http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti78.pdf

http://www.karpe.fi/materiaalit/paatosseminaari/Seminaariaineistot.pdf

nuista ku lukee nuita korjuuajan vaikutuksia talouteen voi vissiin tehdä sen johtopäätöksen että kiinteillä kuluilla ratkaistaan paljon kannattavuudesta ei pelkään d-arvoon tuijottamalla.

Artturikisassa pärjännyt kaverihan lisäksi käytti lajikkeita venyttääkseen korjuuaikaa... milloinkahan leviää laajemmalle...

vissiin olennaista olisi tehdä harkittuja ratkaisuja ja toimia niiden mukaan 

konekaupassa käyntiä venyttää mahdollisimman kauas... 

Viksut pärjäävät.

Kyllä jos tekee vaikka 150 ha lypsykarjalle, niin pitäisi olla umpuhullu jos ei pelaisi lajikkeilla  Ja tietysti 2-niiton pelloille eri lajikkeet kuin 3-niiton pelloille..

Mutta totta on sekin, että ylimääräistä kalustoon sijoittamista ei saa takaisin vaikka D-arvo silloin vähän nousisikin. Äkkiä 150 tuhannen investoinnilla saa vain 10 tonnin hyödyn/vuosi, sitten ollaan että "voi voi" 

Hiljaista on tässä ketjussa - totaalisen epäseksikäs aihe.

Jos otsikkona olisi ollut: Ostanko koneen A vai B -> 100 kirjoitusta tunnissa  

Hauska spekuloida, millainen Suomen maatalous mahtaisi olla, jos tutkimuksella olisi samanlaiset markkinointiresurssit kuin kaupalla.  Eihän sr:n korjuuajan pidentymisen mitenkään tue konekauppaa.

Nurmikasvien viralliset lajikekokeet kaiketi tehdään aina?? säilörehuasteella.  Tietenkin sillai suurin taloudellinen merkitys, mutta joskus olen miettinyt, onko paras sr-timotei myös paras laidun-timotei.

Muuten ihan hyvätutkimus,ihan perusasioita,mutta on jäänyt pois osio näin tee sitä "paskarehua"ja sen vaikutukset tilan talouteen.Takatilan höyryävät kompostiläjät navetannurkalla joita rehuläjäksi pitäisi kutsua,on ihan vielä nykypäivääkin.

ProAgriassa eletään näköjään yhäedelleen menneessä ajassa...

Nämä rehuntekoaikojen venyttäminen näyttää hyvältä paperilla mutta harva neuvoja huomioi sitä isännän rehuntekoon liittyvää  stressiä kun kytätään säitä ja "pelätän" konevaurioita. Siksi näissä keskivertonavetoissa (alle 200 päätä) systeemi että rehut tehtynä kolmessa päivässä per sato on isännän hermoja säästävä systeemi. Lisäksi viellä esim laakasiilot toimii paremmin lyhyellä tekoajalla/ sato.


muuten laskeskelin äkkiä urakoitsijana että laajalla eläin ja kasvilaji versiona olen työllistetty yhdellä koneella koko kesä. Eli vaikka seuraavasti 1.5 ruokohelpi Lämmitykseen, 5.6 aikainen rehu lypsäville eli siniailanen ja koiranheinät ym. 20.6 apilapitoiset kasvit lypsäville. 30. 6 säilöheinät hevosille. 7.7 heinät lihakarjalle. 25.7 2 sato lypsäville mailasesta ym. 15.8 2 sato lehmille apiloista. 30.8 2 sato lihakarjalle heinän odelmasta. 15. 9 3 sato lypsäville. Näillä on koko kesä tuhottu jos satoja tehdään viikon.

Nurmikasvien viralliset lajikekokeet kaiketi tehdään aina?? säilörehuasteella.  Tietenkin sillai suurin taloudellinen merkitys, mutta joskus olen miettinyt, onko paras sr-timotei myös paras laidun-timotei.

[/quote]

Nuo d-arvot määritetään lajikekokeissa siten että kaikki lajikkeet (ja varmaan lajitkin) niitetään samana päivänä. Sen takia nuo lajikekokeiden d-arvot antaa niin erilaisia tuloksia sulavuudesta joita sitten käytetään joidenkin firmojen toimesta markkinoinnissa ja jotku tyhmät vielä syö nielemättä kaiken propagandan.

