kallitahan ne aina ovat olleet muttei tarvinnut siihen aikaan mitään jättejä ostaakaan pellolle..
  20 lehmän karja oli jo aika suuri Kepu suosi pinta-alalisän kautta alle 15 hehtaarin tiloja,maatilahallitus osti valtiolle kovaan hintaan lopettavia tiloja ja jakoi niistä osia joillekin uskovaisille subventoituun hintaan ..jos oli yli 20 hehtaaria peltoa niin ei ollut asiaa jakoon,ei ollut maatilalain mukaista....jne..

Maatalouden ulkopuolisten tuloa alalle padottiin nykyistä voimallisemmin; kokonaisten maatilojen ja niistä lohkottujen suurempien lisämaalohkojen maanhinnat olivat itse asiassa erittäin hyvin hallinnassa, kun oli maatilalainat, joissa oli lainoitettavalle maalle maksimihinnat, ja kaupungin rahamiehet eivät vastaavasti saaneet oikeutta ostaa maatalousmaata, silloisen lain mukaan, jos oli jokukin oikeutettu rajanaapuri siinä laajentamista miettimässä. Ja osto-oikeudethan päätetiin ihan vaan hankintaan oikeutettujen maatalousluottamusmiesten kesken vuoronperin jääväten.

Kyllä esim. naudanlihan hinnassa oli merkittävä ero, kun olin Kainuun alueella nuorna miesnä varusmiehenä ja verrattiin siinä paikallisen tilan saamia ja etelän maksettuja lihanhintoja. Riitaakin asiasta meinasi tulla, kun kyselin siinä, että voisinhan minäkin laittaa ostorehusiilon pystyyn ja laajentaa karjaa, mut miksi saisin kympin vähemmän kilolta vain sijaintipaikan perusteella Vastakommentti silloin oli, että kun siellä etelässä on niitä muitakin töitä olemassa.

No pitihän siinä sitten mennä muihin töihin, mutta EU:n tullessa aukesi omituinen maailma, pääsi tarjoamaan harvakseltaan markkinoille tulevista pellosta taas, ei tullut iltasella kukaan pihalle sanomaan, et ei sitten edes kannata tarjota, et tuu saamaan ostolupaa.

-SS-

Maatalouden ulkopuolisten tuloa alalle padottiin nykyistä voimallisemmin; kokonaisten maatilojen ja niistä lohkottujen suurempien lisämaalohkojen maanhinnat olivat itse asiassa erittäin hyvin hallinnassa, kun oli maatilalainat, joissa oli lainoitettavalle maalle maksimihinnat, ja kaupungin rahamiehet eivät vastaavasti saaneet oikeutta ostaa maatalousmaata, silloisen lain mukaan, jos oli jokukin oikeutettu rajanaapuri siinä laajentamista miettimässä. Ja osto-oikeudethan päätetiin ihan vaan hankintaan oikeutettujen maatalousluottamusmiesten kesken vuoronperin jääväten.

Kyllä esim. naudanlihan hinnassa oli merkittävä ero, kun olin Kainuun alueella nuorna miesnä varusmiehenä ja verrattiin siinä paikallisen tilan saamia ja etelän maksettuja lihanhintoja. Riitaakin asiasta meinasi tulla, kun kyselin siinä, että voisinhan minäkin laittaa ostorehusiilon pystyyn ja laajentaa karjaa, mut miksi saisin kympin vähemmän kilolta vain sijaintipaikan perusteella Vastakommentti silloin oli, että kun siellä etelässä on niitä muitakin töitä olemassa.

No pitihän siinä sitten mennä muihin töihin, mutta EU:n tullessa aukesi omituinen maailma, pääsi tarjoamaan harvakseltaan markkinoille tulevista pellosta taas, ei tullut iltasella kukaan pihalle sanomaan, et ei sitten edes kannata tarjota, et tuu saamaan ostolupaa.

-SS-

  Noinhan se meni..ei kai tarvitse mainita ketä tuosta politiikasta syyttää..oli se kannattajakunnan suurena pitäminen etusijalla,,40-luvulla eräs nuori poliitikko eräässä puheessaan mainitsi kun oli kyse tilakoosta,sanoi että suuremmat tilat olisivat kannattavampia mutta pitää ottaa huomion poliittinen optimikoko..

minkäslaisessa suhteessa meni viljan/apulannan/rehun/maidon hinnat keskenään, viljan hinnan on täytynyt olla posketon jos 20 hehtaarilla eli...miten tämä vaikutti maitotilojen talouteen

minkäslaisessa suhteessa meni viljan/apulannan/rehun/maidon hinnat keskenään, viljan hinnan on täytynyt olla posketon jos 20 hehtaarilla eli...miten tämä vaikutti maitotilojen talouteen

Typpilannoitukseen sijoitetusta markasta kolme takaisin.

