Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Mercantil - 23.10.13 - klo:18:16
-
Eli ainainen väittelyn aihe millä merkillä tiukimmat paalit saadaan aikaiseksi.... Jollekkin puolemattomalle taholle testin paikka, samalle pellolle haalitaan kaikki markkinoilla olevat paalaimet, esim kiinteä kammioiset teknisesti toisiaan lähellä olevat koneet. Testi olosuheet olisivat tismalleen kullekkin koneelle samat. Niin eiköhän täten tulokset puhuisivat puolestaan.. Ja testi kuskeina pitäisi tietenkin olla henkilö joka osaa/ tietää miten kyseistä paalainta käytetään..
Muutenkin vastaavat testit olisivat tervetulleita, koneita käytettäisiin kenttä olosuhteissa toisiaan "vastaan" jolloin näihtäisiin todelliset erot koneiden välillä.
-
1302 tekee nyt kovia ja painavia paaleja. Vahvistettiin portin sulkumekanismin saranatapit, niin rupes kestään.
Veturi ylitehonen, noin 250 hv, mutta selvä vaikutus 130 heppaseen, siis paaliin ::)
-
Milloin paalin katsotaan olevan valmis?
Miten pitkää käyttöikää koneelle haetaan?
Paalin tiukkuus ei ole ainoa kustannuksiin vaikuttava tekijä, sitä kai haet. Vai ihan ennätystä ennätyksen vuoksi, tyyliin Guinnesin ennätysten kirja.
Takavuosina täällä oli ketju, jossa oli käytiin keskustelua heinän kosteuden vaikutuksesta paalin sisältämään kuiva-aineeseen. Mielipiteen vaihtelivat, mutta olivat varmoja ;D Kuiva-aine on se ratkaiseva tekijä kustannusten kannalta, sillä vesi tulee hanasta.
-
Parempi olisi testi, jossa testattaisiin mikä kone tekee riittävän tiukkoja paaleja ::)
Mitä hyötyä on liiallisesta tiukkuudesta ? Voimaa vaan kuluu..
-
Parempi olisi testi, jossa testattaisiin mikä kone tekee riittävän tiukkoja paaleja ::)
Mitä hyötyä on liiallisesta tiukkuudesta ? Voimaa vaan kuluu..
Ei ylitiukkaa kannata tehdä, käy jo telojen päälle.
Mutta, nyt eron huomaa rehunjaossa siihen käytetyssä ajassa.
Aikasemmin pari paalia jakokertaa kohti ei riittänyt millään. Nyt riittää, puhutaan siis normaalisti esikuivatusta.
-
Haa haa taas tätä ;) vasta agron historiassa noin 147 kerta.
Testiähän olisi hieno järjestää mutta kannattaisi ottaa paljon muutakin huomioon. Eräitä asioita voisi olla
- Paalin tekoon edetty matka.
- riittävä paalin tiukkuus
- käytetty energia 10 paalin tekemiseen
- paalaus nopeus eli sidontoineen ja paalin siirtoineen käärimisineen jos sellaista testataan samalla ym.
- Sitten koneen tekemät urat peltoon/ käänöksiin jne
- silpun pituus
- Huoltamisen nopeus. Eli kuinka paljon menee aikaa päivittäiseen huotoon. (yllättävän tärkeä)
Nämä ja monet muut asiat kiinostavat joko asiakasta tai urakoitsijaa
Aloittajan vastaukseksi epäilen mchalea tai vaikka agronickiä. Niillä taityaa tiukin kuutiotilavuus paaliin tulla jos muuta ei mietitä.
-
Ikuisuus aihe ;D mutta kumminkin olen sitä mieltä jotta paalien pitää olla tiukkoja muttei mitään "hypersuper" kovia, tärkeempi ois kiinnittää huomiota paalaimen käyytöikään. Mahdollisimman vähän sähköä ja riittävän järeä että kestäs ajaa perus huolloilla esim. 80 000.
-
Voittajaksi veikkaan welgeriä.
Ei mchalella ole näihin kekkereihin mitään asiaa kun ei ole mekaanisia lukkoja.
Mutta kuten moneen kertaan on jo todettu, niin ei se ultimaattinen tiukkuus ole se olennaisin asia rehun niputtamisessa.
