Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: mikko9b - 19.08.13 - klo:14:50
-
http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti78.pdf
http://www.karpe.fi/materiaalit/paatosseminaari/Seminaariaineistot.pdf
nuista ku lukee nuita korjuuajan vaikutuksia talouteen voi vissiin tehdä sen johtopäätöksen että kiinteillä kuluilla ratkaistaan paljon kannattavuudesta ei pelkään d-arvoon tuijottamalla.
Artturikisassa pärjännyt kaverihan lisäksi käytti lajikkeita venyttääkseen korjuuaikaa... milloinkahan leviää laajemmalle...
vissiin olennaista olisi tehdä harkittuja ratkaisuja ja toimia niiden mukaan 8)
konekaupassa käyntiä venyttää mahdollisimman kauas... ;D
-
Viksut pärjäävät.
Kyllä jos tekee vaikka 150 ha lypsykarjalle, niin pitäisi olla umpuhullu jos ei pelaisi lajikkeilla :D Ja tietysti 2-niiton pelloille eri lajikkeet kuin 3-niiton pelloille..
Mutta totta on sekin, että ylimääräistä kalustoon sijoittamista ei saa takaisin vaikka D-arvo silloin vähän nousisikin. Äkkiä 150 tuhannen investoinnilla saa vain 10 tonnin hyödyn/vuosi, sitten ollaan että "voi voi" :P
-
Hiljaista on tässä ketjussa - totaalisen epäseksikäs aihe. ;D
Jos otsikkona olisi ollut: Ostanko koneen A vai B -> 100 kirjoitusta tunnissa ;D
Hauska spekuloida, millainen Suomen maatalous mahtaisi olla, jos tutkimuksella olisi samanlaiset markkinointiresurssit kuin kaupalla. Eihän sr:n korjuuajan pidentymisen mitenkään tue konekauppaa.
Nurmikasvien viralliset lajikekokeet kaiketi tehdään aina?? säilörehuasteella. Tietenkin sillai suurin taloudellinen merkitys, mutta joskus olen miettinyt, onko paras sr-timotei myös paras laidun-timotei.
-
Muuten ihan hyvätutkimus,ihan perusasioita,mutta on jäänyt pois osio näin tee sitä "paskarehua"ja sen vaikutukset tilan talouteen.Takatilan höyryävät kompostiläjät navetannurkalla joita rehuläjäksi pitäisi kutsua,on ihan vielä nykypäivääkin.
-
ProAgriassa eletään näköjään yhäedelleen menneessä ajassa...
-
Nämä rehuntekoaikojen venyttäminen näyttää hyvältä paperilla mutta harva neuvoja huomioi sitä isännän rehuntekoon liittyvää stressiä kun kytätään säitä ja "pelätän" konevaurioita. Siksi näissä keskivertonavetoissa (alle 200 päätä) systeemi että rehut tehtynä kolmessa päivässä per sato on isännän hermoja säästävä systeemi. Lisäksi viellä esim laakasiilot toimii paremmin lyhyellä tekoajalla/ sato.
muuten laskeskelin äkkiä urakoitsijana että laajalla eläin ja kasvilaji versiona olen työllistetty yhdellä koneella koko kesä. Eli vaikka seuraavasti 1.5 ruokohelpi Lämmitykseen, 5.6 aikainen rehu lypsäville eli siniailanen ja koiranheinät ym. 20.6 apilapitoiset kasvit lypsäville. 30. 6 säilöheinät hevosille. 7.7 heinät lihakarjalle. 25.7 2 sato lypsäville mailasesta ym. 15.8 2 sato lehmille apiloista. 30.8 2 sato lihakarjalle heinän odelmasta. 15. 9 3 sato lypsäville. Näillä on koko kesä tuhottu jos satoja tehdään viikon.
-
Nurmikasvien viralliset lajikekokeet kaiketi tehdään aina?? säilörehuasteella. Tietenkin sillai suurin taloudellinen merkitys, mutta joskus olen miettinyt, onko paras sr-timotei myös paras laidun-timotei.
[/quote]
Nuo d-arvot määritetään lajikekokeissa siten että kaikki lajikkeet (ja varmaan lajitkin) niitetään samana päivänä. Sen takia nuo lajikekokeiden d-arvot antaa niin erilaisia tuloksia sulavuudesta joita sitten käytetään joidenkin firmojen toimesta markkinoinnissa ja jotku tyhmät vielä syö nielemättä kaiken propagandan.
