Eikö se jotenkin niin mennyt että apulanta ja öljy oli halpaa (tai apulanta oli sitä vielä EU:n alun), naudanliha ja vilja kallista ja maito aika samoissa kuin nykyään?


Tässä kunnassa oli 50-luvulla tuhat lehmää. Kun toiseksi viimeinen tila pisti pellot viljalle ja lehmät autoon 90-luvulla, täällä oli ne 24 lehmää jotka meillä oli silloin. Ne jotka 80-luvulla lehmät poistettuaan viljelivät jotain 30-40 hehtaaria päätoimisesti ja vähällä työllä viljelevät nyt 100-200 hehtaaria ja urakoivat tai käyvät palkkatöissä siihen päälle. Tulotaso on varmaan hiukan laskenut palkansaajiin verrattuna.

Ja maidontuotannon laajentaminen oli ennen EU:ta tosiaan lähes mahdotonta ilman suhteita tai isoa kasaa rahaa.

Ennen homma tuotti niin hyvin, että kukaan ei lopettanut, eikä kukaan viitsinyt laajentaa.

 Olisi laajentanut mutta kun hallinto ei antanut lisätä nautapaikkoja. Onneksi 80-luvun lopussa tuli sen verran joustoa että emolehmät+jälkeläiset sai pitää normaalin kiintiön päälle.

Kyllä. Ennen oli paremmin. Tosin eu:n alkutaivalaikaa en oikein tunne. Koska oli silloin vielä ikänä nuoruus ja intressit muualla. Mutta 80-lukuvuosikymmenellä oli vilja varmasti kannattavinta. Ainakin moni tuolloin karjaa hävitti siirtyen viljan kasvatukseen. Silloin lie ollut niitä "tapporahoja" tai jotain karjasta luopuville. Oli voivuoria ja vaurautta.

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 27.10.13 - klo:13:02

Ennen homma tuotti niin hyvin, että kukaan ei lopettanut, eikä kukaan viitsinyt laajentaa.

 Olisi laajentanut mutta kun hallinto ei antanut lisätä nautapaikkoja. Onneksi 80-luvun lopussa tuli sen verran joustoa että emolehmät+jälkeläiset sai pitää normaalin kiintiön päälle.

Joo.. totta oli tämäkin!! Esim. meillä taisi kotona olla 6 lehmää just tuon vuoksi, peltoala olisi mahdollistanut peräti 15 lehmän pitämisen  Piti siis tuottaa viljaa myyntiin, ja investoida myös viljahommiiin... Tuostahan oli kyllä sitten helppo siirtyä kokonaan karjattomaksi, ei tarvinnut tehdä muuta kuin kyntää kaikki vihreä syksyllä ympäri 

Saman tulon sai 80 luvulla viljasta 30 ha kuin 20 lehmän maidontuotannolla.
Viljatilalla töitä 1 kk kun taasen karjatilla 12 kk.Lomitussysteemi
ei silloin toiminut.
Pintaalalisä oli pikkutiloille elinehto sillä osti lannoitteet,polttoaineet ja valkuaistiivisteet helposti.
Tuotantoa oli pakko rajoittaa muuten olisi ollut edessä täydellinen umpikuja.
Nyt tukipotti jaetaan pääasiassa suurimpien kesken.
Vaikka suuren maitotilan verotettavat tulot huitelevat 400 th niin eu ja valtio pumppaa rahaa näille tiloille vaikka Hemilä toista tarkoitti."Kun tilat laajentuvat niiden tukea voidaan leikata".

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 27.10.13 - klo:13:15

pellon hintakin oli maltillinen kait kun ahneet tissinkoittajat ei hamunnu peltoja ja kukaan ei halunnu laajentaa

mutta kumpi oli ns. parempaa hommaa etelässä, karjan pito vai viljahommat

Karja. Pienilläkin 10-20 hehtaarin tiloilla oli lypsykarjaa, isomilla sitten sikoja tai erikoisviljelyä.

Muistan nuoruudessani (80-luvun alussa) tunteneeni yhden viljatilallisen, sillä oli joku 100 ha peltoa. Kaikilla muilla oli jotain muuta.