-
Säilörehu säilyy siilossa tietyllä tiiviydellä... elikkäs kuutiopainolla. Ainakaan säilyvyyden kannalta paalinkaan ei tarvitse olla tiukempi ??? Varmaan säästyy muovia, mutta palaako se raha oikeasti löpönä ilmaan..
-
Säilörehu säilyy siilossa tietyllä tiiviydellä... elikkäs kuutiopainolla. Ainakaan säilyvyyden kannalta paalinkaan ei tarvitse olla tiukempi ??? Varmaan säästyy muovia, mutta palaako se raha oikeasti löpönä ilmaan..
Lisäksi muidenkin koneiden kestävyys saattaa heiketä paalin tiukkuuden ja painon noustessa tarpeettoman korkeaksi (etukuormain, etuakseli, vaikka käärijän runko jne). Ittelle se 46:n mytty oli tietyllä lailla parempi kuin nykyinen Suomi Welgerin paali. Oli pikku avantille sopivampi puoliska kuljetella ja lisäksi se pysyi kasassa koska "silppua" ei ollut vaikka RC olikin :D
-
Yhtenä mielenkiinnon aiheena olisi kanssa että osoitettaisi tiettyjä osia vaikka kaksi päivää ennen testin alkua ja kattottaisi että saisiko liike ne varaosat lähimpään varaosaliikkeeseen paalausta edeltävänä aamuna ja onko osat oikeat.
-
Kanttipaalaimella.
-
Jos pyöröpaalaimista nyt kuitenkin puhutaan niin eikös jontikan uudella muuttuvakammioisella tullu tiukkoja paaleja jossain testissä. Kuutiopainoa tässä pitäis kai selvitellä kun katellaan millä tulee tiukimmat paalit.
Tuohon kuiva-aineeseen sen verran että mun näkemyksen mukaan normaalia säilörehua (kosteus 30-40%) menee yhtä paljon kuiva-ainekiloja paaliin. Paalin painoon tuleva ero johtuu vaan vedestä. Eri asia on sitten märät ja liian kuivat paalit joiden sisältämä kuiva-ainemäärä on jotain muuta. Semmoinen on tullu huomattua että se kuiva-aineen määrittäminen on aika hankalaa paalista kun kosteudella on taipumus valua paalin pohjalle joten edustavan näytteen ottaminen voi olla vaikeaa.
-
Jos pyöröpaalaimista nyt kuitenkin puhutaan niin eikös jontikan uudella muuttuvakammioisella tullu tiukkoja paaleja jossain testissä. Kuutiopainoa tässä pitäis kai selvitellä kun katellaan millä tulee tiukimmat paalit.
Tuohon kuiva-aineeseen sen verran että mun näkemyksen mukaan normaalia säilörehua (kosteus 30-40%) menee yhtä paljon kuiva-ainekiloja paaliin. Paalin painoon tuleva ero johtuu vaan vedestä. Eri asia on sitten märät ja liian kuivat paalit joiden sisältämä kuiva-ainemäärä on jotain muuta. Semmoinen on tullu huomattua että se kuiva-aineen määrittäminen on aika hankalaa paalista kun kosteudella on taipumus valua paalin pohjalle joten edustavan näytteen ottaminen voi olla vaikeaa
Myyntipuheet oli kovat sillä jontikan uudella mut totuus oli kuitenkin se ettei painot eronnu juurikaan muitten remmikoneitten kanssa.
-
En oikein tiedä mitä aloittaja hakee takaa mutta lopputulema on aina sama. Niin sanotut päämerkkien paalaimet tekee ihan tarpeeksi tiukat paalit kaikki ja lopullinen paino määräytyy sen mukaan kuinka iso se paali halkaisijaltaan ja leveydeltään on. Paremmuus määräytyy sitten edellä mainituista ja lisäksi kestävyydestä ja vikaherkkyydestä sekä hinnasta.
-
Viidellä erimerkkisellä paaalimella on tehty meillä rehua ja laatutavaraa on saatu,jos sääolosuhteet suosineet. Ajan haaskausta väitellä minkä merkkisellä painavin paali,loppukokonaisuus ratkaisee eniten.
-
Jos pyöröpaalaimista nyt kuitenkin puhutaan niin eikös jontikan uudella muuttuvakammioisella tullu tiukkoja paaleja jossain testissä. Kuutiopainoa tässä pitäis kai selvitellä kun katellaan millä tulee tiukimmat paalit.