-
Nurmikasvien viralliset lajikekokeet kaiketi tehdään aina?? säilörehuasteella. Tietenkin sillai suurin taloudellinen merkitys, mutta joskus olen miettinyt, onko paras sr-timotei myös paras laidun-timotei.
Nuo d-arvot määritetään lajikekokeissa siten että kaikki lajikkeet (ja varmaan lajitkin) niitetään samana päivänä. Sen takia nuo lajikekokeiden d-arvot antaa niin erilaisia tuloksia sulavuudesta joita sitten käytetään joidenkin firmojen toimesta markkinoinnissa ja jotku tyhmät vielä syö nielemättä kaiken propagandan.
[/quote]
Ja.... ainakin ennen D-arvo määritettiin erilailla kuin mitä vaikkapa Artturi-analyysissä. Tulos oli 2-3 "pistettä" parempi ;)
-
Nurmikasvien viralliset lajikekokeet kaiketi tehdään aina?? säilörehuasteella. Tietenkin sillai suurin taloudellinen merkitys, mutta joskus olen miettinyt, onko paras sr-timotei myös paras laidun-timotei.
Nuo d-arvot määritetään lajikekokeissa siten että kaikki lajikkeet (ja varmaan lajitkin) niitetään samana päivänä. Sen takia nuo lajikekokeiden d-arvot antaa niin erilaisia tuloksia sulavuudesta joita sitten käytetään joidenkin firmojen toimesta markkinoinnissa ja jotku tyhmät vielä syö nielemättä kaiken propagandan.
niin lajikekokeissa pitäisi selkeästi saada kastijakoa aikaan. nykyisen mallin lisäksi pitäisi olla koemalli jossa mitataan arvot lajikkeelle optimaalisena aikana, esim tietyssä d-arvossa. Lisäksi listauksiin pitäisi saada selkeämmin esille mitkä on 2 ja mitkä 3 niiton lajikkeita ja mitkä laitumelle...
-
Nurmikasvien viralliset lajikekokeet kaiketi tehdään aina?? säilörehuasteella. Tietenkin sillai suurin taloudellinen merkitys, mutta joskus olen miettinyt, onko paras sr-timotei myös paras laidun-timotei.
Niin tästä oli muuten puhetta jo tuolla parlamentissa. Ehdottomasti pitäs saada jollakin tavalla väänettyä nurmi- ja laiduntutkimusta emotilojen kannalta. Mikä loppupeleissä on tilan kannalta optimaalisin laidunnustapa, mikä on laitumen rehuarvojen vaikutus vasikoiden kasvuun ja juurikin se miten eri lajit ja lajikkeet kestää ja toimii laitumena juurikin emotilojen 24/7 laidunnuksessa...
-
Nämä rehuntekoaikojen venyttäminen näyttää hyvältä paperilla mutta harva neuvoja huomioi sitä isännän rehuntekoon liittyvää stressiä kun kytätään säitä ja "pelätän" konevaurioita. Siksi näissä keskivertonavetoissa (alle 200 päätä) systeemi että rehut tehtynä kolmessa päivässä per sato on isännän hermoja säästävä systeemi. Lisäksi viellä esim laakasiilot toimii paremmin lyhyellä tekoajalla/ sato.
muuten laskeskelin äkkiä urakoitsijana että laajalla eläin ja kasvilaji versiona olen työllistetty yhdellä koneella koko kesä. Eli vaikka seuraavasti 1.5 ruokohelpi Lämmitykseen, 5.6 aikainen rehu lypsäville eli siniailanen ja koiranheinät ym. 20.6 apilapitoiset kasvit lypsäville. 30. 6 säilöheinät hevosille. 7.7 heinät lihakarjalle. 25.7 2 sato lypsäville mailasesta ym. 15.8 2 sato lehmille apiloista. 30.8 2 sato lihakarjalle heinän odelmasta. 15. 9 3 sato lypsäville. Näillä on koko kesä tuhottu jos satoja tehdään viikon.