Itse asiassa 90-luvun alussa juuri ennen EU-jäsenyyttä, paikakunnalla oli samaa luokkaa puhtaiden viljatilojen lukumäärä. Jos siis lasketaan pois palkkatöissä käyvät, erikoiskasvitilat, muun alan yrittäjät ja yksi suuri metsänomistaja. TIlanne oli yllättävän erilainen yläjuoksun naapurikunnissa, siellä 40-80 ha viljatila oli aivan normiyksikkö.

Sikatiloja oli paljon ja 82 tullut kotieläinlupalaki patosi kasvun maitokiintiöiden lailla. Joku neuvottelutulos mahdollisti 20 emakkoa+20 muuta sikaa, sellaisiakin aloitti puoli tusinaa. Nokkelimmat porsittivat ensikoita, eli emakko vieroituksesta lahtiin. Broilereille sai luvan jos oli ensin sopimus teurastamon kanssa, 15000 oli normikoko.

Lainaus käyttäjältä: Täpinäreiska - 27.10.13 - klo:14:20

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 27.10.13 - klo:13:02

Ennen homma tuotti niin hyvin, että kukaan ei lopettanut, eikä kukaan viitsinyt laajentaa.

 Olisi laajentanut mutta kun hallinto ei antanut lisätä nautapaikkoja. Onneksi 80-luvun lopussa tuli sen verran joustoa että emolehmät+jälkeläiset sai pitää normaalin kiintiön päälle.

Joo.. totta oli tämäkin!! Esim. meillä taisi kotona olla 6 lehmää just tuon vuoksi, peltoala olisi mahdollistanut peräti 15 lehmän pitämisen  Piti siis tuottaa viljaa myyntiin, ja investoida myös viljahommiiin... Tuostahan oli kyllä sitten helppo siirtyä kokonaan karjattomaksi, ei tarvinnut tehdä muuta kuin kyntää kaikki vihreä syksyllä ympäri 

9 lehmää oli meillä, sen mitättömän maitokiintiön kanssa jatkuvat ongelmat. Ei siitä touhusta rikastumaankaan päässy, muttei ollu isoja riskejäkään. Kyl se 150000 litraa maidosta sitten eu-jäsenyyden alusta alkaen alko tuntumaan jo vähän toisenlaiselta, vaikka se siihen jäikin ja loppuikin. Mutta kylmä totuus oli se vieläkin, että jäljessä oltiin muusta Euroopasta ja paljon. Maitolitraa kohti meni liikaa aikaa, koneistus oli kelasilppuria ja pellot ympäri kyliä. Kylällä oli vuonna 1995 kahden robon navetan verran lehmiä, nyt ei ole enää. Olihan niissä ajoissa jotain hyvääkin, joskus kiirettömyyttäkin, mutta vastapuolella raskasta työtä tuottoon nähden ja eikä rahastakaan riesaa ollut. Ja takaraivossa silti tunne, että ei tällä tyylillä tämä voi kuitenkaan jatkua, ennen eu:ta täydellinen helvetti rajoitteiden takia. Noilla tuotantotekniikoilla on jo sitten näin neljän ja viidenkympin välillä kädet, olkapäät ja polvi aika finaalissa. Käsin paskaa ja rehua talikoiden, siihen päälle joka talvi hankintasavottaa..Suunta on silti ollut maatalouspolitiikassa oikea nyt. 

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 27.10.13 - klo:14:26

Lainaus käyttäjältä: Täpinäreiska - 27.10.13 - klo:14:20

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 27.10.13 - klo:13:02

Ennen homma tuotti niin hyvin, että kukaan ei lopettanut, eikä kukaan viitsinyt laajentaa.

 Olisi laajentanut mutta kun hallinto ei antanut lisätä nautapaikkoja. Onneksi 80-luvun lopussa tuli sen verran joustoa että emolehmät+jälkeläiset sai pitää normaalin kiintiön päälle.

