Oisko nyt 6vrk siitä ku feniks, vähä vitamiinii ja moddus evoo herneelle. Se mikä huoletti, gramma aineet. Vaikka lioitettu ja puhtaalla vedetty tyhjäksi, niin oisko 15 ensimäisiä metrejä just klassikko tommosii miltei täys vioitettu kunnes ei mitään. Herkkää se on, tai gramma aineet hyvinkin myrkyllisiä. Varsinaiset pellot ei vioituneet ja ei eroo nytten vielä ruiskutettu vs ilman, ehkä ne rikat lakkas kasvamasta, ehkä ei, ei vielä ainakaan kuoleet.
Ja n20mm sade ei nyt vuorokausi sen jälkeen näy savessa juuri mitenkä, niin kuiva se pinta ja kuurotaista niin se imi kaiken.

Pieni lenkki Suomen niemee kun rauta ja petroolia tapahtumassa kävin, on hyviä muttä myös ei niin hyviä niin syyskylvöksiä kuin kevätkylvöksii

Palkokasvit on herkkiä. Takavuosina rypsissä oli aina ensimmäinen 10m enemmän tai vähemmän kärsinyttä, pesi ruiskua miten paljon tahansa. Jostain sitä karstaa vaan lähti irti, kun ruiskutus alkoi.

Jos vioitus jää alkuun on vioittava neste ollut vain puomeissa.

Ainakin Hardin säiliön materiaali on sellainen, että gramma-aineet ei pelkällä huuhtelulla lähde. Sitten kun on rypsille menossa joku Fusilade tai vastaava öljypohjainen emulsio niin se liuottaa ne gramma-aineen jämät irti siitä muovista.

Ite oon aina kun vaihtuu vilja -> rypsi tai päinvastoin, huuhtonut ensin parilla vedellä, sitten pessyt jollain Tehopesulla tai vastaavalla, ja perään 2-3 huuhteluvettä. Jos on ruiskussa filleri niin sen kiertoon jää helposti ainetta, pitää muistaa joka vedellä käännellä kaikki hanat joka asentoon. Vähän työlästä ja aikaa vievää, mutta ei ole ainkaan toistaiseksi mitään kämmiä noiden herkkien kasvien kanssa käynyt. Kopkop...

Ainakin Hardin säiliön materiaali on sellainen, että gramma-aineet ei pelkällä huuhtelulla lähde. Sitten kun on rypsille menossa joku Fusilade tai vastaava öljypohjainen emulsio niin se liuottaa ne gramma-aineen jämät irti siitä muovista.

Ite oon aina kun vaihtuu vilja -> rypsi tai päinvastoin, huuhtonut ensin parilla vedellä, sitten pessyt jollain Tehopesulla tai vastaavalla, ja perään 2-3 huuhteluvettä. Jos on ruiskussa filleri niin sen kiertoon jää helposti ainetta, pitää muistaa joka vedellä käännellä kaikki hanat joka asentoon. Vähän työlästä ja aikaa vievää, mutta ei ole ainkaan toistaiseksi mitään kämmiä noiden herkkien kasvien kanssa käynyt. Kopkop...

Hyvin oikeaoppisesti tehty.

Gramma aineesta herneeseen. Jo pellolla kahta eri vedellä huudon kaikki kasvustoon, kotona sitten lisää vesistä ja se pesulientä ajoin puomiin. Ja se sitten ennen täyttöön ulos ja pohja proput auki.

Näin tein ja täytön yhteydessä pohjaproppu oli auki muistaakseni ja se pesulimi puhtaalla vedellä ajoin ulos

40 k€ ruisku suutinkohtaisella digillä 100 ha:n ruiskutukselle kymmenen vuoden ajalle ei välttämättä vielä tuo säästettyjen ainemäärien muodossa investoinnin korkoa takaisin. Saksalaisten tutkimusten mukaan aineiden säästö suutinkohtaisella säädöllä on 3-5% luokkaa. Jos lohkot ovat meritähden muotoiset, niin voidaan päästä 10 %:iin. Jos kasvinsuojeluaineita käytetään 100€/ha, säästö siis voi olla 3-10 €/ha. 100 ha -> 300-1000 €. Viidenkympin kasvinsuojelukuluilla päästään 150 - 500 euron säästöihin.

Lainaus käyttäjältä: bouli - 05.06.26 - klo:11:48

Suuttimet saa vaihdettua juuri sellaiseksi kuin haluaa, vaikka samat kuin siihen Amazoneen saa tehdasvarusteena. Suutinkohtaisesta automaatioista täytyy tinkiä mutta lohkoautomaatio on suht helposti järjestettävissä jälkiasenteisella modulilla.

Kyllä lohkoja pystyy käsinkin sulkemaan kiiloissa ja kapeikoissa ? Osaako uusi viljelijäsukupolvi enää tulevaisuudessa ollenkaan katsoa silmällä päisteitä, käyttää käsin säädettävää paineensäätöä, lohkoventtiilejä, traktorin kierrosnopeusmittaria ja vaihdekaavion nopeusluetteloa ? Voi tulla tarpeeseen aivan yllättäen. Oheistamassani videossa selviää melko upouusi löytö Euroopan yhteisön maiden yhteistyönä, että Venäjä halutessaan voi tukkia tarkoitukseen varatuista satelliiteistaan käsin koko Euroopan GPS-signaalin (ja myös Kiinan vastaavan), eipä enää purkki prentin katolla ota vastaan mitään....

