Hyviä vinkkejä, kauppiaan mielestä  kun kuvia pellosta laitoin, oli tietty kalliinman seoksen tietty, sitten luin ne realiteetit, sanoi suoraan että kuulut ei ruiskuta lainkaan ja Feeniks menee kaupaksi hyvin...

Jotain boori kuparia litkuu, mitä vielä? Nyt jo pieni annos moddusta?

miten toimii viljely luomussa?     katoin et yhen tienvarsipelto onkii kylvetty herneellä...  ja luomuilijan viljelyssä..

Niinkuin kaikki muukin viljely...
Ekaksi kannattaa opetella hyväksymään et rikkoja on aina jonkinverran. Loppuja saa sit oikeanlaisilla muokkauksilla hallittua.

Mä en taviksessa hernettä ruiskuttanut koskaan, kun monesti vielä kylvöt kesken kun olisi pitänyt olla jo ruuttaamassa herneitä. Silloin ainakin oli joku maksimi koko herneellä kun sai ruutata. Olen myös sitä mieltä et jos viljavuosina on rikat torjuttu niin yksi vuosi välissä ei kyl voi olla ongelma..

Metributsiinivalmisteet (Metro, Senkor) muuten menivät juuri käyttökieltoon. Mitä tilalle? Lentagran WP?
Vai oliko tässä jo viimeinen naula kuivaherneen arkkuun?

Lentagran joo, Fenixin kaveriksi. Tähänkään asti ei pohjavesialueella ole ollut muita vaihtoehtoja. Lentagrani on perin ikävää tavaraa käyttää mutta kyllä sen kanssa pärjää kun lukee ohjeet ja toimii ajatuksella.

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 01.06.26 - klo:08:46

miten toimii viljely luomussa?     katoin et yhen tienvarsipelto onkii kylvetty herneellä...  ja luomuilijan viljelyssä..

Niinkuin kaikki muukin viljely...
Ekaksi kannattaa opetella hyväksymään et rikkoja on aina jonkinverran. Loppuja saa sit oikeanlaisilla muokkauksilla hallittua.

Mä en taviksessa hernettä ruiskuttanut koskaan, kun monesti vielä kylvöt kesken kun olisi pitänyt olla jo ruuttaamassa herneitä. Silloin ainakin oli joku maksimi koko herneellä kun sai ruutata. Olen myös sitä mieltä et jos viljavuosina on rikat torjuttu niin yksi vuosi välissä ei kyl voi olla ongelma..

En ole koskaan ruiskuttanut mitään palkokasvia muilla kuin valikoivilla juolavehnäaineilla. Nytkin pitäisi herneelle ajaa Agil, mutta vain ja ainoastaan sen takia, että saan jääntiviljan torjuttua, kun perustavoite on tehdä puhdasta alustaa tulevan vuoden siemenviljelykselle. Jos ei olisi tätä siemenviljelyä taustalla, niin en todennäköisesti ajaisi herneelle yhtään mitään. Ei se yksinkertaisesti tarvitse mitään kovilla savimailla. Kasvusto tukahduttaa kaiken alleen. Vaikka olisi kaikenlaista rikkaa, niin ei ne sieltä pääse valloilleen. Jurovat siellä. Syksyllä sitten olisi hyvä ajaa glyfosaatti, niin sillä saa jo mukavasti siivottua peltoa seuraavaa kesää varten. Olen tästä monelle puhunut, mutta ei se pahemmin ketään kiinnosta. Kaikki kalliit aineet on sinne päästävä ajamaan ja sitten tullaan vielä minulta kysymään jotain täppitietoja, kun ei ole mitään käsitystä koko aiheesta. Tuo ruiskuttaminen, se istuu aika lujassa isännillä.

Savella varmaan toimiikin paremmin. Itse en näillä pykälän verran kevyemmillä mailla ihan heti kokeilisi toista kertaa, oli se aika karsea kun rikat kasvoi läpi sieltä herneestä. Onneksi oli kuiva syksy, herne ei kaipaa muutenkaan yhtään mitään ylimääräistä puinti kiusaavaa sekaan.

En ole koskaan ruiskuttanut mitään palkokasvia muilla kuin valikoivilla juolavehnäaineilla. Nytkin pitäisi herneelle ajaa Agil, mutta vain ja ainoastaan sen takia, että saan jääntiviljan torjuttua, kun perustavoite on tehdä puhdasta alustaa tulevan vuoden siemenviljelykselle. Jos ei olisi tätä siemenviljelyä taustalla, niin en todennäköisesti ajaisi herneelle yhtään mitään. Ei se yksinkertaisesti tarvitse mitään kovilla savimailla. Kasvusto tukahduttaa kaiken alleen. Vaikka olisi kaikenlaista rikkaa, niin ei ne sieltä pääse valloilleen. Jurovat siellä. Syksyllä sitten olisi hyvä ajaa glyfosaatti, niin sillä saa jo mukavasti siivottua peltoa seuraavaa kesää varten. Olen tästä monelle puhunut, mutta ei se pahemmin ketään kiinnosta. Kaikki kalliit aineet on sinne päästävä ajamaan ja sitten tullaan vielä minulta kysymään jotain täppitietoja, kun ei ole mitään käsitystä koko aiheesta. Tuo ruiskuttaminen, se istuu aika lujassa isännillä.

