Urakoitsijat pistää isonkin tilan rehut äkkiä. Urakointitilojen välillä olisi hyvä olla kasvilajistossa eroja. Myös maalajit vaikuttavat nurmen vanhenemiseen.Eroja kyllä löytyykin ja tilojen tavoitteissa on aika isot erot.

Urakoitsijat pistää isonkin tilan rehut äkkiä. Urakointitilojen välillä olisi hyvä olla kasvilajistossa eroja. Myös maalajit vaikuttavat nurmen vanhenemiseen.Eroja kyllä löytyykin ja tilojen tavoitteissa on aika isot erot.

Aluksi investoinnin jälkeen oli tavoitteena iso määrä, kun kaikki pellot ei ollut vielä ihan iskussa. Sitten kun määrää alkoi tulla tarpeeksi teki mieli parempaa laatua.
Urakointiketjussa neljäntenä tilana oli kuitenkin vaikea vaikuttaa korjuu aikaan. D-arvot luokkaa 65-68.
Hyppääminen kahdesta sadosta kolmeen avasi pääsyn ensimmäiseksi tilaksi ja d-arvot nyt 69-72. Satoa tulee kuitenkin riittävästi.
Rahallista hyötyä pääsee laskeskelemaan vuodenvaihteen jälkeen.

helppi kuivitukseen

Tuleeko helpistä enemmän satoa verrattuna tavalliseen nurmiheinäkasvustoon multamaalla? Minkälaista on käyttää kuivikkeena? Kestääkö pellot keväällä korjuuta?

Yhdet etäpellot olisi tarkoitus valjastaa kuivikeheinän tuotantoon. Normiheinälle nyt alkuun ja suhdanteiden mukaan sitten käyttö joko syöttönä tai kuivikkeena...

Lainaus käyttäjältä: {o|o} - 20.08.13 - klo:03:34

Nurmikasvien viralliset lajikekokeet kaiketi tehdään aina?? säilörehuasteella.  Tietenkin sillai suurin taloudellinen merkitys, mutta joskus olen miettinyt, onko paras sr-timotei myös paras laidun-timotei.

Niin tästä oli muuten puhetta jo tuolla parlamentissa. Ehdottomasti pitäs saada jollakin tavalla väänettyä nurmi- ja laiduntutkimusta emotilojen kannalta. Mikä loppupeleissä on tilan kannalta optimaalisin laidunnustapa, mikä on laitumen rehuarvojen vaikutus vasikoiden kasvuun ja juurikin se miten eri lajit ja lajikkeet kestää ja toimii laitumena juurikin emotilojen 24/7 laidunnuksessa...

Ainoa että sitä laidunta pitäis olla ihan käsittämättömät määrät että riittäisi koko kesän laidunruoho. Meillä on toi 30ha laidunala lähinnä isoa jalottelutarhaa missä ruokaa piisaa vaan alkukesän. Loppukesä sit lisäruokaa häkeistä.

Lainaus käyttäjältä: mikko9b - 20.08.13 - klo:06:16

helppi kuivitukseen

Tuleeko helpistä enemmän satoa verrattuna tavalliseen nurmiheinäkasvustoon multamaalla? Minkälaista on käyttää kuivikkeena? Kestääkö pellot keväällä korjuuta?

Yhdet etäpellot olisi tarkoitus valjastaa kuivikeheinän tuotantoon. Normiheinälle nyt alkuun ja suhdanteiden mukaan sitten käyttö joko syöttönä tai kuivikkeena...

Ei oo kokemusta helpistä kuivikekäytössä mutta nyt on kolme vuotta ollut yhdellä lohkolla helpi, enkä taida enää laittaa. Juuristoa tulee kyllä sitomaan pintamaata, mutta kasvuun lähtö on tosi hidas ja rikkakasvit valtaa pellon normaalissa rehuntuotannossa. Ennemmin ruokonataa jonka juuristo kantaa koneita hyvin myös.

Meillä on nyt pari vuotta käytetty vasikoiden kuivikkeena noita vapon helppipaaleja kun kukaan muukaan ei niitä huoli Taitaa niitä vapolta löytyä vielä pariksi seuraavaksi vuodeksikkin.
Mutta kyllä ne asiansa ajaa, parempia ovat kuin heinäpaalit, tavallisen oljen veroista se ei ole mutta hinta ja saatavuus ratkaisevat.