Something is jamming GPS over Europe (Veritasium)

-SS-

Monilla kasveilla, esim, juurikas tuplaruiskutus aiheuttaa viotusta.
Naapurin kanssa on ollut kimpparuisku 55 vuotta. Nyt on kolmatta vuotta suutinkohtaisella sululla. On sillä näppärä ruiskutella hankalanmallisiakin lohkoja. Hydraulipuomit ja sähköohjatut lohkot tuli jo isän aikana 35 vuotta sitten.
Hyvin kaatui savikka litralla Fenixiä. Ruisku on varmaankin silloin Fenixin jäljiltä puhdas kun vesi ei ole enää keltaista.

Kyllähän niitä lohkoja käsinkin käyttää. Ei siinä mitään. Kyse on enemmän työn helppoudesta, kyllä rahaa käytetään paljon typerämpiinkin kohteisiin.
Se riski että GPS:ssä häiritään pitää toki ottaa tosissaan mutta ei ole mikään peruste olla hyödyntämättä sitä normaalitilanteessa.

Kyllähän niitä lohkoja käsinkin käyttää. Ei siinä mitään. Kyse on enemmän työn helppoudesta, kyllä rahaa käytetään paljon typerämpiinkin kohteisiin.
Se riski että GPS:ssä häiritään pitää toki ottaa tosissaan mutta ei ole mikään peruste olla hyödyntämättä sitä normaalitilanteessa.

Suutinkohtainen sulku ja kaarrekompensaatio, käytännössä ihan sama miten pellolla kurvailee, menee oikeaa määrää oikeaan paikkaan. Kiilamaisissa kohdissa ei tarvi tähdätä tiettyyn kohtaan puomia, voi vapaasti lähteä kääntämään jouhevalle ajolinjalle takaisinpäin. Jos ainemäärässä säästää 3-5% kuten SS tuolla mainitsi, tekee esim. 1000ha alalla samalla satasen hehtaarikohtaisella annoksella 3000-5000€ vuodessa. Sama tulee sitten kasvussa jollain tapaa, on aineita joita ei saa ajaa tuplamäärää kuten korrensääteet ja tietyt rikkakasvit, tekee ihan selkeää vioitusta.

Ennen kaikkea automatiikka tuo helpotusta työhön, sen merkitystä ei voi väheksyä, se on todennäköisesti yhtä tärkeä hankintaperuste kuin aineiden saaminen oikeaan paikkaan oikealla määrällä.  Jos kaikki ruiskutettava omia nelikulmion muotoisia isoja lohkoja, voi hämärtyä automatiikan tarpeellisuus kun ajettavana  onkin satoja erimuotoisia lohkoja, joilla voidaan olla eka kertaa koskaan. Automatiikan hinta pitääkin keskustelun yllä, eihän osa ymmärrä automaattiohjauksen hyötyjä

Katoiko joku klarksonnin uusin(S5) siinä se hollantilainen pottu farmari, suutinkohtaisesti ja vielä kartassa mitäkin. Siinä vielä ruisku missä kahdet tankit, kahdet linjat saa kahta eri riippuen tarpeesta.

Jos kaikki ruiskutettava omia nelikulmion muotoisia isoja lohkoja, voi hämärtyä automatiikan tarpeellisuus kun ajettavana satoja erimuotoisia lohkoja, joilla voidaan olla eka kertaa koskaan. Automatiikan hinta pitääkin keskustelun yllä, eihän osa ymmärrä automaattiohjauksen hyötyjä

Tässä tuo kiinnittyminen todellisuuteen näkyykin. Suomessa pienviljelyn tukitaso ja lohkorakenne, ja teknologia kuitenkin kuin neljännestuhannen hehtaarin lohkojen Section-rallin mukaan. Suuressa maailmassa ruiskuilla ajetaan kameraohjattuna, että aineliuosta ruiskutetaan vain kameroilla ja hahmontunnistuksella löydetyn rikkakasvin päälle. Green-on-brown (ennen kylvöä Roundup) on laajasti käytössä, ja myös "green-on-green" toiminee hyvin leveälehtisillä. Ainesäästöt 60% luokkaa.

No, herneet jurovat paikoin rinteillä, onko lajikkeiden välillä eroja kuivuuden kestossa ? Kuinka iso osa herneistä kylvetään aitosuorakylvönä ?

-SS-

Se feniks aine kai kyllä vaikutti, ne rikat on jääneet pieniksi ja herne kasvaa päälle nytte.

Kuin tarkaa nytte sen feniksen kanssa mennä taas vehnälle?

Se feniks aine kai kyllä vaikutti, ne rikat on jääneet pieniksi ja herne kasvaa päälle nytte.

Kuin tarkaa nytte sen feniksen kanssa mennä taas vehnälle?

Ei se varmaan viljaa ja heinämäisiä kokonaan tapa, lehdet voivat kellastua ja kasvu pysähtyä. Satokin saattaa kärsiä, myyntipäällyksessä mainitaan tuotteen olevan vaarallinen muille viljelykasveille kuin myyntipäällyksessä mainituille. Tehopesu vaan päälle, erikoiskasvipalkkion saa palkakseen peseskelyistä.

-SS-

Siis vedellä usemman kerran silloin feniksin jälkeen vedin, nytten pesin cleanrilla, on kyllä aika kellertävää suodattimet sun muut.

Herne itestään voi hyvin, se ruisku vioutus, sekin elpyi, hieman värieroa ja hieman lyhyempi.