Viidellä erimerkkisellä paaalimella on tehty meillä rehua ja laatutavaraa on saatu,jos sääolosuhteet suosineet. Ajan haaskausta väitellä minkä merkkisellä painavin paali,loppukokonaisuus ratkaisee eniten.

Lainaus käyttäjältä: arzyboy - 23.10.13 - klo:21:35

Jos pyöröpaalaimista nyt kuitenkin puhutaan niin eikös jontikan uudella muuttuvakammioisella tullu tiukkoja paaleja jossain testissä. Kuutiopainoa tässä pitäis kai selvitellä kun katellaan millä tulee tiukimmat paalit.

Tuohon kuiva-aineeseen sen verran että mun näkemyksen mukaan normaalia säilörehua (kosteus 30-40%) menee yhtä paljon kuiva-ainekiloja paaliin. Paalin painoon tuleva ero johtuu vaan vedestä. Eri asia on sitten märät ja liian kuivat paalit joiden sisältämä kuiva-ainemäärä on jotain muuta. Semmoinen on tullu huomattua että se kuiva-aineen määrittäminen on aika hankalaa paalista kun kosteudella on taipumus valua paalin pohjalle joten edustavan näytteen ottaminen voi olla vaikeaa

Myyntipuheet oli kovat sillä jontikan uudella mut totuus oli kuitenkin se ettei painot eronnu juurikaan muitten remmikoneitten kanssa.

Niin justiin. Testattiin syksyllä olkien paalauksessa, kun mainoksen mukaan piti tehdä "ruutikuivasta oljesta" kuutiopainoltaan 280 kg:n paaleja. Ihmettelin kovasti, kun ei muilla merkeillä päästy kuin n. puoleen tästä! No, testattiin sitten vehnän ja ohran oljilla. Mukana oli tämä "superjontikka", Mchale V660, Kunh VB2160 ja mustana hevosena Claas Variant-280. Käytännössä kaikkien paalainten paalit asettautuivat kuutiopainoiltaan 130-150kg:n välimaastoon, ja suuria eroja ei todellakaan merkkien välillä ollut. En nyt ala luettelemaan mitään järjestystä, mutta n. 150cm:n olkipaali painoi täysillä tiukkuuksilla 280-330 kg. Huomioitakoon että McHalen kammio on n. 5cm leveämpi ja tämä asia otettiin tietenkin huomioon tilavuutta laskettaessa. Eli puheet 930kg:n 185cm:n paalista ovat varmaan totta, mutta olki ei ole todellakaan voinut olla kuivaa, kuten epäilinkin.

1302 tekee nyt kovia ja painavia paaleja. Vahvistettiin portin sulkumekanismin saranatapit, niin rupes kestään.
Veturi ylitehonen, noin 250 hv, mutta selvä vaikutus 130 heppaseen, siis paaliin

Seuraavaksi menee ite lukot poikki, vastatapit irtoaa takakammion seinistä, kammion jouset menee poikki, telat katkeilee, ketjut katkeilee, kulmavaihteelta lähtevä pääakseli katkeilee ym. ym.

Jos nyt kumminki edes 100hv ruuvaat tehoja pois, jos et tykkää remontin teosta

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 23.10.13 - klo:19:03

1302 tekee nyt kovia ja painavia paaleja. Vahvistettiin portin sulkumekanismin saranatapit, niin rupes kestään.
Veturi ylitehonen, noin 250 hv, mutta selvä vaikutus 130 heppaseen, siis paaliin

Seuraavaksi menee ite lukot poikki, vastatapit irtoaa takakammion seinistä, kammion jouset menee poikki, telat katkeilee, ketjut katkeilee, kulmavaihteelta lähtevä pääakseli katkeilee ym. ym.

Jos nyt kumminki edes 100hv ruuvaat tehoja pois, jos et tykkää remontin teosta

Aika nätisti kumminkin oon koittanut ajaa. 7530 vedän, jossa ltr Racing tekemä ohjelma, samalla ottivat egr pois. Missä järjestyksessä telat alkaa mennä. Mittarissa nyt 23 th.

eikö tosiaan ole tuossa määrässä menny vielä teloja? vai onko käytettynä tullu??

minulla meni 14 tuhannen kohalla takakammion alin tela.. siitä pari  tuhatta, niin seuraava oli sullojan yläpuolelta..

15 tuhatta ajettuna tuli, meidän aikana ei ole teloja tarvinnut vaihtaa ja muistelisin, että edellisestkään ei ole vaihtanut. Ollut ny talossa viisi vuotta. Joskus alkaa kuulua klonks -ääni ja vähän aikaa saattaa lonksutella, telojen harjat vissiin ottaa vastakkain. Teki tuota jo eka kesänä. Päällisin puolin telat näyttää suorilta ja ehjiltä. Kammion seinissä aavistuksen kulumaa.
Aika vähillä muuten menty. Ketjut vaihdettu kerran. Vetoaisan vanttiruuvit piti kerran korjata kun napsahtivat poikki. Noukin oli edellinen vaihtanut uuteen, kun se oli ajettu johonkin kiveen.

norjassa on melko uusi paalaintesti. http://www.lr.no/media/ring/1043/FarmTest/Pressetest%202011red.pdf
455 paalin tilavuuspainossa melko ylivoimanen, mutta mchalella korjattiin tunnissa enemmän tonneja, pienemmällä energia määrällä.

