Kyllä mä ruiskutuksen ostajana ennemmin palvelun ostan siltä amazone ruiskuttajalta, tai oletan että se on uudempi kuin Eho. Tekniikasta en tiedä, mutta aika kovalla tuulella onnistuu ja tekniikan ohjaamana sulkee suuttimia kiiloissa ja muuten

en näe eroa rikkakasvin torjuntaan, onko perässä orantsi-vihreä  Eho vai  orantsi-vihreä Amazone.

 

Puna-vihreä Kontu.... vieläkö joku muistaa?

Kyllä mä ruiskutuksen ostajana ennemmin palvelun ostan siltä amazone ruiskuttajalta, tai oletan että se on uudempi kuin Eho. Tekniikasta en tiedä, mutta aika kovalla tuulella onnistuu ja tekniikan ohjaamana sulkee suuttimia kiiloissa ja muuten

Itseasiassa siihen Ehoon saa pitkälti samaan kykenevän varustuksen.
Suuttimet saa vaihdettua juuri sellaiseksi kuin haluaa, vaikka samat kuin siihen Amazoneen saa tehdasvarusteena. Suutinkohtaisesta automaatioista täytyy tinkiä mutta lohkoautomaatio on suht helposti järjestettävissä jälkiasenteisella modulilla.

OK näin sitten ja Eholla menoksi🙂. Kai sen siihen Kontuunkin saa näperrettyä…

40 k€ ruisku suutinkohtaisella digillä 100 ha:n ruiskutukselle kymmenen vuoden ajalle ei välttämättä vielä tuo säästettyjen ainemäärien muodossa investoinnin korkoa takaisin. Saksalaisten tutkimusten mukaan aineiden säästö suutinkohtaisella säädöllä on 3-5% luokkaa. Jos lohkot ovat meritähden muotoiset, niin voidaan päästä 10 %:iin. Jos kasvinsuojeluaineita käytetään 100€/ha, säästö siis voi olla 3-10 €/ha. 100 ha -> 300-1000 €. Viidenkympin kasvinsuojelukuluilla päästään 150 - 500 euron säästöihin.

Suuttimet saa vaihdettua juuri sellaiseksi kuin haluaa, vaikka samat kuin siihen Amazoneen saa tehdasvarusteena. Suutinkohtaisesta automaatioista täytyy tinkiä mutta lohkoautomaatio on suht helposti järjestettävissä jälkiasenteisella modulilla.

Kyllä lohkoja pystyy käsinkin sulkemaan kiiloissa ja kapeikoissa ? Osaako uusi viljelijäsukupolvi enää tulevaisuudessa ollenkaan katsoa silmällä päisteitä, käyttää käsin säädettävää paineensäätöä, lohkoventtiilejä, traktorin kierrosnopeusmittaria ja vaihdekaavion nopeusluetteloa ? Voi tulla tarpeeseen aivan yllättäen. Oheistamassani videossa selviää melko upouusi löytö Euroopan yhteisön maiden yhteistyönä, että Venäjä halutessaan voi tukkia tarkoitukseen varatuista satelliiteistaan käsin koko Euroopan GPS-signaalin (ja myös Kiinan vastaavan), eipä enää purkki prentin katolla ota vastaan mitään....

Something is jamming GPS over Europe (Veritasium)

-SS-

40 k€ ruisku suutinkohtaisella digillä 100 ha:n ruiskutukselle kymmenen vuoden ajalle ei välttämättä vielä tuo säästettyjen ainemäärien muodossa investoinnin korkoa takaisin. Saksalaisten tutkimusten mukaan aineiden säästö suutinkohtaisella säädöllä on 3-5% luokkaa. Jos lohkot ovat meritähden muotoiset, niin voidaan päästä 10 %:iin. Jos kasvinsuojeluaineita käytetään 100€/ha, säästö siis voi olla 3-10 €/ha. 100 ha -> 300-1000 €. Viidenkympin kasvinsuojelukuluilla päästään 150 - 500 euron säästöihin.

