Kyllähän tosiasia on että ei C3:lla maatalous ainakaan kasvanut ole eu:n aikana. Hirveän vähän on yli 1 robon kokoluokan navetoita, ja nekin on harvassa. Suuri osa on 20 lehmä parsinavetoita jotka ovat lopettamassa toimintansa muutaman vuoden sisään eikä jatkajaa ole. Esim tällä kylällä oli vielä pari vuotta ennen eu:ta noin 20 tilaa joilla oli lehmiä, nyt ei ole kuin pari.

Tornio tuntuu olevan ainut alueen "kovasti" kasvava seutu. Tämä 2 miljoonan litran tukiraja on oikeasti aika hyvä jos ajatellaan yhteiskunnan kannalta. Ei tule täysiä tukielättejä ja maaseutu pysyy kuitenkin edes vähän "elossa".

Mun mielestä just c3:lla on nähtävissä muutamia yksittäistapauksia, joissa voidaan arvella korkean litratuen houkuttaneen raivamaan ja laajentamaan rajusti tuotantoa, olen käynyt tätä ihmettelemässä paikan päällä.

Peruslähtökohtanahan on tainnut olla että EU:lla on yhtenäinen maatalouspolitiikka, eli EU tuet riittävät. Jos on vaikeaa niin siihen voisi sitten heittää max sata tonnia päälle, eikö se kuullosta ihan reilulta?

Tehokkuutta voitasiin palkita vaikka sillä että kansallista tukea voidaan nostaa yli tukikaton mikäli (kaikki) tuet eivät muodosta esim. yli 20% koko tilan maatalouden liikevaihdosta.

Tukirajaidea ei ole uusi, mutta eikö nykyinen yli 3 miljoonaa euroa yritystukea 10 vuodessa jollekin 5 ihmisen yritykselle ole aika paljon, varsinkin jos se yritys saa jo tavallista maataloustukea sinä aikana pari milliä?

Peruslähtökohtanahan on tainnut olla että EU:lla on yhtenäinen maatalouspolitiikka, eli EU tuet riittävät. Jos on vaikeaa niin siihen voisi sitten heittää max sata tonnia päälle, eikö se kuullosta ihan reilulta?

Tehokkuutta voitasiin palkita vaikka sillä että kansallista tukea voidaan nostaa yli tukikaton mikäli (kaikki) tuet eivät muodosta esim. yli 20% koko tilan maatalouden liikevaihdosta.

Tukirajaidea ei ole uusi, mutta eikö nykyinen yli 3 miljoonaa euroa yritystukea 10 vuodessa jollekin 5 ihmisen yritykselle ole aika paljon, varsinkin jos se yritys saa jo tavallista maataloustukea sinä aikana pari milliä?

EU:lla on yhtenäinen maatalouspolitiikka, jossa on näitä huonompia tuotanto-alueita, kaikenkaikkiaan noin 60 %:tia EU:n pinta-alasta kuuluu niihin 
Näitä korkeita, kuivia, pohjoisia tai muita erityisalueita tuetaan aina jotenkin, melkein joka maalla on oma vaikea tuotanto-alueensa, osalla ne on merten takana, mutta ne on osa tätä yhteistä soppaa, mutta siitä EU on systemaattisesti pitänyt kiinni, että yksikään maa ei voi olla kokonaan jotain huonompaa tuotanto-aluetta ja tämä pitää Suomenkin hyväksyä, muuten ei olla samojen pelisääntöjen alla 

Mun mielestä just c3:lla on nähtävissä muutamia yksittäistapauksia, joissa voidaan arvella korkean litratuen houkuttaneen raivamaan ja laajentamaan rajusti tuotantoa, olen käynyt tätä ihmettelemässä paikan päällä.

No tähän vaikuttaa kyllä jo ihan sekin, että jos joku haluaa jatkaa toimintaa niin silloin täytyy sitä peltoakin olla laajentaakseen siitä 20 lehmän navettaa. Pohjoisessa kun monet ihmiset on niin jääriä että eivät vuokraa saatika myy peltojaan eteenpäin vain jättävät oman onnensa nojaan niin helpoin on raivata. Lisäksi raivaamalla saadaan paremmat lohko koot, kun nuo vanhat ovat nyt mitä ovat.

Eiköhän pohjoiseen päin kohenevassa tuessa ole yhtenä perusteena myös se, että maaseutu pysyy asutettuna.

Aluepolitiikka on perseestä, se estää oikeasti kansantaloudellisesti parempien alueiden kehittymisen kun rahaa pumpataan pitkin kyliä pelkästään maan asuttuna pitämisen perusteella.