15 tuhatta ajettuna tuli, meidän aikana ei ole teloja tarvinnut vaihtaa ja muistelisin, että edellisestkään ei ole vaihtanut. Ollut ny talossa viisi vuotta. Joskus alkaa kuulua klonks -ääni ja vähän aikaa saattaa lonksutella, telojen harjat vissiin ottaa vastakkain. Teki tuota jo eka kesänä. Päällisin puolin telat näyttää suorilta ja ehjiltä. Kammion seinissä aavistuksen kulumaa.
Aika vähillä muuten menty. Ketjut vaihdettu kerran. Vetoaisan vanttiruuvit piti kerran korjata kun napsahtivat poikki. Noukin oli edellinen vaihtanut uuteen, kun se oli ajettu johonkin kiveen.

onko muovi vai peltikoppanen?? mistäpäin ostit sen?

Viidellä erimerkkisellä paaalimella on tehty meillä rehua ja laatutavaraa on saatu,jos sääolosuhteet suosineet. Ajan haaskausta väitellä minkä merkkisellä painavin paali,loppukokonaisuus ratkaisee eniten.

Meillä on tehty kuudella merkillä. Eka taisi olla Juko, sitten kävi jo vaaleanvihreä, sitten pari punaista, ja nyt taas joku vihreä (mutta ei McHale). Ikinä mikään erä ei ole ollut aistinvaraisesti arvioituna piloilla, ka%:t vaihdelleet 25:stä 70%:in. Välillä varastointia pystyssä ja välillä kyljittäin.

Tällä kokemuksella mulle on kyllä ihan sama millä koneella urakkamies seuraavaksi tulee, en varmaan taaskaan viitsi käydä katsomassa merkkiä  Ainoa toive on, että paalien paino pysyy sellaisena, että niitä voi liikutella tuolla 5-6 tuhannen euron traktorilla 

[/quote]onko muovi vai peltikoppanen?? mistäpäin ostit sen?
[/quote]
Kone ollut uutena pohjois-savossa ja 05 mallia.

... Joskus alkaa kuulua klonks -ääni ja vähän aikaa saattaa lonksutella, telojen harjat vissiin ottaa vastakkain. ...

Ronks-ronks-ääni kuuluu kun ketju hyppii sullojan yläpuolisen telan vetorattaan hampaiden yli. Mulla ongelma ilmenee etenkin vanhaa pitkää heinää paalatessa ja paalin muodostuksen alkuvaiheessa. Telat syytää tawaraa noukkimen päälle, heinää kiilautuu telan ja sullojan päällä olevan poikkiraudan väliin, mikä ahistaa telan pyörimistä. Rutina loppuu kun laskee terät hetkeksi alas ja ajaa silppuamatonta tavaraa kammioon.

norjassa on melko uusi paalaintesti. http://www.lr.no/media/ring/1043/FarmTest/Pressetest%202011red.pdf
455 paalin tilavuuspainossa melko ylivoimanen, mutta mchalella korjattiin tunnissa enemmän tonneja, pienemmällä energia määrällä.

Aika mielenkiintoinen testi. Hieman vaan haastava saada toi norja taipumaan omaan ajatukseen. Joitakin yksityiskohtia oli toteutettu hieman hassusti mutta pääsääntöisesti tulos on aika odotettu. Kukaan ei ole keksinyt mitään vippaskonstia vaan kaikki asiat korreloi toisiaan.

paalaajista voi vääntää käpälää vaikka mailman tappiin asti, kaikilla on oma mielipire asiasta. kun pysyy K-sta ja S-ästä mahrollisimman kaukana niin palvelukin pelaa varaosapuolellakin tarvittaes. welger 320 profi on kova sana, mun miälestä vaikka multa ookkaan mitään kysytty...

Ostin vuosi sitten jeesuksen vanhan claasin 46 rotocutin. Sillä saa yhtä tiukkoja (tai ainakin painavia)rehupaaleja kuin meillä aikaisemmin käyneiden urakoitsijoiden mchaleilla ja welgereillä....

Ostin vuosi sitten jeesuksen vanhan claasin 46 rotocutin. Sillä saa yhtä tiukkoja (tai ainakin painavia)rehupaaleja kuin meillä aikaisemmin käyneiden urakoitsijoiden mchaleilla ja welgereillä....

Nono, 46 saa kyllä ihan hyviä kun paineet nostetaan ja on oikea ajotekniikka, mutta en lähtis vertaamaan nykyaikasiin kiinteäkammioisiin.