Lainaus käyttäjältä: mikko9b - 20.08.13 - klo:06:02

Lainaus käyttäjältä: {o|o} - 20.08.13 - klo:03:34

Nurmikasvien viralliset lajikekokeet kaiketi tehdään aina?? säilörehuasteella.  Tietenkin sillai suurin taloudellinen merkitys, mutta joskus olen miettinyt, onko paras sr-timotei myös paras laidun-timotei.

Niin tästä oli muuten puhetta jo tuolla parlamentissa. Ehdottomasti pitäs saada jollakin tavalla väänettyä nurmi- ja laiduntutkimusta emotilojen kannalta. Mikä loppupeleissä on tilan kannalta optimaalisin laidunnustapa, mikä on laitumen rehuarvojen vaikutus vasikoiden kasvuun ja juurikin se miten eri lajit ja lajikkeet kestää ja toimii laitumena juurikin emotilojen 24/7 laidunnuksessa...

Ainoa että sitä laidunta pitäis olla ihan käsittämättömät määrät että riittäisi koko kesän laidunruoho. Meillä on toi 30ha laidunala lähinnä isoa jalottelutarhaa missä ruokaa piisaa vaan alkukesän. Loppukesä sit lisäruokaa häkeistä.

täällä toimii niittynurmikka, englanninraiheinä ja valkoapila. Timpat ja muut oheiskasveja. Timotei lienee huonoimpia laidunkasveja mitä on. Jälkikasvu on tärkein ominaisuus laitumella.

Lainaus käyttäjältä: mikko9b - 20.08.13 - klo:06:16

helppi kuivitukseen

Tuleeko helpistä enemmän satoa verrattuna tavalliseen nurmiheinäkasvustoon multamaalla? Minkälaista on käyttää kuivikkeena? Kestääkö pellot keväällä korjuuta?

Yhdet etäpellot olisi tarkoitus valjastaa kuivikeheinän tuotantoon. Normiheinälle nyt alkuun ja suhdanteiden mukaan sitten käyttö joko syöttönä tai kuivikkeena...

Kuivikkeeksi olen kerännyt toisten pelloilta. Pellot kantaneet hyvin, korjattu vasta roudan hävittyä, yleensä paria päivää ennen kuin kylvöt startaa.  Toimii minusta ainaskin kuivan oljen veroisesti, menee elhossa hienommaksi kuin olki.

tänä keväänä kokeeksi kylvin ekat rehuhelpit, tällä hetkellä näytäs että myös kokeeksi jää... 

Eikös se silloin kuvaa juuri lajikkeiden D-arvo-ominaisuuksia, kun sato ja D-arvo mitataan samana päivä eri lajikkeilta. Toinen lajike käyttäytyy ihan eri tavalla kuin toinen. Sitten vaan oman tilan tarpeiden mukaisia lajikkeita seoksiin.

Eikös se silloin kuvaa juuri lajikkeiden D-arvo-ominaisuuksia, kun sato ja D-arvo mitataan samana päivä eri lajikkeilta. Toinen lajike käyttäytyy ihan eri tavalla kuin toinen. Sitten vaan oman tilan tarpeiden mukaisia lajikkeita seoksiin.

Puidaankos viljat samana päivänä lajikkeesta riippumatta?

Lainaus käyttäjältä: wolfheartscry - 24.08.13 - klo:22:45

Eikös se silloin kuvaa juuri lajikkeiden D-arvo-ominaisuuksia, kun sato ja D-arvo mitataan samana päivä eri lajikkeilta. Toinen lajike käyttäytyy ihan eri tavalla kuin toinen. Sitten vaan oman tilan tarpeiden mukaisia lajikkeita seoksiin.

Puidaankos viljat samana päivänä lajikkeesta riippumatta?

niinpä...

esimerkkinä vaikka grindstrad vs nuutti:nuuttin sato oo ollu 512 kg pienempi, mutta d-arvo vastaavasti 68 kun g:llä vain 66. Mulle olisi merkitystä kuitenkin mikä lajien sato olisi esimerkiksi d-arvolla 68 tai mieluummin 69. Sato kiloissa lisääntyy aika lailla kun d-arvo tippuu sen 2 pykälää...

eli viljapuolen mallia voisi hakea, sato optimissa ja viereen aika joka tuon saavuttamiseen menisi.

Kevätsadoissa eri timotei lajikkeilla ei tosiaan ole isoa eroa määrällisesti kun sitä verrataan d-arvoon, mutta jälkisadoissa sitä eroa sitten tuleekin kovasti. Kaikista ei edes saa kolmea satoa jos sitä tavoittelee.