tuohan on vähän kuin emolehmätilan rutiini, paitti nuo kohdat lihakarja on kyll ainoastaan emon ylläpitokauden eväitä ja helppi kuivitukseen. Jos teet viikon kutakin sulla on syksyllä about kuiviketta sellainen 3500 paalia ja säilistä eri muodoissa about 8000 paalia... siis 1,5 m paaleja. ;D ;D
itte teen suunilleen tolla kaavalla 10-15 ha kerta-aloissa pari osapäivää ja paalaus-käärintäpäivä suunilleen kokonainen ku on noi erillisvehkeet... 8) ei rehunteko ressaa vaan yleensä kaikki muu :-[
-
Nämä rehuntekoaikojen venyttäminen näyttää hyvältä paperilla mutta harva neuvoja huomioi sitä isännän rehuntekoon liittyvää stressiä kun kytätään säitä ja "pelätän" konevaurioita. Siksi näissä keskivertonavetoissa (alle 200 päätä) systeemi että rehut tehtynä kolmessa päivässä per sato on isännän hermoja säästävä systeemi. Lisäksi viellä esim laakasiilot toimii paremmin lyhyellä tekoajalla/ sato.
muuten laskeskelin äkkiä urakoitsijana että laajalla eläin ja kasvilaji versiona olen työllistetty yhdellä koneella koko kesä. Eli vaikka seuraavasti 1.5 ruokohelpi Lämmitykseen, 5.6 aikainen rehu lypsäville eli siniailanen ja koiranheinät ym. 20.6 apilapitoiset kasvit lypsäville. 30. 6 säilöheinät hevosille. 7.7 heinät lihakarjalle. 25.7 2 sato lypsäville mailasesta ym. 15.8 2 sato lehmille apiloista. 30.8 2 sato lihakarjalle heinän odelmasta. 15. 9 3 sato lypsäville. Näillä on koko kesä tuhottu jos satoja tehdään viikon.
tuohan on vähän kuin emolehmätilan rutiini, paitti nuo kohdat lihakarja on kyll ainoastaan emon ylläpitokauden eväitä ja helppi kuivitukseen. Jos teet viikon kutakin sulla on syksyllä about kuiviketta sellainen 3500 paalia ja säilistä eri muodoissa about 8000 paalia... siis 1,5 m paaleja. ;D ;D
itte teen suunilleen tolla kaavalla 10-15 ha kerta-aloissa pari osapäivää ja paalaus-käärintäpäivä suunilleen kokonainen ku on noi erillisvehkeet... 8) ei rehunteko ressaa vaan yleensä kaikki muu :-[
Samoin, tosin helpiä ei ollut tänä vuonna joten olkia kytätään...
Huomenna ois eräs palveri jossa tätä samaa asiaa aikalailla sivutaan eli käydään meidän hankkeele tehtyä säädata aineistoa läpi eli paljonko on se aikaikkuna korjata lypsävien evästä pohjois-savon alueella säänpuolesta tietyllä d-arvo tavoitteella ja sateenriski%... Pitänee vääntää siitäkin jokin laskurimalli nettisivuille :)
-
Nurmikasvien viralliset lajikekokeet kaiketi tehdään aina?? säilörehuasteella. Tietenkin sillai suurin taloudellinen merkitys, mutta joskus olen miettinyt, onko paras sr-timotei myös paras laidun-timotei.
Niin tästä oli muuten puhetta jo tuolla parlamentissa. Ehdottomasti pitäs saada jollakin tavalla väänettyä nurmi- ja laiduntutkimusta emotilojen kannalta. Mikä loppupeleissä on tilan kannalta optimaalisin laidunnustapa, mikä on laitumen rehuarvojen vaikutus vasikoiden kasvuun ja juurikin se miten eri lajit ja lajikkeet kestää ja toimii laitumena juurikin emotilojen 24/7 laidunnuksessa...
Eiköhän tietoa jo ole, mutta se pitää hakea ulkomailta. Ainakin omakohtaisesti kun imitoin Virolaisten nurmiseoksia, niin pääsin paljon parempaan lopputulokseen.
-
Nämä rehuntekoaikojen venyttäminen näyttää hyvältä paperilla mutta harva neuvoja huomioi sitä isännän rehuntekoon liittyvää stressiä kun kytätään säitä ja "pelätän" konevaurioita. Siksi näissä keskivertonavetoissa (alle 200 päätä) systeemi että rehut tehtynä kolmessa päivässä per sato on isännän hermoja säästävä systeemi. Lisäksi viellä esim laakasiilot toimii paremmin lyhyellä tekoajalla/ sato.