Joo.. totta oli tämäkin!! Esim. meillä taisi kotona olla 6 lehmää just tuon vuoksi, peltoala olisi mahdollistanut peräti 15 lehmän pitämisen  Piti siis tuottaa viljaa myyntiin, ja investoida myös viljahommiiin... Tuostahan oli kyllä sitten helppo siirtyä kokonaan karjattomaksi, ei tarvinnut tehdä muuta kuin kyntää kaikki vihreä syksyllä ympäri 

9 lehmää oli meillä, sen mitättömän maitokiintiön kanssa jatkuvat ongelmat. Ei siitä touhusta rikastumaankaan päässy, muttei ollu isoja riskejäkään. Kyl se 150000 litraa maidosta sitten eu-jäsenyyden alusta alkaen alko tuntumaan jo vähän toisenlaiselta, vaikka se siihen jäikin ja loppuikin. Mutta kylmä totuus oli se vieläkin, että jäljessä oltiin muusta Euroopasta ja paljon. Maitolitraa kohti meni liikaa aikaa, koneistus oli kelasilppuria ja pellot ympäri kyliä. Kylällä oli vuonna 1995 kahden robon navetan verran lehmiä, nyt ei ole enää. Olihan niissä ajoissa jotain hyvääkin, joskus kiirettömyyttäkin, mutta vastapuolella raskasta työtä tuottoon nähden ja eikä rahastakaan riesaa ollut. Ja takaraivossa silti tunne, että ei tällä tyylillä tämä voi kuitenkaan jatkua, ennen eu:ta täydellinen helvetti rajoitteiden takia. Noilla tuotantotekniikoilla on jo sitten näin neljän ja viidenkympin välillä kädet, olkapäät ja polvi aika finaalissa. Käsin paskaa ja rehua talikoiden, siihen päälle joka talvi hankintasavottaa..Suunta on silti ollut maatalouspolitiikassa oikea nyt.

  Suunta on hyvä, jos valtiolla rahat riittää. 

  Suunta on hyvä, jos valtiolla rahat riittää. 


Pakkohan niiden on. Meillä on hyvä maatalousministeri, joku on ohimennen siitä tainnut mainita.

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 27.10.13 - klo:14:26

Lainaus käyttäjältä: Täpinäreiska - 27.10.13 - klo:14:20

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 27.10.13 - klo:13:02

Ennen homma tuotti niin hyvin, että kukaan ei lopettanut, eikä kukaan viitsinyt laajentaa.

 Olisi laajentanut mutta kun hallinto ei antanut lisätä nautapaikkoja. Onneksi 80-luvun lopussa tuli sen verran joustoa että emolehmät+jälkeläiset sai pitää normaalin kiintiön päälle.

Joo.. totta oli tämäkin!! Esim. meillä taisi kotona olla 6 lehmää just tuon vuoksi, peltoala olisi mahdollistanut peräti 15 lehmän pitämisen  Piti siis tuottaa viljaa myyntiin, ja investoida myös viljahommiiin... Tuostahan oli kyllä sitten helppo siirtyä kokonaan karjattomaksi, ei tarvinnut tehdä muuta kuin kyntää kaikki vihreä syksyllä ympäri 

9 lehmää oli meillä, sen mitättömän maitokiintiön kanssa jatkuvat ongelmat. Ei siitä touhusta rikastumaankaan päässy, muttei ollu isoja riskejäkään. Kyl se 150000 litraa maidosta sitten eu-jäsenyyden alusta alkaen alko tuntumaan jo vähän toisenlaiselta, vaikka se siihen jäikin ja loppuikin. Mutta kylmä totuus oli se vieläkin, että jäljessä oltiin muusta Euroopasta ja paljon. Maitolitraa kohti meni liikaa aikaa, koneistus oli kelasilppuria ja pellot ympäri kyliä. Kylällä oli vuonna 1995 kahden robon navetan verran lehmiä, nyt ei ole enää. Olihan niissä ajoissa jotain hyvääkin, joskus kiirettömyyttäkin, mutta vastapuolella raskasta työtä tuottoon nähden ja eikä rahastakaan riesaa ollut. Ja takaraivossa silti tunne, että ei tällä tyylillä tämä voi kuitenkaan jatkua, ennen eu:ta täydellinen helvetti rajoitteiden takia. Noilla tuotantotekniikoilla on jo sitten näin neljän ja viidenkympin välillä kädet, olkapäät ja polvi aika finaalissa. Käsin paskaa ja rehua talikoiden, siihen päälle joka talvi hankintasavottaa..Suunta on silti ollut maatalouspolitiikassa oikea nyt.