Sulla lienee sitten jotain steroidi-hernettä jos se noin kevyesti voittaa roinat :-) Mäkin haluun sellaista....

Aika pakko ajaa jotain kun neliöllä on - ylläri pylläri - kymmeniä valvatin taimia. Kiitos tuulen yläpuolella sijaitseville luomu- ja hömppäpelloille, laskuvarjojoukot ovat hyökänneet. Viljalla pysyy tietty puhtaana kun ruiskuttelee kunnolla mutta jätäpä myrkyttämättä... syksyllä ei tarvitsisi puimurilla lähestyä. Seuraava naapuri tuulen suuntaan saattaisi etsiä toisen niistä kasvaneista herneistä ja vetää senkin nenään.
Ja savimaa.

Toinen asia on tietysti että miksi tuollaiselle pellolle pitää yleensä laittaa hernettä... oma vika ja peiliin katsomisen paikka. Pääsi vähän yllättämään kun edellisen syksyn laskuvarjojoukot eivät aikaisin keväällä vielä oikein missään näy  :-/

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 01.06.26 - klo:19:30

En ole koskaan ruiskuttanut mitään palkokasvia muilla kuin valikoivilla juolavehnäaineilla. Nytkin pitäisi herneelle ajaa Agil, mutta vain ja ainoastaan sen takia, että saan jääntiviljan torjuttua, kun perustavoite on tehdä puhdasta alustaa tulevan vuoden siemenviljelykselle. Jos ei olisi tätä siemenviljelyä taustalla, niin en todennäköisesti ajaisi herneelle yhtään mitään. Ei se yksinkertaisesti tarvitse mitään kovilla savimailla. Kasvusto tukahduttaa kaiken alleen. Vaikka olisi kaikenlaista rikkaa, niin ei ne sieltä pääse valloilleen. Jurovat siellä. Syksyllä sitten olisi hyvä ajaa glyfosaatti, niin sillä saa jo mukavasti siivottua peltoa seuraavaa kesää varten. Olen tästä monelle puhunut, mutta ei se pahemmin ketään kiinnosta. Kaikki kalliit aineet on sinne päästävä ajamaan ja sitten tullaan vielä minulta kysymään jotain täppitietoja, kun ei ole mitään käsitystä koko aiheesta. Tuo ruiskuttaminen, se istuu aika lujassa isännillä.

Sulla lienee sitten jotain steroidi-hernettä jos se noin kevyesti voittaa roinat :-) Mäkin haluun sellaista....

Aika pakko ajaa jotain kun neliöllä on - ylläri pylläri - kymmeniä valvatin taimia. Kiitos tuulen yläpuolella sijaitseville luomu- ja hömppäpelloille, laskuvarjojoukot ovat hyökänneet. Viljalla pysyy tietty puhtaana kun ruiskuttelee kunnolla mutta jätäpä myrkyttämättä... syksyllä ei tarvitsisi puimurilla lähestyä. Seuraava naapuri tuulen suuntaan saattaisi etsiä toisen niistä kasvaneista herneistä ja vetää senkin nenään.
Ja savimaa.

Toinen asia on tietysti että miksi tuollaiselle pellolle pitää yleensä laittaa hernettä... oma vika ja peiliin katsomisen paikka. Pääsi vähän yllättämään kun edellisen syksyn laskuvarjojoukot eivät aikaisin keväällä vielä oikein missään näy  :-/

Minulla on yksi normi viljalohko voikukan vallassa ollut jo pari vuotta. Naapurin luomuheinässä sitä näyttää olevan ja lykkää täydennystä tännepäin. Vuosi sitten ajoin glyfot ja muut. Tänä keväänä sama homma. Kinvaraa tulee niskaan, eiköhän se tuo happea.

Jokainen tekee päätökset niihin olosuhteisiin, mitä itsellä on. Herneen kohdalla maalaji ja edellisten vuosien rikkapaine ovat asioita, joita ei voine väheksyä. Kirjoitan kokemuksista, jotka ovat kertyneet 16 vuoden palkokasviuran jäljiltä. Tämä ei tietysti takaa sitä, etteikö tänä vuonna ongelma äkkiä laukeisikin käsiin.