Tuohon kuiva-aineeseen sen verran että mun näkemyksen mukaan normaalia säilörehua (kosteus 30-40%) menee yhtä paljon kuiva-ainekiloja paaliin. Paalin painoon tuleva ero johtuu vaan vedestä. Eri asia on sitten märät ja liian kuivat paalit joiden sisältämä kuiva-ainemäärä on jotain muuta. Semmoinen on tullu huomattua että se kuiva-aineen määrittäminen on aika hankalaa paalista kun kosteudella on taipumus valua paalin pohjalle joten edustavan näytteen ottaminen voi olla vaikeaa
Myyntipuheet oli kovat sillä jontikan uudella mut totuus oli kuitenkin se ettei painot eronnu juurikaan muitten remmikoneitten kanssa.
Niin justiin. Testattiin syksyllä olkien paalauksessa, kun mainoksen mukaan piti tehdä "ruutikuivasta oljesta" kuutiopainoltaan 280 kg:n paaleja. Ihmettelin kovasti, kun ei muilla merkeillä päästy kuin n. puoleen tästä! No, testattiin sitten vehnän ja ohran oljilla. Mukana oli tämä "superjontikka", Mchale V660, Kunh VB2160 ja mustana hevosena Claas Variant-280. Käytännössä kaikkien paalainten paalit asettautuivat kuutiopainoiltaan 130-150kg:n välimaastoon, ja suuria eroja ei todellakaan merkkien välillä ollut. En nyt ala luettelemaan mitään järjestystä, mutta n. 150cm:n olkipaali painoi täysillä tiukkuuksilla 280-330 kg. Huomioitakoon että McHalen kammio on n. 5cm leveämpi ja tämä asia otettiin tietenkin huomioon tilavuutta laskettaessa. Eli puheet 930kg:n 185cm:n paalista ovat varmaan totta, mutta olki ei ole todellakaan voinut olla kuivaa, kuten epäilinkin.
-
1302 tekee nyt kovia ja painavia paaleja. Vahvistettiin portin sulkumekanismin saranatapit, niin rupes kestään.
Veturi ylitehonen, noin 250 hv, mutta selvä vaikutus 130 heppaseen, siis paaliin ::)
Seuraavaksi menee ite lukot poikki, vastatapit irtoaa takakammion seinistä, kammion jouset menee poikki, telat katkeilee, ketjut katkeilee, kulmavaihteelta lähtevä pääakseli katkeilee ym. ym. :o
Jos nyt kumminki edes 100hv ruuvaat tehoja pois, jos et tykkää remontin teosta :P
-
1302 tekee nyt kovia ja painavia paaleja. Vahvistettiin portin sulkumekanismin saranatapit, niin rupes kestään.
Veturi ylitehonen, noin 250 hv, mutta selvä vaikutus 130 heppaseen, siis paaliin ::)
Seuraavaksi menee ite lukot poikki, vastatapit irtoaa takakammion seinistä, kammion jouset menee poikki, telat katkeilee, ketjut katkeilee, kulmavaihteelta lähtevä pääakseli katkeilee ym. ym. :o
Jos nyt kumminki edes 100hv ruuvaat tehoja pois, jos et tykkää remontin teosta :P
Aika nätisti kumminkin oon koittanut ajaa. 7530 vedän, jossa ltr Racing tekemä ohjelma, samalla ottivat egr pois. Missä järjestyksessä telat alkaa mennä. Mittarissa nyt 23 th.
-
eikö tosiaan ole tuossa määrässä menny vielä teloja? vai onko käytettynä tullu??
minulla meni 14 tuhannen kohalla takakammion alin tela.. siitä pari tuhatta, niin seuraava oli sullojan yläpuolelta..
-
15 tuhatta ajettuna tuli, meidän aikana ei ole teloja tarvinnut vaihtaa ja muistelisin, että edellisestkään ei ole vaihtanut. Ollut ny talossa viisi vuotta. Joskus alkaa kuulua klonks -ääni ja vähän aikaa saattaa lonksutella, telojen harjat vissiin ottaa vastakkain. Teki tuota jo eka kesänä. Päällisin puolin telat näyttää suorilta ja ehjiltä. Kammion seinissä aavistuksen kulumaa.