-SS-

40 kiloeuron ruiskulla touhutessa saattaapi kulua vähemmän aikaa / hehtaari kuin jollain aatamin aikasella 10 metrin Eholla.Säästyy polttoainetta ja omaa aikaa,kai sillekin pitää joku hinta laskea.Toki jos haluaa asuilla joka hehtaarilla ylimääräistä niin se ei maksa kai mitään...

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 06.06.26 - klo:12:45

40 k€ ruisku suutinkohtaisella digillä 100 ha:n ruiskutukselle kymmenen vuoden ajalle ei välttämättä vielä tuo säästettyjen ainemäärien muodossa investoinnin korkoa takaisin. Saksalaisten tutkimusten mukaan aineiden säästö suutinkohtaisella säädöllä on 3-5% luokkaa. Jos lohkot ovat meritähden muotoiset, niin voidaan päästä 10 %:iin. Jos kasvinsuojeluaineita käytetään 100€/ha, säästö siis voi olla 3-10 €/ha. 100 ha -> 300-1000 €. Viidenkympin kasvinsuojelukuluilla päästään 150 - 500 euron säästöihin.

-SS-

40 kiloeuron ruiskulla touhutessa saattaapi kulua vähemmän aikaa / hehtaari kuin jollain aatamin aikasella 10 metrin Eholla.Säästyy polttoainetta ja omaa aikaa,kai sillekin pitää joku hinta laskea.Toki jos haluaa asuilla joka hehtaarilla ylimääräistä niin se ei maksa kai mitään...

Tavisaikana ajelin hinnattavalla ruiskulla jossa 3000l säiliö (todellinen täytös jotain reilu 2500l) ja 20m puomilla. Ajonopeutta en enää muista mut sen muistan et liikaa siinä tuntui aikaa menevän. Ajoin lähes kaikki aineet 100l vesimäärällä jolloin säiliöllä pääsi sen +25ha. Yleensä ajoin sen yhden pöntön illassa. Sänky ja yöunet veti liikaa puoleensa 

Nyt kun seurannut näitä rokken roll viljelijöitä niin tuntuu illassa menevän monta kymmentä hehtaaria. Ei kai siinä silloin ole mikään ongelma kiertää samaa lohkoa useasti.

^
^
Jos työleveys on sama , niin tuskin on suurta eroa, mutta tuskin 40 kilon ruiskuissa edes on vaihtoehtona 12m puomeja. Joten sinällään kyllä olet oikeassa.

Aikoinaan katselin, kun perunan viljelijä taiteli puominsa hydraulisesti. Tuntui kyllä todella upealta lisävarusteelta. Nykään kun asiaa ajattelee, niin onko tuokaan ominaisuus muussa mielessä upea, kuin siinä, että ei kroksit jalassa altistu torjunta-aineille.

^
^
Jos työleveys on sama , niin tuskin on suurta eroa, mutta tuskin 40 kilon ruiskuissa edes on vaihtoehtona 12m puomeja. Joten sinällään kyllä olet oikeassa.

Aikoinaan katselin, kun perunan viljelijä taiteli puominsa hydraulisesti. Tuntui kyllä todella upealta lisävarusteelta. Nykään kun asiaa ajattelee, niin onko tuokaan ominaisuus muussa mielessä upea, kuin siinä, että ei kroksit jalassa altistu torjunta-aineille.

Mulla ainakin esteitä pellolla sen verran ettei ilman hydraulisia puomeja tuli mitään..

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 06.06.26 - klo:21:19

^
^
Jos työleveys on sama , niin tuskin on suurta eroa, mutta tuskin 40 kilon ruiskuissa edes on vaihtoehtona 12m puomeja. Joten sinällään kyllä olet oikeassa.

Aikoinaan katselin, kun perunan viljelijä taiteli puominsa hydraulisesti. Tuntui kyllä todella upealta lisävarusteelta. Nykään kun asiaa ajattelee, niin onko tuokaan ominaisuus muussa mielessä upea, kuin siinä, että ei kroksit jalassa altistu torjunta-aineille.