Mites toi herneen kasvunsäätö? Oletteko perehtyneet? Luin jostain, että moddus evoa voisi käyttää 0,5l/ha. Onko moddus herneelle hyvä ratkaisu vai onko jotain huomioon otettavia asioita. Yksi lohko on sellainen, että ehkä 3ha on multavampaa maata, siinä olisi hyvä, jos herne ei olisi ihan etanoiden kanssa samalla tasolla.

Ninmenomaan ne esityöt, jo viime vuonna syysviljaa joka sai suht myöhään kunnolisia aineit, puhdasta tuli. Sitten vielä syksyllä glyfoo. Syyskyntöö, tasaus äestystä reilusti ennen kylvöö jne. Just ne valvatti ohdake saunakukka suht vapaata nää nytte.  Savimaa joka suht kokkareinen pinta, vähäisiä sateita osunnu, ja rupee jo täytyy ne rivit, feniksiä on kotona jo, tuulee aika lailla ja iltaa myös, saas nähdä, ja se moddus nytten jo, just kun on kuivahkoa, lämmöt tuli, ja ihan ok kasvusto nytte, just se että sais sen jotenkuten pysyy pystys?

Mites toi herneen kasvunsäätö? Oletteko perehtyneet? Luin jostain, että moddus evoa voisi käyttää 0,5l/ha. Onko moddus herneelle hyvä ratkaisu vai onko jotain huomioon otettavia asioita. Yksi lohko on sellainen, että ehkä 3ha on multavampaa maata, siinä olisi hyvä, jos herne ei olisi ihan etanoiden kanssa samalla tasolla.

Nämähän on vähän maalajikohtaisia asioita....niinkuin nuo rikkaruiskutuksetkin herneelle.Jäsen boulin kanssa samoilla linjoilla tuossa asiassa.Mutta joo,en myöskään jätä ajamatta Moddus evoa mainitulla annoksella 0.5 l/ha.Aivan vain sen takia että säästää puimuria ja hermoja ja takaa mahdollisesti paremman saaliin syksyllä vähemmällä taistelulla.Ei tuokaan mikään satavarma ole jos vaikkapa kova helle lannistaa kasvuston.Moddus  lyhentää kärhöjä eli kärhöt ei kietoudu toisiinsa niin lujasti kuin tiheämmässä kasvustossa.Pitäisi lisätä siemenmäärää neliölle jos ruiskuttaa tuota mutta kesä ja syksyhän tuon ratkaisee.A-rehulla näitä on jonkin verran tutkittu.

Lajikkeet ja viljelymenetelmät on tuolta 1990 luvun alkuvuosilta kehittyneet huimasti mutta tältäkin vuostuhannelta on sankaritarinoita kerrottavaksi tuon kasvin kanssa...päiväkausien puhdistusta puimurien ja kuivureiden kanssa  .Itsellä välivuosi mutta mielenkiinnolla seuraa vaikka täällä agronetissä.Joskus se on oikein helppo kasvi ja joskus sitten vähän vähemmän helppo.

Joskus tekee mieli vetää vastapalloon jotain viherpiipertäjää joka sanoo että pitää viljellä enemmän kotimaisia valkuaiskasveja,hernettä ja härkäpapua.Juu...

N. Litra Fenix, ja dl moddusta ja boori kuparilientä meni nyt, SaaS nähdä. Herneen lehdet meni nippuun, maa paljaampi, mutta kopiin asti ei vaan rikkoja näy. Tietty nollaruutuja referensiin.

Eniten tää ruisku pesut ärsyttää .
Gramma aineesta herneeseen. Jo pellolla kahta eri vedellä huudon kaikki kasvustoon, kotona sitten lisää vesistä ja se pesulientä ajoin puomiin. Ja se sitten ennen täyttöön ulos ja pohja proput auki.

Se Fenix taitaa olla maavaiukuteinen? Luvatut sateet, jos idättää uusia rikkoja ehkä torjuu niitä nytten.  Savimaa, pinta karmean suolan tapainen, alla on kosteutta. Kaivuri miehet sanoo että on hyvinkin kuivaa

Eniten tää ruisku pesut ärsyttää .