muuten laskeskelin äkkiä urakoitsijana että laajalla eläin ja kasvilaji versiona olen työllistetty yhdellä koneella koko kesä. Eli vaikka seuraavasti 1.5 ruokohelpi Lämmitykseen, 5.6 aikainen rehu lypsäville eli siniailanen ja koiranheinät ym. 20.6 apilapitoiset kasvit lypsäville. 30. 6 säilöheinät hevosille. 7.7 heinät lihakarjalle. 25.7 2 sato lypsäville mailasesta ym. 15.8 2 sato lehmille apiloista. 30.8 2 sato lihakarjalle heinän odelmasta. 15. 9 3 sato lypsäville. Näillä on koko kesä tuhottu jos satoja tehdään viikon.
tuohan on vähän kuin emolehmätilan rutiini, paitti nuo kohdat lihakarja on kyll ainoastaan emon ylläpitokauden eväitä ja helppi kuivitukseen. Jos teet viikon kutakin sulla on syksyllä about kuiviketta sellainen 3500 paalia ja säilistä eri muodoissa about 8000 paalia... siis 1,5 m paaleja. ;D ;D
itte teen suunilleen tolla kaavalla 10-15 ha kerta-aloissa pari osapäivää ja paalaus-käärintäpäivä suunilleen kokonainen ku on noi erillisvehkeet... 8) ei rehunteko ressaa vaan yleensä kaikki muu :-[
Niin mekin ajetaan jotain parin päivän sykleissä ja 30 ha kierros ja jossain 4000 paalin tietämillä/ kesä. Se on tällaselle karjaihmiselle jo rajoilla että on ihan liikaa työllistetty mutta perus urakoitsijalle tuplaaminenkaan ei olisi mahdotonta. Itte kumminkin haaveilen että viellä oskus hassaan rehuntekoon 4 päivää kesässä ja sitten joku muu hoitaa lopun jos omat koneet liikkuu tai sitten saa urakoitsija tehdä. Maanpäällä kuminkin ollaan elääkseen eikä takutakseen koko kesä rehuntekoon liittyen.
-
Nämä rehuntekoaikojen venyttäminen näyttää hyvältä paperilla mutta harva neuvoja huomioi sitä isännän rehuntekoon liittyvää stressiä kun kytätään säitä ja "pelätän" konevaurioita. Siksi näissä keskivertonavetoissa (alle 200 päätä) systeemi että rehut tehtynä kolmessa päivässä per sato on isännän hermoja säästävä systeemi. Lisäksi viellä esim laakasiilot toimii paremmin lyhyellä tekoajalla/ sato.
muuten laskeskelin äkkiä urakoitsijana että laajalla eläin ja kasvilaji versiona olen työllistetty yhdellä koneella koko kesä. Eli vaikka seuraavasti 1.5 ruokohelpi Lämmitykseen, 5.6 aikainen rehu lypsäville eli siniailanen ja koiranheinät ym. 20.6 apilapitoiset kasvit lypsäville. 30. 6 säilöheinät hevosille. 7.7 heinät lihakarjalle. 25.7 2 sato lypsäville mailasesta ym. 15.8 2 sato lehmille apiloista. 30.8 2 sato lihakarjalle heinän odelmasta. 15. 9 3 sato lypsäville. Näillä on koko kesä tuhottu jos satoja tehdään viikon.
tuohan on vähän kuin emolehmätilan rutiini, paitti nuo kohdat lihakarja on kyll ainoastaan emon ylläpitokauden eväitä ja helppi kuivitukseen. Jos teet viikon kutakin sulla on syksyllä about kuiviketta sellainen 3500 paalia ja säilistä eri muodoissa about 8000 paalia... siis 1,5 m paaleja. ;D ;D
itte teen suunilleen tolla kaavalla 10-15 ha kerta-aloissa pari osapäivää ja paalaus-käärintäpäivä suunilleen kokonainen ku on noi erillisvehkeet... 8) ei rehunteko ressaa vaan yleensä kaikki muu :-[
Niin mekin ajetaan jotain parin päivän sykleissä ja 30 ha kierros ja jossain 4000 paalin tietämillä/ kesä. Se on tällaselle karjaihmiselle jo rajoilla että on ihan liikaa työllistetty mutta perus urakoitsijalle tuplaaminenkaan ei olisi mahdotonta. Itte kumminkin haaveilen että viellä oskus hassaan rehuntekoon 4 päivää kesässä ja sitten joku muu hoitaa lopun jos omat koneet liikkuu tai sitten saa urakoitsija tehdä. Maanpäällä kuminkin ollaan elääkseen eikä takutakseen koko kesä rehuntekoon liittyen.