Nurmikasvien viralliset lajikekokeet kaiketi tehdään aina?? säilörehuasteella.  Tietenkin sillai suurin taloudellinen merkitys, mutta joskus olen miettinyt, onko paras sr-timotei myös paras laidun-timotei.

Nuo d-arvot määritetään lajikekokeissa siten että kaikki lajikkeet (ja varmaan lajitkin) niitetään samana päivänä. Sen takia nuo lajikekokeiden d-arvot antaa niin erilaisia tuloksia sulavuudesta joita sitten käytetään joidenkin firmojen toimesta markkinoinnissa ja jotku tyhmät vielä syö nielemättä kaiken propagandan.
[/quote]

Ja.... ainakin ennen D-arvo määritettiin erilailla kuin mitä vaikkapa Artturi-analyysissä. Tulos oli 2-3 "pistettä" parempi 

Nurmikasvien viralliset lajikekokeet kaiketi tehdään aina?? säilörehuasteella.  Tietenkin sillai suurin taloudellinen merkitys, mutta joskus olen miettinyt, onko paras sr-timotei myös paras laidun-timotei.



Nuo d-arvot määritetään lajikekokeissa siten että kaikki lajikkeet (ja varmaan lajitkin) niitetään samana päivänä. Sen takia nuo lajikekokeiden d-arvot antaa niin erilaisia tuloksia sulavuudesta joita sitten käytetään joidenkin firmojen toimesta markkinoinnissa ja jotku tyhmät vielä syö nielemättä kaiken propagandan.

niin lajikekokeissa pitäisi selkeästi saada kastijakoa aikaan. nykyisen mallin lisäksi pitäisi  olla koemalli jossa mitataan arvot lajikkeelle optimaalisena aikana, esim tietyssä d-arvossa. Lisäksi listauksiin pitäisi saada selkeämmin esille mitkä on 2 ja mitkä 3 niiton lajikkeita ja mitkä laitumelle...

Nurmikasvien viralliset lajikekokeet kaiketi tehdään aina?? säilörehuasteella.  Tietenkin sillai suurin taloudellinen merkitys, mutta joskus olen miettinyt, onko paras sr-timotei myös paras laidun-timotei.

Niin tästä oli muuten puhetta jo tuolla parlamentissa. Ehdottomasti pitäs saada jollakin tavalla väänettyä nurmi- ja laiduntutkimusta emotilojen kannalta. Mikä loppupeleissä on tilan kannalta optimaalisin laidunnustapa, mikä on laitumen rehuarvojen vaikutus vasikoiden kasvuun ja juurikin se miten eri lajit ja lajikkeet kestää ja toimii laitumena juurikin emotilojen 24/7 laidunnuksessa...

Nämä rehuntekoaikojen venyttäminen näyttää hyvältä paperilla mutta harva neuvoja huomioi sitä isännän rehuntekoon liittyvää  stressiä kun kytätään säitä ja "pelätän" konevaurioita. Siksi näissä keskivertonavetoissa (alle 200 päätä) systeemi että rehut tehtynä kolmessa päivässä per sato on isännän hermoja säästävä systeemi. Lisäksi viellä esim laakasiilot toimii paremmin lyhyellä tekoajalla/ sato.


muuten laskeskelin äkkiä urakoitsijana että laajalla eläin ja kasvilaji versiona olen työllistetty yhdellä koneella koko kesä. Eli vaikka seuraavasti 1.5 ruokohelpi Lämmitykseen, 5.6 aikainen rehu lypsäville eli siniailanen ja koiranheinät ym. 20.6 apilapitoiset kasvit lypsäville. 30. 6 säilöheinät hevosille. 7.7 heinät lihakarjalle. 25.7 2 sato lypsäville mailasesta ym. 15.8 2 sato lehmille apiloista. 30.8 2 sato lihakarjalle heinän odelmasta. 15. 9 3 sato lypsäville. Näillä on koko kesä tuhottu jos satoja tehdään viikon.

tuohan on vähän kuin emolehmätilan rutiini, paitti nuo kohdat lihakarja on kyll ainoastaan emon ylläpitokauden eväitä ja helppi kuivitukseen. Jos teet viikon kutakin sulla on syksyllä about kuiviketta sellainen 3500 paalia ja säilistä eri muodoissa about 8000 paalia... siis 1,5 m paaleja.

itte teen suunilleen tolla kaavalla 10-15 ha kerta-aloissa pari osapäivää ja paalaus-käärintäpäivä suunilleen kokonainen ku on noi erillisvehkeet... ei rehunteko ressaa vaan yleensä kaikki muu 