Jos joku tahtoo asua korvessa, niin noistakoon asumistukea ja sossua, pakkoko niitä lehmiä on enää riesakseen ottaa kun niistä on kuulemma pelkkää työtä? 

Aluepolitiikka on perseestä, se estää oikeasti kansantaloudellisesti parempien alueiden kehittymisen kun rahaa pumpataan pitkin kyliä pelkästään maan asuttuna pitämisen perusteella.

Jos joku tahtoo asua korvessa, niin noistakoon asumistukea ja sossua, pakkoko niitä lehmiä on enää riesakseen ottaa kun niistä on kuulemma pelkkää työtä? 

Vaikka tämä selvä provo onkin , niin vastaan silti. Kansataloudellisesti kaikki vanhukset ja lapsetkin on perseestä.

Maaseutukin menee aika rappeutuneen näköiseksi kun pellot jätetään kasvamaan pajukkoa. Eikös tää Dönneri esittänyt jotain kyntämistukea pelloille ja koko maatalouden poistamista C-alueelta?

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 18.10.13 - klo:18:39

Mun mielestä just c3:lla on nähtävissä muutamia yksittäistapauksia, joissa voidaan arvella korkean litratuen houkuttaneen raivamaan ja laajentamaan rajusti tuotantoa, olen käynyt tätä ihmettelemässä paikan päällä.

No tähän vaikuttaa kyllä jo ihan sekin, että jos joku haluaa jatkaa toimintaa niin silloin täytyy sitä peltoakin olla laajentaakseen siitä 20 lehmän navettaa. Pohjoisessa kun monet ihmiset on niin jääriä että eivät vuokraa saatika myy peltojaan eteenpäin vain jättävät oman onnensa nojaan niin helpoin on raivata. Lisäksi raivaamalla saadaan paremmat lohko koot, kun nuo vanhat ovat nyt mitä ovat.

Ei ole mitään vikaa siinä että pohjoisessa raivaamalla kasvatetaan peltoalaa ja tuotantoa. Tukea sitä ei 142:n nojalla saa, mutta kyllä sen tehdä voi, luonnonolosuhteet kun sitä suosivat ilman mitään tukia.

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 18.10.13 - klo:18:47

Aluepolitiikka on perseestä, se estää oikeasti kansantaloudellisesti parempien alueiden kehittymisen kun rahaa pumpataan pitkin kyliä pelkästään maan asuttuna pitämisen perusteella.

Jos joku tahtoo asua korvessa, niin noistakoon asumistukea ja sossua, pakkoko niitä lehmiä on enää riesakseen ottaa kun niistä on kuulemma pelkkää työtä? 

Vaikka tämä selvä provo onkin , niin vastaan silti. Kansataloudellisesti kaikki vanhukset ja lapsetkin on perseestä.

Maaseutukin menee aika rappeutuneen näköiseksi kun pellot jätetään kasvamaan pajukkoa. Eikös tää Dönneri esittänyt jotain kyntämistukea pelloille ja koko maatalouden poistamista C-alueelta?

Mutta eikös siinä provossa kuitenkin ollut pienen pieni totuus joka saattaa joitain tahoja kirpaista? Siksi sitä tosiasiaa ei myönnetä, vedotaan vammaisiin, lapsiin ja vanhuksiin jotta omta etuudet pysyy muuttumattomina. 

Joskus kun pidin tapanani laskeskella lehmien katelaskelmia, niin sieltä paljastui muutama jänittävä seikka. Mm. se, että vaikkapa 9500 keskituotoksen omaavilla karjoilla lehmäkohtainen kate vaihteli ±600 € keskiarvosta  Ääripäiden ero oli siis 1200€ 

Ja nämä kaikki siis samalla tukialueella 

Osoittaisiko tällainen laskelma, että pienistä tukieroista tappeleminen vie oikeastaan vain energiaa oikeista asioista 

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 18.10.13 - klo:18:52

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 18.10.13 - klo:18:47

Aluepolitiikka on perseestä, se estää oikeasti kansantaloudellisesti parempien alueiden kehittymisen kun rahaa pumpataan pitkin kyliä pelkästään maan asuttuna pitämisen perusteella.

Jos joku tahtoo asua korvessa, niin noistakoon asumistukea ja sossua, pakkoko niitä lehmiä on enää riesakseen ottaa kun niistä on kuulemma pelkkää työtä? 

Vaikka tämä selvä provo onkin , niin vastaan silti. Kansataloudellisesti kaikki vanhukset ja lapsetkin on perseestä.