Viimekesänä meillä meni rehun keräämiseen yhteensä 48 tuntia ja niittoalaa kertyi 300ha. Mutta mulla ei olekaan pyöröpaalivehkeitä, eikä kyllä mitään muitakaan rehukoneita itsellä.... ;)
-
Urakoitsijat pistää isonkin tilan rehut äkkiä. Urakointitilojen välillä olisi hyvä olla kasvilajistossa eroja. Myös maalajit vaikuttavat nurmen vanhenemiseen.Eroja kyllä löytyykin ja tilojen tavoitteissa on aika isot erot.
-
Urakoitsijat pistää isonkin tilan rehut äkkiä. Urakointitilojen välillä olisi hyvä olla kasvilajistossa eroja. Myös maalajit vaikuttavat nurmen vanhenemiseen.Eroja kyllä löytyykin ja tilojen tavoitteissa on aika isot erot.
Aluksi investoinnin jälkeen oli tavoitteena iso määrä, kun kaikki pellot ei ollut vielä ihan iskussa. Sitten kun määrää alkoi tulla tarpeeksi teki mieli parempaa laatua.
Urakointiketjussa neljäntenä tilana oli kuitenkin vaikea vaikuttaa korjuu aikaan. D-arvot luokkaa 65-68.
Hyppääminen kahdesta sadosta kolmeen avasi pääsyn ensimmäiseksi tilaksi ja d-arvot nyt 69-72. Satoa tulee kuitenkin riittävästi.
Rahallista hyötyä pääsee laskeskelemaan vuodenvaihteen jälkeen.
-
helppi kuivitukseen
Tuleeko helpistä enemmän satoa verrattuna tavalliseen nurmiheinäkasvustoon multamaalla? Minkälaista on käyttää kuivikkeena? Kestääkö pellot keväällä korjuuta?
Yhdet etäpellot olisi tarkoitus valjastaa kuivikeheinän tuotantoon. Normiheinälle nyt alkuun ja suhdanteiden mukaan sitten käyttö joko syöttönä tai kuivikkeena...
-
Nurmikasvien viralliset lajikekokeet kaiketi tehdään aina?? säilörehuasteella. Tietenkin sillai suurin taloudellinen merkitys, mutta joskus olen miettinyt, onko paras sr-timotei myös paras laidun-timotei.
Niin tästä oli muuten puhetta jo tuolla parlamentissa. Ehdottomasti pitäs saada jollakin tavalla väänettyä nurmi- ja laiduntutkimusta emotilojen kannalta. Mikä loppupeleissä on tilan kannalta optimaalisin laidunnustapa, mikä on laitumen rehuarvojen vaikutus vasikoiden kasvuun ja juurikin se miten eri lajit ja lajikkeet kestää ja toimii laitumena juurikin emotilojen 24/7 laidunnuksessa...
Ainoa että sitä laidunta pitäis olla ihan käsittämättömät määrät että riittäisi koko kesän laidunruoho. Meillä on toi 30ha laidunala lähinnä isoa jalottelutarhaa missä ruokaa piisaa vaan alkukesän. Loppukesä sit lisäruokaa häkeistä.
-
helppi kuivitukseen
Tuleeko helpistä enemmän satoa verrattuna tavalliseen nurmiheinäkasvustoon multamaalla? Minkälaista on käyttää kuivikkeena? Kestääkö pellot keväällä korjuuta?
Yhdet etäpellot olisi tarkoitus valjastaa kuivikeheinän tuotantoon. Normiheinälle nyt alkuun ja suhdanteiden mukaan sitten käyttö joko syöttönä tai kuivikkeena...
Ei oo kokemusta helpistä kuivikekäytössä mutta nyt on kolme vuotta ollut yhdellä lohkolla helpi, enkä taida enää laittaa. Juuristoa tulee kyllä sitomaan pintamaata, mutta kasvuun lähtö on tosi hidas ja rikkakasvit valtaa pellon normaalissa rehuntuotannossa. Ennemmin ruokonataa jonka juuristo kantaa koneita hyvin myös.
-
Meillä on nyt pari vuotta käytetty vasikoiden kuivikkeena noita vapon helppipaaleja kun kukaan muukaan ei niitä huoli ;D Taitaa niitä vapolta löytyä vielä pariksi seuraavaksi vuodeksikkin.