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 20.08.13 - klo:04:24

Nämä rehuntekoaikojen venyttäminen näyttää hyvältä paperilla mutta harva neuvoja huomioi sitä isännän rehuntekoon liittyvää  stressiä kun kytätään säitä ja "pelätän" konevaurioita. Siksi näissä keskivertonavetoissa (alle 200 päätä) systeemi että rehut tehtynä kolmessa päivässä per sato on isännän hermoja säästävä systeemi. Lisäksi viellä esim laakasiilot toimii paremmin lyhyellä tekoajalla/ sato.


muuten laskeskelin äkkiä urakoitsijana että laajalla eläin ja kasvilaji versiona olen työllistetty yhdellä koneella koko kesä. Eli vaikka seuraavasti 1.5 ruokohelpi Lämmitykseen, 5.6 aikainen rehu lypsäville eli siniailanen ja koiranheinät ym. 20.6 apilapitoiset kasvit lypsäville. 30. 6 säilöheinät hevosille. 7.7 heinät lihakarjalle. 25.7 2 sato lypsäville mailasesta ym. 15.8 2 sato lehmille apiloista. 30.8 2 sato lihakarjalle heinän odelmasta. 15. 9 3 sato lypsäville. Näillä on koko kesä tuhottu jos satoja tehdään viikon.

tuohan on vähän kuin emolehmätilan rutiini, paitti nuo kohdat lihakarja on kyll ainoastaan emon ylläpitokauden eväitä ja helppi kuivitukseen. Jos teet viikon kutakin sulla on syksyllä about kuiviketta sellainen 3500 paalia ja säilistä eri muodoissa about 8000 paalia... siis 1,5 m paaleja.

itte teen suunilleen tolla kaavalla 10-15 ha kerta-aloissa pari osapäivää ja paalaus-käärintäpäivä suunilleen kokonainen ku on noi erillisvehkeet... ei rehunteko ressaa vaan yleensä kaikki muu 

Samoin, tosin helpiä ei ollut tänä vuonna joten olkia kytätään...
Huomenna ois eräs palveri jossa tätä samaa asiaa aikalailla sivutaan eli käydään meidän hankkeele tehtyä säädata aineistoa läpi eli paljonko on se aikaikkuna korjata lypsävien evästä pohjois-savon alueella säänpuolesta  tietyllä d-arvo tavoitteella ja sateenriski%... Pitänee vääntää siitäkin jokin laskurimalli nettisivuille

Lainaus käyttäjältä: {o|o} - 20.08.13 - klo:03:34

Nurmikasvien viralliset lajikekokeet kaiketi tehdään aina?? säilörehuasteella.  Tietenkin sillai suurin taloudellinen merkitys, mutta joskus olen miettinyt, onko paras sr-timotei myös paras laidun-timotei.

Niin tästä oli muuten puhetta jo tuolla parlamentissa. Ehdottomasti pitäs saada jollakin tavalla väänettyä nurmi- ja laiduntutkimusta emotilojen kannalta. Mikä loppupeleissä on tilan kannalta optimaalisin laidunnustapa, mikä on laitumen rehuarvojen vaikutus vasikoiden kasvuun ja juurikin se miten eri lajit ja lajikkeet kestää ja toimii laitumena juurikin emotilojen 24/7 laidunnuksessa...

Eiköhän tietoa jo ole, mutta se pitää hakea ulkomailta. Ainakin omakohtaisesti kun imitoin Virolaisten nurmiseoksia, niin pääsin paljon parempaan lopputulokseen.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 20.08.13 - klo:04:24

Nämä rehuntekoaikojen venyttäminen näyttää hyvältä paperilla mutta harva neuvoja huomioi sitä isännän rehuntekoon liittyvää  stressiä kun kytätään säitä ja "pelätän" konevaurioita. Siksi näissä keskivertonavetoissa (alle 200 päätä) systeemi että rehut tehtynä kolmessa päivässä per sato on isännän hermoja säästävä systeemi. Lisäksi viellä esim laakasiilot toimii paremmin lyhyellä tekoajalla/ sato.


