Eli ainainen väittelyn aihe millä merkillä tiukimmat paalit saadaan aikaiseksi.... Jollekkin puolemattomalle taholle testin paikka, samalle pellolle haalitaan kaikki markkinoilla olevat paalaimet, esim kiinteä kammioiset teknisesti toisiaan lähellä olevat koneet. Testi olosuheet olisivat tismalleen kullekkin koneelle samat. Niin eiköhän täten tulokset puhuisivat puolestaan.. Ja testi kuskeina pitäisi tietenkin olla henkilö joka osaa/ tietää miten kyseistä paalainta käytetään..

Muutenkin vastaavat testit olisivat tervetulleita, koneita käytettäisiin kenttä olosuhteissa toisiaan "vastaan" jolloin näihtäisiin todelliset erot koneiden välillä.

1302 tekee nyt kovia ja painavia paaleja. Vahvistettiin portin sulkumekanismin saranatapit, niin rupes kestään.
Veturi ylitehonen, noin 250 hv, mutta selvä vaikutus 130 heppaseen, siis paaliin

Milloin paalin katsotaan olevan valmis? 
Miten pitkää käyttöikää koneelle haetaan?
Paalin tiukkuus ei ole ainoa kustannuksiin vaikuttava tekijä, sitä kai haet.  Vai ihan ennätystä ennätyksen vuoksi, tyyliin Guinnesin ennätysten kirja.
Takavuosina täällä oli ketju, jossa oli käytiin keskustelua heinän kosteuden vaikutuksesta paalin sisältämään kuiva-aineeseen.  Mielipiteen vaihtelivat, mutta olivat varmoja   Kuiva-aine on se ratkaiseva tekijä kustannusten kannalta, sillä vesi tulee hanasta.

Parempi olisi testi, jossa testattaisiin mikä kone tekee riittävän tiukkoja paaleja 

Mitä hyötyä on liiallisesta tiukkuudesta ? Voimaa vaan kuluu..

Parempi olisi testi, jossa testattaisiin mikä kone tekee riittävän tiukkoja paaleja 

Mitä hyötyä on liiallisesta tiukkuudesta ? Voimaa vaan kuluu..

Ei ylitiukkaa kannata tehdä, käy jo telojen päälle.
Mutta, nyt eron huomaa rehunjaossa siihen käytetyssä ajassa.
Aikasemmin pari paalia jakokertaa kohti ei riittänyt millään. Nyt riittää, puhutaan siis normaalisti esikuivatusta.

Haa haa taas tätä  vasta agron historiassa noin 147 kerta.

Testiähän olisi hieno järjestää mutta kannattaisi ottaa paljon muutakin huomioon. Eräitä asioita voisi olla

- Paalin tekoon edetty matka.
- riittävä paalin tiukkuus
- käytetty energia 10 paalin tekemiseen
- paalaus nopeus eli sidontoineen ja paalin siirtoineen käärimisineen jos sellaista testataan samalla ym.
- Sitten koneen tekemät urat peltoon/ käänöksiin jne
- silpun pituus
- Huoltamisen nopeus. Eli kuinka paljon menee aikaa päivittäiseen huotoon. (yllättävän tärkeä)
Nämä ja monet muut asiat kiinostavat joko asiakasta tai urakoitsijaa

Aloittajan vastaukseksi epäilen mchalea tai vaikka agronickiä. Niillä taityaa tiukin kuutiotilavuus paaliin tulla jos muuta ei mietitä.

Ikuisuus aihe mutta kumminkin olen sitä mieltä jotta paalien pitää olla tiukkoja muttei mitään "hypersuper" kovia, tärkeempi ois kiinnittää huomiota paalaimen käyytöikään. Mahdollisimman vähän sähköä ja riittävän järeä että kestäs ajaa perus huolloilla esim. 80 000.

Voittajaksi veikkaan welgeriä.

Ei mchalella ole näihin kekkereihin mitään asiaa kun ei ole mekaanisia lukkoja.