Mutta kyllä ne asiansa ajaa, parempia ovat kuin heinäpaalit, tavallisen oljen veroista se ei ole mutta hinta ja saatavuus ratkaisevat.
-
Nurmikasvien viralliset lajikekokeet kaiketi tehdään aina?? säilörehuasteella. Tietenkin sillai suurin taloudellinen merkitys, mutta joskus olen miettinyt, onko paras sr-timotei myös paras laidun-timotei.
Niin tästä oli muuten puhetta jo tuolla parlamentissa. Ehdottomasti pitäs saada jollakin tavalla väänettyä nurmi- ja laiduntutkimusta emotilojen kannalta. Mikä loppupeleissä on tilan kannalta optimaalisin laidunnustapa, mikä on laitumen rehuarvojen vaikutus vasikoiden kasvuun ja juurikin se miten eri lajit ja lajikkeet kestää ja toimii laitumena juurikin emotilojen 24/7 laidunnuksessa...
Ainoa että sitä laidunta pitäis olla ihan käsittämättömät määrät että riittäisi koko kesän laidunruoho. Meillä on toi 30ha laidunala lähinnä isoa jalottelutarhaa missä ruokaa piisaa vaan alkukesän. Loppukesä sit lisäruokaa häkeistä.
täällä toimii niittynurmikka, englanninraiheinä ja valkoapila. Timpat ja muut oheiskasveja. Timotei lienee huonoimpia laidunkasveja mitä on. Jälkikasvu on tärkein ominaisuus laitumella.
-
helppi kuivitukseen
Tuleeko helpistä enemmän satoa verrattuna tavalliseen nurmiheinäkasvustoon multamaalla? Minkälaista on käyttää kuivikkeena? Kestääkö pellot keväällä korjuuta?
Yhdet etäpellot olisi tarkoitus valjastaa kuivikeheinän tuotantoon. Normiheinälle nyt alkuun ja suhdanteiden mukaan sitten käyttö joko syöttönä tai kuivikkeena...
Kuivikkeeksi olen kerännyt toisten pelloilta. Pellot kantaneet hyvin, korjattu vasta roudan hävittyä, yleensä paria päivää ennen kuin kylvöt startaa. Toimii minusta ainaskin kuivan oljen veroisesti, menee elhossa hienommaksi kuin olki.
tänä keväänä kokeeksi kylvin ekat rehuhelpit, tällä hetkellä näytäs että myös kokeeksi jää... :(
-
Eikös se silloin kuvaa juuri lajikkeiden D-arvo-ominaisuuksia, kun sato ja D-arvo mitataan samana päivä eri lajikkeilta. Toinen lajike käyttäytyy ihan eri tavalla kuin toinen. Sitten vaan oman tilan tarpeiden mukaisia lajikkeita seoksiin.
-
Eikös se silloin kuvaa juuri lajikkeiden D-arvo-ominaisuuksia, kun sato ja D-arvo mitataan samana päivä eri lajikkeilta. Toinen lajike käyttäytyy ihan eri tavalla kuin toinen. Sitten vaan oman tilan tarpeiden mukaisia lajikkeita seoksiin.
Puidaankos viljat samana päivänä lajikkeesta riippumatta?
-
Eikös se silloin kuvaa juuri lajikkeiden D-arvo-ominaisuuksia, kun sato ja D-arvo mitataan samana päivä eri lajikkeilta. Toinen lajike käyttäytyy ihan eri tavalla kuin toinen. Sitten vaan oman tilan tarpeiden mukaisia lajikkeita seoksiin.
Puidaankos viljat samana päivänä lajikkeesta riippumatta?
niinpä...
esimerkkinä vaikka grindstrad vs nuutti:nuuttin sato oo ollu 512 kg pienempi, mutta d-arvo vastaavasti 68 kun g:llä vain 66. Mulle olisi merkitystä kuitenkin mikä lajien sato olisi esimerkiksi d-arvolla 68 tai mieluummin 69. Sato kiloissa lisääntyy aika lailla kun d-arvo tippuu sen 2 pykälää...
eli viljapuolen mallia voisi hakea, sato optimissa ja viereen aika joka tuon saavuttamiseen menisi.
-
Kevätsadoissa eri timotei lajikkeilla ei tosiaan ole isoa eroa määrällisesti kun sitä verrataan d-arvoon, mutta jälkisadoissa sitä eroa sitten tuleekin kovasti. Kaikista ei edes saa kolmea satoa jos sitä tavoittelee.