Mää muistan kun maitokiintiö oli 39600 litraa ja lisäkiintiön hinta olisi ollut 5 tai 6 markkaa  Ihme ja kumma että ajatus maidontuotannon kehittämisestä lopahti, kai se oli vaan sitä mainittua "Etelän vetelyyttä" 

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 27.10.13 - klo:13:30

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 27.10.13 - klo:13:15

pellon hintakin oli maltillinen kait kun ahneet tissinkoittajat ei hamunnu peltoja ja kukaan ei halunnu laajentaa

mutta kumpi oli ns. parempaa hommaa etelässä, karjan pito vai viljahommat

Karja. Pienilläkin 10-20 hehtaarin tiloilla oli lypsykarjaa, isomilla sitten sikoja tai erikoisviljelyä.

Muistan nuoruudessani (80-luvun alussa) tunteneeni yhden viljatilallisen, sillä oli joku 100 ha peltoa. Kaikilla muilla oli jotain muuta.

Itse asiassa 90-luvun alussa juuri ennen EU-jäsenyyttä, paikakunnalla oli samaa luokkaa puhtaiden viljatilojen lukumäärä. Jos siis lasketaan pois palkkatöissä käyvät, erikoiskasvitilat, muun alan yrittäjät ja yksi suuri metsänomistaja. TIlanne oli yllättävän erilainen yläjuoksun naapurikunnissa, siellä 40-80 ha viljatila oli aivan normiyksikkö.

Sikatiloja oli paljon ja 82 tullut kotieläinlupalaki patosi kasvun maitokiintiöiden lailla. Joku neuvottelutulos mahdollisti 20 emakkoa+20 muuta sikaa, sellaisiakin aloitti puoli tusinaa. Nokkelimmat porsittivat ensikoita, eli emakko vieroituksesta lahtiin. Broilereille sai luvan jos oli ensin sopimus teurastamon kanssa, 15000 oli normikoko.

cc-less muistaa mielestäni väärin kiintiöiden alkamisvuoden ja lupavuoden 82 kun taas minäkin muistin väärin vuoden 87 (tuo vuosi 87 oli muuten raivauskieltovuosi). Luvat vaadittiin vuoden 83 syksyllä ja kiintiöt tulivat voimaan samaan aikaan . Muistan tuon liiankin hyvin kun navetan rakennusvuonna 84 kiikutettiin maatalouspiiriin rakennuskuitteja joiden päiväys oli oltava ennen jotain marras joulukuun 83 vaihteen jotta  piirissä voitiin määritellä onko navetan rakentaminen aloitettu tai tehty merkittävät hankinnat rakentamista varten ja että tällöin voitiin myöntää rakennushanketta vastaava maitokiintiö (15 kantturaa)
 Ainoa mitä olen katunut jälkeenpäin oli se ettei rakennettu vielä pidempää navettaa koska navetta oli oma ja kovarahoitteinen ja pihaan jäi iso tiilikasa ,mutta kintiöpolitiikka tuntui niin ehdottomalta että tuli tehtyä tuo virhe. . Olispai ollut helppo nakki  saneerata  tuo sitten aikanaan 30 lehmän navetaksi 

Pakkokesannointi taisi tulla  89 tai noihin aikoihin .Peltoa ei tuon pakkokesannon  jälkeen saanut  mistään vuokrattua koska  pakkokesannon ylittävästä viherkesannosta maksettiin maltaita . Koko navettahomma olikin kuitenkin mennä persiilleen tuona aikana 90-95 ja heinämaasta maksettiinkin tätä päivää vastaavia huippuhintoja rehupulan vuoksi.   

   EU oli pelastus. Nyt MTK on onnistunut taas vesittämään oikean kehityksen. Elintarvikkeita tuotettaisiin siellä missä se on edullisinta. Suomessa toimitaan siten että tuotetaan siellä missä se on mahdollisimman kallista. Ihanan kallista!!!