(Kemira)

-SS-

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 27.10.13 - klo:11:19

mites meni kultaisella 80-luvulla etelän maataloudessa kun tukirajat ei kiusannu, kasvoko maidontuotanto minkä verran vuodessa, tanssittiinko navetta-avajaisia samaan tahtiin kuin pohojanmaalla, entä mikä oli tilanne viljan suhteen, hyvää vai huonoa hommaa

  Kyllä silloinkin pohjoiseen maksettiin kaikenlaisia häntärahoja,,ei se tukeminen alkanut EU:myötä..
  Viljan hinta oli sellainen että parillakymmenellä hehtaarilla pärjäs aika hyvin,koneet olivat pieniä ja,no,kallitahan ne aina ovat olleet muttei tarvinnut siihen aikaan mitään jättejä ostaakaan pellolle..
  20 lehmän karja oli jo aika suuri Kepu suosi pinta-alalisän kautta alle 15 hehtaarin tiloja,maatilahallitus osti valtiolle kovaan hintaan lopettavia tiloja ja jakoi niistä osia joillekin uskovaisille subventoituun hintaan ..jos oli yli 20 hehtaaria peltoa niin ei ollut asiaa jakoon,ei ollut maatilalain mukaista....jne..

   Lisäisin vielä, että maanhankintalain aikaan "väärä henkilö" ei lupaa saanut. Maatalouslautakunnat pääsääntöisesti jakoi myytävät tilat kepun jäsenkirjan omaaville
  Meikäläisestäkään ei mv olis tullut ilman demareiden, kokoomuksen ja skdl:n myötämielisyyttä. Kiitos heille tästä mv. käsimyksestä.

minkäslaisessa suhteessa meni viljan/apulannan/rehun/maidon hinnat keskenään, viljan hinnan on täytynyt olla posketon jos 20 hehtaarilla eli...miten tämä vaikutti maitotilojen talouteen

 Rukiilla sai 3mk kilo. Naudanlihalla (tuet mukaan) sai juuri ennen EU:ta 40mk /kg. Ja Portti maksoi "maan parasta" hintaa. 

  Viljakilon hinnalla sai 3-4 kiloa apupaskaa

Ennen homma tuotti niin hyvin, että kukaan ei lopettanut, eikä kukaan viitsinyt laajentaa.

pellon hintakin oli maltillinen kait kun ahneet tissinkoittajat ei hamunnu peltoja ja kukaan ei halunnu laajentaa

mutta kumpi oli ns. parempaa hommaa etelässä, karjan pito vai viljahommat

Ennen homma tuotti niin hyvin, että kukaan ei lopettanut, eikä kukaan viitsinyt laajentaa.

  Elä nyt. Moni kyllä teki konkan. Nykyisin konkka on mahdoton

pellon hintakin oli maltillinen kait kun ahneet tissinkoittajat ei hamunnu peltoja ja kukaan ei halunnu laajentaa

mutta kumpi oli ns. parempaa hommaa etelässä, karjan pito vai viljahommat

Karja. Pienilläkin 10-20 hehtaarin tiloilla oli lypsykarjaa, isomilla sitten sikoja tai erikoisviljelyä.

Muistan nuoruudessani (80-luvun alussa) tunteneeni yhden viljatilallisen, sillä oli joku 100 ha peltoa. Kaikilla muilla oli jotain muuta.

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 27.10.13 - klo:13:15

pellon hintakin oli maltillinen kait kun ahneet tissinkoittajat ei hamunnu peltoja ja kukaan ei halunnu laajentaa

mutta kumpi oli ns. parempaa hommaa etelässä, karjan pito vai viljahommat

Karja. Pienilläkin 10-20 hehtaarin tiloilla oli lypsykarjaa, isomilla sitten sikoja tai erikoisviljelyä.

Muistan nuoruudessani (80-luvun alussa) tunteneeni yhden viljatilallisen, sillä oli joku 100 ha peltoa. Kaikilla muilla oli jotain muuta.

Kaikkien merkittävien maataloustutteiden hinnat olivat hallinnollisesti määrättyjä. TUPO:n ohella ja viitoittamalla tiellä käytiin vastaavasti maatalouden tulopoliittiset neuvottelut valtion ja tuottajajärjestön välillä. Neuvotteluissa sovittiin niin tuotannon viitemäärät kuin hinnatkin. Viljan laadut olivat lainsäädännössä paalutettuja: mahdollinen heikko leipäviljävuosi tiesi sitten lain- ja laatuminimien muutosta kotimaisen leivän turvaamiseksi.

pellon hintakin oli maltillinen kait kun ahneet tissinkoittajat ei hamunnu peltoja ja kukaan ei halunnu laajentaa

Maitotilojen laajentaminen oli käytännössä mahdotonta vuosina 87-95 silloisen Kokoomus-demari hallituksen ja MMM demarihenkisen  jäykän maitokiintiöidyn ja pian myöhemmin tulojen mukaisen pakkokesannoidun maatalouspolitiikan ansiosta .Ahon hallitus vapautti vasta  93-94  hieman kiintiön ostoa vapailta markkinoilta

 Tämä aika olikin sodanjälkeisen maatalouspolitiikan synkimpiä aikoja ei ole ihme että ajalta syntyi melkoisia patoutumia tilojen kehittämiseen jotka pääsi purkautumaan eu.n myötä  . Jos rakennemuutoksen hitautta on arvosteltu niin kyseisenä aikana kyllä tehtiin sääntelyn malliesimerkkia .