Aika vähillä muuten menty. Ketjut vaihdettu kerran. Vetoaisan vanttiruuvit piti kerran korjata kun napsahtivat poikki. Noukin oli edellinen vaihtanut uuteen, kun se oli ajettu johonkin kiveen.
-
norjassa on melko uusi paalaintesti. http://www.lr.no/media/ring/1043/FarmTest/Pressetest%202011red.pdf (http://www.lr.no/media/ring/1043/FarmTest/Pressetest%202011red.pdf)
455 paalin tilavuuspainossa melko ylivoimanen, mutta mchalella korjattiin tunnissa enemmän tonneja, pienemmällä energia määrällä.
-
15 tuhatta ajettuna tuli, meidän aikana ei ole teloja tarvinnut vaihtaa ja muistelisin, että edellisestkään ei ole vaihtanut. Ollut ny talossa viisi vuotta. Joskus alkaa kuulua klonks -ääni ja vähän aikaa saattaa lonksutella, telojen harjat vissiin ottaa vastakkain. Teki tuota jo eka kesänä. Päällisin puolin telat näyttää suorilta ja ehjiltä. Kammion seinissä aavistuksen kulumaa.
Aika vähillä muuten menty. Ketjut vaihdettu kerran. Vetoaisan vanttiruuvit piti kerran korjata kun napsahtivat poikki. Noukin oli edellinen vaihtanut uuteen, kun se oli ajettu johonkin kiveen.
onko muovi vai peltikoppanen?? mistäpäin ostit sen?
-
Viidellä erimerkkisellä paaalimella on tehty meillä rehua ja laatutavaraa on saatu,jos sääolosuhteet suosineet. Ajan haaskausta väitellä minkä merkkisellä painavin paali,loppukokonaisuus ratkaisee eniten.
Meillä on tehty kuudella merkillä. Eka taisi olla Juko, sitten kävi jo vaaleanvihreä, sitten pari punaista, ja nyt taas joku vihreä (mutta ei McHale). Ikinä mikään erä ei ole ollut aistinvaraisesti arvioituna piloilla, ka%:t vaihdelleet 25:stä 70%:in. Välillä varastointia pystyssä ja välillä kyljittäin.
Tällä kokemuksella mulle on kyllä ihan sama millä koneella urakkamies seuraavaksi tulee, en varmaan taaskaan viitsi käydä katsomassa merkkiä :D Ainoa toive on, että paalien paino pysyy sellaisena, että niitä voi liikutella tuolla 5-6 tuhannen euron traktorilla :D
-
[/quote]onko muovi vai peltikoppanen?? mistäpäin ostit sen?
[/quote]
Kone ollut uutena pohjois-savossa ja 05 mallia.
-
... Joskus alkaa kuulua klonks -ääni ja vähän aikaa saattaa lonksutella, telojen harjat vissiin ottaa vastakkain. ...
Ronks-ronks-ääni kuuluu kun ketju hyppii sullojan yläpuolisen telan vetorattaan hampaiden yli. Mulla ongelma ilmenee etenkin vanhaa pitkää heinää paalatessa ja paalin muodostuksen alkuvaiheessa. Telat syytää tawaraa noukkimen päälle, heinää kiilautuu telan ja sullojan päällä olevan poikkiraudan väliin, mikä ahistaa telan pyörimistä. Rutina loppuu kun laskee terät hetkeksi alas ja ajaa silppuamatonta tavaraa kammioon.
-
norjassa on melko uusi paalaintesti. http://www.lr.no/media/ring/1043/FarmTest/Pressetest%202011red.pdf (http://www.lr.no/media/ring/1043/FarmTest/Pressetest%202011red.pdf)
455 paalin tilavuuspainossa melko ylivoimanen, mutta mchalella korjattiin tunnissa enemmän tonneja, pienemmällä energia määrällä.
Aika mielenkiintoinen testi. Hieman vaan haastava saada toi norja taipumaan omaan ajatukseen. Joitakin yksityiskohtia oli toteutettu hieman hassusti mutta pääsääntöisesti tulos on aika odotettu. Kukaan ei ole keksinyt mitään vippaskonstia vaan kaikki asiat korreloi toisiaan.