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 27.10.13 - klo:11:19

mites meni kultaisella 80-luvulla etelän maataloudessa kun tukirajat ei kiusannu, kasvoko maidontuotanto minkä verran vuodessa, tanssittiinko navetta-avajaisia samaan tahtiin kuin pohojanmaalla, entä mikä oli tilanne viljan suhteen, hyvää vai huonoa hommaa

  Kyllä silloinkin pohjoiseen maksettiin kaikenlaisia häntärahoja,,ei se tukeminen alkanut EU:myötä..
  Viljan hinta oli sellainen että parillakymmenellä hehtaarilla pärjäs aika hyvin,koneet olivat pieniä ja,no,kallitahan ne aina ovat olleet muttei tarvinnut siihen aikaan mitään jättejä ostaakaan pellolle..
  20 lehmän karja oli jo aika suuri Kepu suosi pinta-alalisän kautta alle 15 hehtaarin tiloja,maatilahallitus osti valtiolle kovaan hintaan lopettavia tiloja ja jakoi niistä osia joillekin uskovaisille subventoituun hintaan ..jos oli yli 20 hehtaaria peltoa niin ei ollut asiaa jakoon,ei ollut maatilalain mukaista....jne..

Pitkälti kaikki ongelmat johtuivat siitä, että jo 1970-luvun alkupuolella pääkepu Johannes Virolainen linjasi, että etelässä sai tuottaa vain viljaa ja karjat piti siirtää pohjoiseen...maatalous siirtyi suurilla tukiaisilla pohjoiseen, seurauksena hirmuinen ylituotanto ja tiukat tuotantokiintiöt ja markkinoimismaksut. Pohjoisessa valtio maksoi puolet ostorehuista jne jne.

Kaikki paikat olivat täynnä maataloustuotteita kun pelastavana enkerlinä rtuli EU-jäsenyys, ylijäämät kaadettiin EU:n laariin ja  hirmuiset markkinointimaksut poistuivat. Kääntöpuolena taas EU-MTK/kepun neuvottelema liittymissopimus oli pahasti voinoutunut, suosi pohjoista. Sekään ei riittänyt MTK/kepulle, vaan heti piti aloittaa AB-alueen vähäistenkin tukien alasajo.

Lainaus käyttäjältä: iskra - 27.10.13 - klo:11:36

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 27.10.13 - klo:11:19

mites meni kultaisella 80-luvulla etelän maataloudessa kun tukirajat ei kiusannu, kasvoko maidontuotanto minkä verran vuodessa, tanssittiinko navetta-avajaisia samaan tahtiin kuin pohojanmaalla, entä mikä oli tilanne viljan suhteen, hyvää vai huonoa hommaa

  Kyllä silloinkin pohjoiseen maksettiin kaikenlaisia häntärahoja,,ei se tukeminen alkanut EU:myötä..
  Viljan hinta oli sellainen että parillakymmenellä hehtaarilla pärjäs aika hyvin,koneet olivat pieniä ja,no,kallitahan ne aina ovat olleet muttei tarvinnut siihen aikaan mitään jättejä ostaakaan pellolle..
  20 lehmän karja oli jo aika suuri Kepu suosi pinta-alalisän kautta alle 15 hehtaarin tiloja,maatilahallitus osti valtiolle kovaan hintaan lopettavia tiloja ja jakoi niistä osia joillekin uskovaisille subventoituun hintaan ..jos oli yli 20 hehtaaria peltoa niin ei ollut asiaa jakoon,ei ollut maatilalain mukaista....jne..

Pitkälti kaikki ongelmat johtuivat siitä, että jo 1970-luvun alkupuolella pääkepu Johannes Virolainen linjasi, että etelässä sai tuottaa vain viljaa ja karjat piti siirtää pohjoiseen...maatalous siirtyi suurilla tukiaisilla pohjoiseen, seurauksena hirmuinen ylituotanto ja tiukat tuotantokiintiöt ja markkinoimismaksut. Pohjoisessa valtio maksoi puolet ostorehuista jne jne.