Mutta kuten moneen kertaan on jo todettu, niin ei se ultimaattinen tiukkuus ole se olennaisin asia rehun niputtamisessa.

Säilörehu säilyy siilossa tietyllä tiiviydellä... elikkäs kuutiopainolla. Ainakaan säilyvyyden kannalta paalinkaan ei tarvitse olla tiukempi  Varmaan säästyy muovia, mutta palaako se raha oikeasti löpönä ilmaan..

Säilörehu säilyy siilossa tietyllä tiiviydellä... elikkäs kuutiopainolla. Ainakaan säilyvyyden kannalta paalinkaan ei tarvitse olla tiukempi  Varmaan säästyy muovia, mutta palaako se raha oikeasti löpönä ilmaan..

Lisäksi muidenkin koneiden kestävyys saattaa heiketä paalin tiukkuuden ja painon noustessa tarpeettoman korkeaksi (etukuormain, etuakseli, vaikka käärijän runko jne). Ittelle se 46:n mytty oli tietyllä lailla parempi kuin nykyinen Suomi Welgerin paali. Oli pikku avantille sopivampi puoliska kuljetella ja lisäksi se pysyi kasassa koska "silppua" ei ollut vaikka RC olikin

Yhtenä mielenkiinnon aiheena olisi kanssa että osoitettaisi tiettyjä osia vaikka kaksi päivää ennen testin alkua ja kattottaisi että saisiko liike ne varaosat lähimpään varaosaliikkeeseen paalausta edeltävänä aamuna ja onko osat oikeat.

Kanttipaalaimella.

Jos pyöröpaalaimista nyt kuitenkin puhutaan niin eikös jontikan uudella muuttuvakammioisella tullu tiukkoja paaleja jossain testissä. Kuutiopainoa tässä pitäis kai selvitellä kun katellaan millä tulee tiukimmat paalit.

Tuohon kuiva-aineeseen sen verran että mun näkemyksen mukaan normaalia säilörehua (kosteus 30-40%) menee yhtä paljon kuiva-ainekiloja paaliin. Paalin painoon tuleva ero johtuu vaan vedestä. Eri asia on sitten märät ja liian kuivat paalit joiden sisältämä kuiva-ainemäärä on jotain muuta. Semmoinen on tullu huomattua että se kuiva-aineen määrittäminen on aika hankalaa paalista kun kosteudella on taipumus valua paalin pohjalle joten edustavan näytteen ottaminen voi olla vaikeaa.

Jos pyöröpaalaimista nyt kuitenkin puhutaan niin eikös jontikan uudella muuttuvakammioisella tullu tiukkoja paaleja jossain testissä. Kuutiopainoa tässä pitäis kai selvitellä kun katellaan millä tulee tiukimmat paalit.

Tuohon kuiva-aineeseen sen verran että mun näkemyksen mukaan normaalia säilörehua (kosteus 30-40%) menee yhtä paljon kuiva-ainekiloja paaliin. Paalin painoon tuleva ero johtuu vaan vedestä. Eri asia on sitten märät ja liian kuivat paalit joiden sisältämä kuiva-ainemäärä on jotain muuta. Semmoinen on tullu huomattua että se kuiva-aineen määrittäminen on aika hankalaa paalista kun kosteudella on taipumus valua paalin pohjalle joten edustavan näytteen ottaminen voi olla vaikeaa

Myyntipuheet oli kovat sillä jontikan uudella mut totuus oli kuitenkin se ettei painot eronnu juurikaan muitten remmikoneitten kanssa.

En oikein tiedä mitä aloittaja hakee takaa mutta lopputulema on aina sama. Niin sanotut päämerkkien paalaimet tekee ihan tarpeeksi tiukat paalit kaikki ja lopullinen paino määräytyy sen mukaan kuinka iso se paali halkaisijaltaan ja leveydeltään on. Paremmuus määräytyy sitten edellä mainituista ja lisäksi kestävyydestä ja vikaherkkyydestä sekä hinnasta.