Mulla ainakin esteitä pellolla sen verran ettei ilman hydraulisia puomeja tuli mitään..

Tuo ei tullut edes mieleeni. Tosin viimeiset sähkötolpat lähtee pelloilta ens talvena. Sen jälkeen pelloilla olevat esteet ovat kahdella vuokralohkolla olevat ladot.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 07.06.26 - klo:00:51

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 06.06.26 - klo:21:19

^
^
Jos työleveys on sama , niin tuskin on suurta eroa, mutta tuskin 40 kilon ruiskuissa edes on vaihtoehtona 12m puomeja. Joten sinällään kyllä olet oikeassa.

Aikoinaan katselin, kun perunan viljelijä taiteli puominsa hydraulisesti. Tuntui kyllä todella upealta lisävarusteelta. Nykään kun asiaa ajattelee, niin onko tuokaan ominaisuus muussa mielessä upea, kuin siinä, että ei kroksit jalassa altistu torjunta-aineille.

Mulla ainakin esteitä pellolla sen verran ettei ilman hydraulisia puomeja tuli mitään..

Tuo ei tullut edes mieleeni. Tosin viimeiset sähkötolpat lähtee pelloilta ens talvena. Sen jälkeen pelloilla olevat esteet ovat kahdella vuokralohkolla olevat ladot.

Täällä ei sähköyhtiöt ota tolppia pelloilta pois. Pistävät ennemmin metsissä niitä maahan niin ongelmat (sähkökatkot) vähenevät reilusti.

On siellä tietysti jotain muutakin estettä kuten niitä vanhoja latoja. Taitaa olla muutama iso kivikin. Joo molemmista pitäisi päästä eroon kunhan ehtisi. 

Isolla säiliöillä tulee sit noita lohkon vaihtojakin kun ei lohkot ole amerikkaa. Tota jälkeenpäin kun miettii niin se ajonopeus oli se missä se tehoero tuli. Tuo vanha hinattava ei ollut tehty mihinkään +25km/h vauhteihin. Tuollai kun voisi ajella niin äkkiähän se pönttö olidi tyhjä..

^
Caruna upottaa kait vain pelloilla linjat. Ainakin joskus 5v sitten urakoija sanoi, että ei linjoja mettässä upotella. %- määrät saadaan täyteen aukeilla upotuksillakin. Tosin eihän ne vaikuta sähkökatkoihin, mutta eipä niitä oo ollu ennenkään.

Mulla ainakin esteitä pellolla sen verran ettei ilman hydraulisia puomeja tuli mitään..

Tämäpä se harha tässäkin maatalouskonekeskustelussa onkin, monet miesmäistelevät huippukalustollaan, ja sitten peltolohkolla on sähkötolppia tai lohko ei ole suorakulmainen. Tai lohko on alle 50 ha.

Normaali maatalouden lohkokoko Pohjois-Amerikassa, varsinkin Kanadan viljanviljelyalueilla on Section , 259 ha, tai pientiloilla Half-Section, noin 130 ha.

-SS-

Oisko nyt 6vrk siitä ku feniks, vähä vitamiinii ja moddus evoo herneelle. Se mikä huoletti, gramma aineet. Vaikka lioitettu ja puhtaalla vedetty tyhjäksi, niin oisko 15 ensimäisiä metrejä just klassikko tommosii miltei täys vioitettu kunnes ei mitään. Herkkää se on, tai gramma aineet hyvinkin myrkyllisiä. Varsinaiset pellot ei vioituneet ja ei eroo nytten vielä ruiskutettu vs ilman, ehkä ne rikat lakkas kasvamasta, ehkä ei, ei vielä ainakaan kuoleet.
Ja n20mm sade ei nyt vuorokausi sen jälkeen näy savessa juuri mitenkä, niin kuiva se pinta ja kuurotaista niin se imi kaiken.

Pieni lenkki Suomen niemee kun rauta ja petroolia tapahtumassa kävin, on hyviä muttä myös ei niin hyviä niin syyskylvöksiä kuin kevätkylvöksii