-
paalaajista voi vääntää käpälää vaikka mailman tappiin asti, kaikilla on oma mielipire asiasta. kun pysyy K-sta ja S-ästä mahrollisimman kaukana niin palvelukin pelaa varaosapuolellakin tarvittaes. welger 320 profi on kova sana, mun miälestä vaikka multa ookkaan mitään kysytty... :)
-
Ostin vuosi sitten jeesuksen vanhan claasin 46 rotocutin. Sillä saa yhtä tiukkoja (tai ainakin painavia)rehupaaleja kuin meillä aikaisemmin käyneiden urakoitsijoiden mchaleilla ja welgereillä.... :-X
-
Ostin vuosi sitten jeesuksen vanhan claasin 46 rotocutin. Sillä saa yhtä tiukkoja (tai ainakin painavia)rehupaaleja kuin meillä aikaisemmin käyneiden urakoitsijoiden mchaleilla ja welgereillä.... :-X
Nono, 46 saa kyllä ihan hyviä kun paineet nostetaan ja on oikea ajotekniikka, mutta en lähtis vertaamaan nykyaikasiin kiinteäkammioisiin.
-
Kanttipaalaimella tulee tiukimmat paalit.
-
Kanttipaalaimella tulee tiukimmat paalit.
Saa tiukat paalit muttei sovellu rehulle muuten kovinkaan hyvin, käärintä vie tuhottomasti muovia paitsi tietysti tuubiin laitettuna
-
Ostin vuosi sitten jeesuksen vanhan claasin 46 rotocutin. Sillä saa yhtä tiukkoja (tai ainakin painavia)rehupaaleja kuin meillä aikaisemmin käyneiden urakoitsijoiden mchaleilla ja welgereillä.... :-X
Nono, 46 saa kyllä ihan hyviä kun paineet nostetaan ja on oikea ajotekniikka, mutta en lähtis vertaamaan nykyaikasiin kiinteäkammioisiin.
Mäkin omistin joskus 46RC:n jonka paineita oli luultavasti nostettu, sillä portti ei raottunut ennenkuin sitä avas. Muutaman kerran vanhingos ajoin räikkään asti ja ihan kiinni oli portti ;D Vaikka ei mittaria punaiselle paljon ajanutkaan vuosien saatossa meni ripakopallinen laakereita sillä 500 paalin vuosivauhdilla. Lopuksi katkes ja vääntyi peräportin akselit. tosin epäilynä on että pahnojen paalauksessa meni kivi rattaan ja ketjun väliin. Toisaalta ei haittaa ... vakuutusyhtiö lunasti ja lähes samalla hinnalla sain Welger 235 Suomen... vaikka mittaris oli varmaan enemmän kuin 46:n niin hyvin on toiminut(varsinkin näin syksyisin ;D) Olkoon paino mikä hyvänsä niin Welgerin paali kestää ruokintapöydällä keskimäärin kauemmin kuin 46:n. :D Tosin jotenkin 46 tuntuu vieläkin tutummalta, ehkäpä juuri noiden laakeri remppojen takia 8)
-
meijän mäkkäri tekkee niin tiukkoja paaleja,että 20 emoa syyä mutustaa sitä
ainaski viikon... :-*
-
meijän mäkkäri tekkee niin tiukkoja paaleja,että 20 emoa syyä mutustaa sitä
ainaski viikon... :-*
Ekat 3 päivää menee kun toivovat jotain muuta ruokaa kuin tuo homeinen nyytti :P
-
Ostin vuosi sitten jeesuksen vanhan claasin 46 rotocutin. Sillä saa yhtä tiukkoja (tai ainakin painavia)rehupaaleja kuin meillä aikaisemmin käyneiden urakoitsijoiden mchaleilla ja welgereillä.... :-X
Nono, 46 saa kyllä ihan hyviä kun paineet nostetaan ja on oikea ajotekniikka, mutta en lähtis vertaamaan nykyaikasiin kiinteäkammioisiin.