Kaikki paikat olivat täynnä maataloustuotteita kun pelastavana enkerlinä rtuli EU-jäsenyys, ylijäämät kaadettiin EU:n laariin ja  hirmuiset markkinointimaksut poistuivat. Kääntöpuolena taas EU-MTK/kepun neuvottelema liittymissopimus oli pahasti voinoutunut, suosi pohjoista. Sekään ei riittänyt MTK/kepulle, vaan heti piti aloittaa AB-alueen vähäistenkin tukien alasajo.

Tuo on kuultu jo. Ja alkutuotevähennys koski koko valtakuntaa, näillä sosiaaliavuilla kuten jollain pinta-alalisillä pidettiin väkeä poissa toiselta luukulta. Olihan Kelan menot toista luokkaa silloin, parisataatuhatta työtöntä ja se tuntui maailmanlopulta. Kannattaa muistaa, että Suomen paremmat lähtökohdat maatalouspolitiikan onnistumisessa menetettiin jo toisessa maailmansodan seurauksena. Kannaksella oli mm. yli 40 peltohehtaarin tiloja paljon jo ennen sotia, sodan jälkeen asutuspolitiikka vei 30-40 vuotta takapakkia koko maatalouteen, vaikka mikä olisi ollut se vaihtoehto? Näitä viisaita joiden ei ole juuri persettään tarvinnut nostaa tilarakenteensa kehittämiseen riittää sitten huutelemaan kaikilla palstoilla jälkiviisaana ja raivaajasukupolvelle uhoamassa olemassa. Hävetä saisitte. Puheet ja kirjoitukset kuin pahimmilla punikeilla.

Lainaus käyttäjältä: iskra - 27.10.13 - klo:11:36

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 27.10.13 - klo:11:19

mites meni kultaisella 80-luvulla etelän maataloudessa kun tukirajat ei kiusannu, kasvoko maidontuotanto minkä verran vuodessa, tanssittiinko navetta-avajaisia samaan tahtiin kuin pohojanmaalla, entä mikä oli tilanne viljan suhteen, hyvää vai huonoa hommaa

  Kyllä silloinkin pohjoiseen maksettiin kaikenlaisia häntärahoja,,ei se tukeminen alkanut EU:myötä..
  Viljan hinta oli sellainen että parillakymmenellä hehtaarilla pärjäs aika hyvin,koneet olivat pieniä ja,no,kallitahan ne aina ovat olleet muttei tarvinnut siihen aikaan mitään jättejä ostaakaan pellolle..
  20 lehmän karja oli jo aika suuri Kepu suosi pinta-alalisän kautta alle 15 hehtaarin tiloja,maatilahallitus osti valtiolle kovaan hintaan lopettavia tiloja ja jakoi niistä osia joillekin uskovaisille subventoituun hintaan ..jos oli yli 20 hehtaaria peltoa niin ei ollut asiaa jakoon,ei ollut maatilalain mukaista....jne..

Pitkälti kaikki ongelmat johtuivat siitä, että jo 1970-luvun alkupuolella pääkepu Johannes Virolainen linjasi, että etelässä sai tuottaa vain viljaa ja karjat piti siirtää pohjoiseen...maatalous siirtyi suurilla tukiaisilla pohjoiseen, seurauksena hirmuinen ylituotanto ja tiukat tuotantokiintiöt ja markkinoimismaksut. Pohjoisessa valtio maksoi puolet ostorehuista jne jne.

Kaikki paikat olivat täynnä maataloustuotteita kun pelastavana enkerlinä rtuli EU-jäsenyys, ylijäämät kaadettiin EU:n laariin ja  hirmuiset markkinointimaksut poistuivat. Kääntöpuolena taas EU-MTK/kepun neuvottelema liittymissopimus oli pahasti voinoutunut, suosi pohjoista. Sekään ei riittänyt MTK/kepulle, vaan heti piti aloittaa AB-alueen vähäistenkin tukien alasajo.

Veetikin muistaa hieman väärin ,ylituotanto alkoi jo 50-60 luvulla ,kukaan ei ollut siirtänyt tuotantoa yhtään minnekään .

http://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/345852/Suomi+havahtui+ylituotantoon