Taitaa olla sellaisiakin ruiskuja, joissa ei tehdä seosta säiliöön vaan annostelupumput johdattavat aineet suoraan putkiin, jolloin laite itse huuhtelee linjat, pumppaa yli jääneen tehoaineen takaisin kannuun, tekee pesun itse ja sitten voi jatkaa toisella kasvilla. Herne ja öljykasvit, kuminat, vihannekset, pellavat, härkäpavut, soijapavut, apila, sinimailanen, ym. ovat sen verran erikoisviljelyä, että viljan ruiskutukset on parempi siirtää toiselle kalustolle kokonaan. Näin ollen köyhällä on mielestäni aivan toimiva vaihtoehto hankkia oma ruisku öljykasveille ja herneille , toinen ruisku viljalle, jollei sitten vielä kolmas Roundupille. Samanlainen pesuruljanssi tulee hukkakaura-aineiden jäämien varomisessa kauralla, tai vehnän heinämäisten rikka-aineiden puhdistamisessa ennen ohran ja kauran ruiskutusta. Kun Youtubesta seuraa vaikka Larson Farmia, siellä on jonkun kerran silti kuollut soijapapu ensimmäisellä kilometrin laistolla. Samat ongelmat sielläkin. RoundupReady® on kyllä helpottanut rock'n roll-viljelyä kovastikin: Lisäksi glufosinaatti-ammoniumin kestävät  lajikkeet (LibertyLink) ovat keino ratkaista rikkakasvien glyfosaattiresistenssi: Soijapapu, maissi, puuvilla, rypsit ja rapsit, sokerijuurikas, sinimailanen. Vehnästä on ollut toimiva ja tehokas Roundup Ready-versio jo 20 vuotta sitten, mutta GMO-vastaisten ryhmien äänekkyys sai Monsanton perääntymään. Argentiinassa viljellään kuitenkin jo ns. kuivuudenkestävää vehnää HB4, joka kestää glufosinaatti-ammoniumia ("LibertyLink"), on selvää, että vehnänviljelyynkin ennen pitkää tulee tällainen kaikkipois-aine valittavaksi, joka samalla ei olisi vaarallinen muille LibertyLink-lajikkeille, maissille, öljykasveille, soijapavuille.

Suurissa viljantuottajamaissa ainevalikoima itse asiassa vähenee, mikä helpottaa suurten alojen rikkakasvien hallintaa. Rehu- ja ruokaherne ja härkäpapu ovat oikeastaan melko vähäisiä kasveja maailmassa, niille ei nopeasti saatane tällaisia tehokkaita yleisrikka-aineita.   

Käytettyjä 12-15 - m ruiskuja löytynee melko pikkurahalla, monen ruiskun katsastaminen tietty alkaa nostaa kustannuksia enemmän.

-SS-

^
Ei kai kukaan ole niin tyhmä et katsastais useamman kuin yhden ruiskun? 

Olen koittanut pärjätä yhdellä ruiskulla. Ja esim. jos olen Rounduppia ruiskuttanut ensiksi, ihan vaan yksinkertaisesti pistän seuraavaksi ruiskun täyteen puhdasta vettä ja päästän sen säiliöllisen jonnekin kesantoon tms. ikäänkuin ruiskuttaen mutta traktori paikallaan. Ikinä ei ole mitään vioittumisia kasveihin tullut, vaan ruisku on tyhjentynyt riittävästi tällä tapaa. En jaksa innostua useamman ruiskun omistamisesta, eri juttu jos olisi yli 100 ha viljeltävää, silloin kannattaisi omistaa toinen ruisku varakoneena, sillä joskus ruiskutuksen aikaikkuna on todella lyhyt.

^
Ei kai kukaan ole niin tyhmä et katsastais useamman kuin yhden ruiskun? 

Katsastaja tulee mielellään paikalle, jos on useampia ruiskuja tehtäväksi, säästää omaa aikaa, ei viitsi ajaa kaupunkiin maatalouskaupan katsastuskentälle. Ruiskut sinänsä ovat romuina hankittuja;  Poiskorjuun hinnalla saatuun Eho ruiskuun sain eri paikoista sopivasti uuden puomiston, vakaajan ja kampihissin. Oli siinä tietty monenlaista näpertämistä. Mäntäkalvopumppu romutetusta Ehosta. Puomiventtiilipaketin hankin uutena Agropointilta, siinä on parempi säätö. Inkoosta sain Moteskan erittäin edullisesti, piti Comettiin kalvot ja venttiilit huoltaa, siinä oli painekompensoitu venttiili vakiona, mutta jäätymisvaurio. Niin löysin toisen romutetun, jossa juurikin se osa venttiilistä oli vielä ehjä. Moteska on tukevarakenteinen ja raskas, ei pahaa sanaa. Ehot ovat semmoisia rimpuloita, mutta vanhalla traktorilla on mukava ajella, kun etupyörät eivät kevene liikaa ja nostolaitekin säästyy vähemmällä. Ehossa pikamutterit suuttimissa ovat mukavat, kun ei ole semmoisia triplettejä. Itsellä on viuhkat, IDKT ja Guardian Airit pussukassa verstaalla, pikamuttereissa sisällä valmiina, niin on nopea vaihtaa. Pikamuttereita ja venttiilirunkoja keräsin romutettavista ämpärillisen. Niin on varaosia.

Niin vain nytkin on rikkaruiskutukset käyty läpi, en näe eroa tehtävään toimenpiteeseen, eli rikkakasvin torjuntaan, onko perässä orantsi-vihreä  Eho vai  orantsi-vihreä Amazone.

-SS-