Mäkin omistin joskus 46RC:n jonka paineita oli luultavasti nostettu, sillä portti ei raottunut ennenkuin sitä avas. Muutaman kerran vanhingos ajoin räikkään asti ja ihan kiinni oli portti ;D Vaikka ei mittaria punaiselle paljon ajanutkaan vuosien saatossa meni ripakopallinen laakereita sillä 500 paalin vuosivauhdilla. Lopuksi katkes ja vääntyi peräportin akselit. tosin epäilynä on että pahnojen paalauksessa meni kivi rattaan ja ketjun väliin. Toisaalta ei haittaa ... vakuutusyhtiö lunasti ja lähes samalla hinnalla sain Welger 235 Suomen... vaikka mittaris oli varmaan enemmän kuin 46:n niin hyvin on toiminut(varsinkin näin syksyisin ;D) Olkoon paino mikä hyvänsä niin Welgerin paali kestää ruokintapöydällä keskimäärin kauemmin kuin 46:n. :D Tosin jotenkin 46 tuntuu vieläkin tutummalta, ehkäpä juuri noiden laakeri remppojen takia 8)
46:nen ja 235 welgeri ei ole edes samalta aikakaudelta eli niiden vertailu aika turhaa. Meillä nykyisen 255 claasin paalit ihan erilaisia ja kokoisia kuin edellisen 46 paalit, joten eroa on jo saman merkin malleillakin huomattavasti. 455 Claasi taas aivan eri luokkaa ja vertailu kelpoinen uusien Lelyn, Mc halen, Kuhn ym. sarjassa.
-
Ostin vuosi sitten jeesuksen vanhan claasin 46 rotocutin. Sillä saa yhtä tiukkoja (tai ainakin painavia)rehupaaleja kuin meillä aikaisemmin käyneiden urakoitsijoiden mchaleilla ja welgereillä.... :-X
Nono, 46 saa kyllä ihan hyviä kun paineet nostetaan ja on oikea ajotekniikka, mutta en lähtis vertaamaan nykyaikasiin kiinteäkammioisiin.
Mäkin omistin joskus 46RC:n jonka paineita oli luultavasti nostettu, sillä portti ei raottunut ennenkuin sitä avas. Muutaman kerran vanhingos ajoin räikkään asti ja ihan kiinni oli portti ;D Vaikka ei mittaria punaiselle paljon ajanutkaan vuosien saatossa meni ripakopallinen laakereita sillä 500 paalin vuosivauhdilla. Lopuksi katkes ja vääntyi peräportin akselit. tosin epäilynä on että pahnojen paalauksessa meni kivi rattaan ja ketjun väliin. Toisaalta ei haittaa ... vakuutusyhtiö lunasti ja lähes samalla hinnalla sain Welger 235 Suomen... vaikka mittaris oli varmaan enemmän kuin 46:n niin hyvin on toiminut(varsinkin näin syksyisin ;D) Olkoon paino mikä hyvänsä niin Welgerin paali kestää ruokintapöydällä keskimäärin kauemmin kuin 46:n. :D Tosin jotenkin 46 tuntuu vieläkin tutummalta, ehkäpä juuri noiden laakeri remppojen takia 8)
Ajatustasolla on käynyt mielessä, että paalitaksoilla ajavilla urakoitsijoilla ei ehkä ole painemittari ollut ihan punaisella.... :-X
-
meijän mäkkäri tekkee niin tiukkoja paaleja,että 20 emoa syyä mutustaa sitä
ainaski viikon... :-*
Ekat 3 päivää menee kun toivovat jotain muuta ruokaa kuin tuo homeinen nyytti :P
mitä se ex-pantti höpäjää... ;D
-
Kanttipaalaimella tulee tiukimmat paalit.
Magneettimedialla tulee löysimmät aivot. ;D
-
Ostin vuosi sitten jeesuksen vanhan claasin 46 rotocutin. Sillä saa yhtä tiukkoja (tai ainakin painavia)rehupaaleja kuin meillä aikaisemmin käyneiden urakoitsijoiden mchaleilla ja welgereillä.... :-X
Nono, 46 saa kyllä ihan hyviä kun paineet nostetaan ja on oikea ajotekniikka, mutta en lähtis vertaamaan nykyaikasiin kiinteäkammioisiin.