Maaseutukin menee aika rappeutuneen näköiseksi kun pellot jätetään kasvamaan pajukkoa. Eikös tää Dönneri esittänyt jotain kyntämistukea pelloille ja koko maatalouden poistamista C-alueelta?

Mutta eikös siinä provossa kuitenkin ollut pienen pieni totuus joka saattaa joitain tahoja kirpaista? Siksi sitä tosiasiaa ei myönnetä, vedotaan vammaisiin, lapsiin ja vanhuksiin jotta omta etuudet pysyy muuttumattomina. 

Mikäänhän ei estä laajentamasta tuotantoa etelässä, ei pohjoiset tuet sitä estä 
Raivaaminen on taas toinen juttu, tilojen pitää kasvaa ja monilla alueilla järkevin tapa kasvattaa tilan peltopinta-alaa on raivaamalla sitä lisää 
Tukipolitiikka taas on ihan oma juttunsa, jota ei kannata sekoittaa tähän yliolkaisesti 

Miksei kotieläintuotannon kasvua ohjata sinne, missä on valmiina ylimääräistä peltoa nyt kasvamassa hömppäheinää?

Miksei kotieläintuotannon kasvua ohjata sinne, missä on valmiina ylimääräistä peltoa nyt kasvamassa hömppäheinää?

Niinpä?

Sinänsä kaikki tällainen ohjaaminen on sitä parjaamaani aluepolitiikkaa, mutta miksi pitää olla tukiero ohjaamassa tuotantoa pois näiltä alueilta?

Mikäänhän ei estä laajentamasta tuotantoa etelässä, ei pohjoiset tuet sitä estä 

Tukiero ei estä etelän kehitystä, sillä että etelässä mennään niin kuin nyt mennään, on monia muitakin syitä, ja suurempiankin syita, kuin tukiero. Mutta onko se silti reilua? Eikö sinua etelän viljelijänä harmittaisi moinen ero?

Ruuhkasuomessa on enemmän mahdollisuuksia kuin harvaan asutuilla alueilla, mutta samalla tavalla täällä on myös nuoria jotka tahtovat olla maatalousyrittäjiä.

Raivaaminen on taas toinen juttu, tilojen pitää kasvaa ja monilla alueilla järkevin tapa kasvattaa tilan peltopinta-alaa on raivaamalla sitä lisää 

Yhteisen hyvän kannalta raivaaminen on täysin järjetöntä eikä sitä pysty perustelemaan kuin hedonistisilla tai tilakohtaisilla argumenteilla.

Lainaus käyttäjältä: Herpertti - 18.10.13 - klo:19:02

Raivaaminen on taas toinen juttu, tilojen pitää kasvaa ja monilla alueilla järkevin tapa kasvattaa tilan peltopinta-alaa on raivaamalla sitä lisää 

Yhteisen hyvän kannalta raivaaminen on täysin järjetöntä eikä sitä pysty perustelemaan kuin hedonistisilla tai tilakohtaisilla argumenteilla.

Niin kauan kuin maajussi yksin vastaa käräjillä veloistaan ja vastuistaan, niin sillä pitää olla myös oikeus, itse päättää, missä se viljely on järkevintä ja missä ei ole järkevää 
Sitten kun yhetiskunta tulee mukaan hoitamaan noita kahta edellistä kohtaa, niin se voi ruveta myös rajaamaan miehen oikeutta hyödyntää maitaan, kuten ite haluaa 

Niin kauan kuin maajussi yksin vastaa käräjillä veloistaan ja vastuistaan, niin sillä pitää olla myös oikeus, itse päättää, missä se viljely on järkevintä ja missä ei ole järkevää 

Eikö se olisi jo anarkiaa? Kanssaihmiset vain pitää ottaa huomioon ja siitä syntyvät eturistiriidat ratkaistaan politiikalla. Maailma jossa jokainen ratkaisee asiat itselleen parhaalla tavalla ei vain valitettavasti toimi.

Lainaus käyttäjältä: Herpertti - 18.10.13 - klo:19:26

Niin kauan kuin maajussi yksin vastaa käräjillä veloistaan ja vastuistaan, niin sillä pitää olla myös oikeus, itse päättää, missä se viljely on järkevintä ja missä ei ole järkevää 

Eikö se olisi jo anarkiaa? Kanssaihmiset vain pitää ottaa huomioon ja siitä syntyvät eturistiriidat ratkaistaan politiikalla. Maailma jossa jokainen ratkaisee asiat itselleen parhaalla tavalla ei vain valitettavasti toimi.

Kysymys on kumminkin miehestä ja sen maista