Mäkin omistin joskus 46RC:n jonka paineita oli luultavasti nostettu, sillä portti ei raottunut ennenkuin sitä avas. Muutaman kerran vanhingos ajoin räikkään asti ja ihan kiinni oli portti ;D Vaikka ei mittaria punaiselle paljon ajanutkaan vuosien saatossa meni ripakopallinen laakereita sillä 500 paalin vuosivauhdilla. Lopuksi katkes ja vääntyi peräportin akselit. tosin epäilynä on että pahnojen paalauksessa meni kivi rattaan ja ketjun väliin. Toisaalta ei haittaa ... vakuutusyhtiö lunasti ja lähes samalla hinnalla sain Welger 235 Suomen... vaikka mittaris oli varmaan enemmän kuin 46:n niin hyvin on toiminut(varsinkin näin syksyisin ;D) Olkoon paino mikä hyvänsä niin Welgerin paali kestää ruokintapöydällä keskimäärin kauemmin kuin 46:n. :D Tosin jotenkin 46 tuntuu vieläkin tutummalta, ehkäpä juuri noiden laakeri remppojen takia 8)
46:nen ja 235 welgeri ei ole edes samalta aikakaudelta eli niiden vertailu aika turhaa. Meillä nykyisen 255 claasin paalit ihan erilaisia ja kokoisia kuin edellisen 46 paalit, joten eroa on jo saman merkin malleillakin huomattavasti. 455 Claasi taas aivan eri luokkaa ja vertailu kelpoinen uusien Lelyn, Mc halen, Kuhn ym. sarjassa.
On noissa samanmerkin sisälläkin muutosta tapahtunu. On ollu ajossa 250 sittentuli 255 nordic ja nytten sitte on tuo 375 pro Kohtuudella kiristää jo tuo uusi ja sallii ehkä aavistuksen isomman paalikoon. Mutta aikalailla vedättää kun tiukkaan yrittää ajaa menee petroolia reilunpuoleisessti. Joten tiedäsitte kannattaako niitä ihan täysillä paineilla ajaa.
-
Muuttuvakammoinen olis hyvä ainakin pienemmän tehontarpeen vuoksi... Ei pysty vetää lähellekään tiukimmalla asetuksella nykyisellä paalaimella kun voima loppuu kesken alle 100 kaakkisesta koneesta.
-
Ansiokasta työtä tehty Norjassa.
McHale siis pystyy tekemään hyviä paaleja nopeasti, mutta vaatii tehokkaan vetokoneen.
Orkel /Agronic 1260 kyseenalainen. Hidas. HiQ (parempi Agronic?) jo parempi kokonaisuus.
-
Kanttipaalaimella tulee tiukimmat paalit.
Abc:n takapihalla oleva pahviprässi tekee kans aika tiukat paalit... ;)
-
Jos pyöröpaalaimista nyt kuitenkin puhutaan niin eikös jontikan uudella muuttuvakammioisella tullu tiukkoja paaleja jossain testissä. Kuutiopainoa tässä pitäis kai selvitellä kun katellaan millä tulee tiukimmat paalit.
Tuohon kuiva-aineeseen sen verran että mun näkemyksen mukaan normaalia säilörehua (kosteus 30-40%) menee yhtä paljon kuiva-ainekiloja paaliin. Paalin painoon tuleva ero johtuu vaan vedestä. Eri asia on sitten märät ja liian kuivat paalit joiden sisältämä kuiva-ainemäärä on jotain muuta. Semmoinen on tullu huomattua että se kuiva-aineen määrittäminen on aika hankalaa paalista kun kosteudella on taipumus valua paalin pohjalle joten edustavan näytteen ottaminen voi olla vaikeaa
Myyntipuheet oli kovat sillä jontikan uudella mut totuus oli kuitenkin se ettei painot eronnu juurikaan muitten remmikoneitten kanssa.
Niin justiin. Testattiin syksyllä olkien paalauksessa, kun mainoksen mukaan piti tehdä "ruutikuivasta oljesta" kuutiopainoltaan 280 kg:n paaleja. Ihmettelin kovasti, kun ei muilla merkeillä päästy kuin n. puoleen tästä! No, testattiin sitten vehnän ja ohran oljilla. Mukana oli tämä "superjontikka", Mchale V660, Kunh VB2160 ja mustana hevosena Claas Variant-280. Käytännössä kaikkien paalainten paalit asettautuivat kuutiopainoiltaan 130-150kg:n välimaastoon, ja suuria eroja ei todellakaan merkkien välillä ollut. En nyt ala luettelemaan mitään järjestystä, mutta n. 150cm:n olkipaali painoi täysillä tiukkuuksilla 280-330 kg. Huomioitakoon että McHalen kammio on n. 5cm leveämpi ja tämä asia otettiin tietenkin huomioon tilavuutta laskettaessa. Eli puheet 930kg:n 185cm:n paalista ovat varmaan totta, mutta olki ei ole todellakaan voinut olla kuivaa, kuten epäilinkin.
En tiedä miten on nämä koneet olleet säädössä, mutta meille kun tuollainen jd 960 tuli urakoitsijan kokeilusta niin ekaksi sillä ei saannut kuin savua aikaan kun oli urakoitsijan jäljiltä hihnat vähän väärin aseteltu ja tiukkuus oli säädetty 50%. Niillä säädöillä tuli samoja kuin omallakin tuollaisia 280-330 paaleja mutta sitten laitettiin kone säätöön ja nainen rattiin niin rupesi olemaan jo paalitkin kovempia. Reilu sata kiloa tuli lisää tavaraa paaliin. Urakoitsijoille maksetaan paalitaksalla, joten on aika turhaa keskustelua paalin tiukkuudessa urakoijien kanssa. Kun itselle paalaa ja itse ne paalit joutuu kuskaamaan niin sillä on sitten merkitystä monta kiloa olkea siinä kuormassa ja paalissa on.
-
Sivusta katsoen näyttää sidonta olevan muuttuvakammioisessa aika epävarmaa. Urakoitsijallamme on ollut Nyykkäri, Mäkkäri ja Jonne. Taitaa tuo Jonne vaihtua aika äkkiä taas Nyykkäriin. Mäkkärin paalit ovat olleet painavimpia, saattaa johtua myös siitä että se oli käytössä v. 2012. Isonmatkaa toista tonnia nuo viimevuotiset vesimärät painavat.
-
Muuttuvakammoinen olis hyvä ainakin pienemmän tehontarpeen vuoksi... Ei pysty vetää lähellekään tiukimmalla asetuksella nykyisellä paalaimella kun voima loppuu kesken alle 100 kaakkisesta koneesta.
<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<
Puhut asiaa. Samasta karheesta mv koneella kulutusmittari näytti 12-15l/h tuntikulutuksia ja
kiinteä 15-19litran tuntikulutusta. Kokeiltu sekä rehulla, että timotein sängellä.
Kiinteäkammioinen W;n sotaratsu vaihtui remmivekottimeen..Reilu 2000 PAALIA (ei mäkin pumpuloita :P) takana..Alkuvaikeuksien jälkeen toimii kuin kello..Ainut haitta näissä ilman silppuria ajetuissa olkipaaleissa on, ettei lucas tahdo saada niitä järsittyä. Niin on tiiviitä..
-
meijän mäkkäri tekkee niin tiukkoja paaleja,että 20 emoa syyä mutustaa sitä
ainaski viikon... :-*
Ekat 3 päivää menee kun toivovat jotain muuta ruokaa kuin tuo homeinen nyytti :P
tai -30 pakkases vesimärkänä paalattua ::)
-
Kanttipaalaimella tulee tiukimmat paalit.
Magneettimedialla tulee löysimmät aivot. ;D
Ei pidä paikkaansa varsinkin kun vertaa sinun aivottomaan toimintaasi :o
-
Kanttipaalaimella tulee tiukimmat paalit.
Magneettimedialla tulee löysimmät aivot. ;D
Ei pidä paikkaansa varsinkin kun vertaa sinun aivottomaan toimintaasi :o
Kaikista kirjoitusvirheistä piittaamatta, täs apilaksen sanomassa ei oo mitään järkeä ::)
-
Muuttuvakammoinen olis hyvä ainakin pienemmän tehontarpeen vuoksi... Ei pysty vetää lähellekään tiukimmalla asetuksella nykyisellä paalaimella kun voima loppuu kesken alle 100 kaakkisesta koneesta.
<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<
Puhut asiaa. Samasta karheesta mv koneella kulutusmittari näytti 12-15l/h tuntikulutuksia ja
kiinteä 15-19litran tuntikulutusta. Kokeiltu sekä rehulla, että timotein sängellä.
Kiinteäkammioinen W;n sotaratsu vaihtui remmivekottimeen..Reilu 2000 PAALIA (ei mäkin pumpuloita :P) takana..Alkuvaikeuksien jälkeen toimii kuin kello..Ainut haitta näissä ilman silppuria ajetuissa olkipaaleissa on, ettei lucas tahdo saada niitä järsittyä. Niin on tiiviitä..
Eli säästöä 5 litraa/h.. Säästöä polttoaineessa tuolla n. 200 hehtaarin paalauksella hurjat 300 litraa. :-X