muuten laskeskelin äkkiä urakoitsijana että laajalla eläin ja kasvilaji versiona olen työllistetty yhdellä koneella koko kesä. Eli vaikka seuraavasti 1.5 ruokohelpi Lämmitykseen, 5.6 aikainen rehu lypsäville eli siniailanen ja koiranheinät ym. 20.6 apilapitoiset kasvit lypsäville. 30. 6 säilöheinät hevosille. 7.7 heinät lihakarjalle. 25.7 2 sato lypsäville mailasesta ym. 15.8 2 sato lehmille apiloista. 30.8 2 sato lihakarjalle heinän odelmasta. 15. 9 3 sato lypsäville. Näillä on koko kesä tuhottu jos satoja tehdään viikon.

tuohan on vähän kuin emolehmätilan rutiini, paitti nuo kohdat lihakarja on kyll ainoastaan emon ylläpitokauden eväitä ja helppi kuivitukseen. Jos teet viikon kutakin sulla on syksyllä about kuiviketta sellainen 3500 paalia ja säilistä eri muodoissa about 8000 paalia... siis 1,5 m paaleja.

itte teen suunilleen tolla kaavalla 10-15 ha kerta-aloissa pari osapäivää ja paalaus-käärintäpäivä suunilleen kokonainen ku on noi erillisvehkeet... ei rehunteko ressaa vaan yleensä kaikki muu 

Niin mekin ajetaan jotain parin päivän sykleissä ja 30 ha kierros ja jossain 4000 paalin tietämillä/ kesä.  Se on tällaselle karjaihmiselle jo rajoilla että on ihan liikaa työllistetty mutta perus urakoitsijalle tuplaaminenkaan ei olisi mahdotonta. Itte kumminkin haaveilen että viellä oskus hassaan rehuntekoon 4 päivää kesässä ja sitten joku muu hoitaa lopun jos omat koneet liikkuu tai sitten saa urakoitsija tehdä. Maanpäällä kuminkin ollaan elääkseen eikä takutakseen koko kesä rehuntekoon liittyen.

Lainaus käyttäjältä: mikko9b - 20.08.13 - klo:06:16

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 20.08.13 - klo:04:24

Nämä rehuntekoaikojen venyttäminen näyttää hyvältä paperilla mutta harva neuvoja huomioi sitä isännän rehuntekoon liittyvää  stressiä kun kytätään säitä ja "pelätän" konevaurioita. Siksi näissä keskivertonavetoissa (alle 200 päätä) systeemi että rehut tehtynä kolmessa päivässä per sato on isännän hermoja säästävä systeemi. Lisäksi viellä esim laakasiilot toimii paremmin lyhyellä tekoajalla/ sato.


muuten laskeskelin äkkiä urakoitsijana että laajalla eläin ja kasvilaji versiona olen työllistetty yhdellä koneella koko kesä. Eli vaikka seuraavasti 1.5 ruokohelpi Lämmitykseen, 5.6 aikainen rehu lypsäville eli siniailanen ja koiranheinät ym. 20.6 apilapitoiset kasvit lypsäville. 30. 6 säilöheinät hevosille. 7.7 heinät lihakarjalle. 25.7 2 sato lypsäville mailasesta ym. 15.8 2 sato lehmille apiloista. 30.8 2 sato lihakarjalle heinän odelmasta. 15. 9 3 sato lypsäville. Näillä on koko kesä tuhottu jos satoja tehdään viikon.

tuohan on vähän kuin emolehmätilan rutiini, paitti nuo kohdat lihakarja on kyll ainoastaan emon ylläpitokauden eväitä ja helppi kuivitukseen. Jos teet viikon kutakin sulla on syksyllä about kuiviketta sellainen 3500 paalia ja säilistä eri muodoissa about 8000 paalia... siis 1,5 m paaleja.

itte teen suunilleen tolla kaavalla 10-15 ha kerta-aloissa pari osapäivää ja paalaus-käärintäpäivä suunilleen kokonainen ku on noi erillisvehkeet... ei rehunteko ressaa vaan yleensä kaikki muu 

Niin mekin ajetaan jotain parin päivän sykleissä ja 30 ha kierros ja jossain 4000 paalin tietämillä/ kesä.  Se on tällaselle karjaihmiselle jo rajoilla että on ihan liikaa työllistetty mutta perus urakoitsijalle tuplaaminenkaan ei olisi mahdotonta. Itte kumminkin haaveilen että viellä oskus hassaan rehuntekoon 4 päivää kesässä ja sitten joku muu hoitaa lopun jos omat koneet liikkuu tai sitten saa urakoitsija tehdä. Maanpäällä kuminkin ollaan elääkseen eikä takutakseen koko kesä rehuntekoon liittyen.

Viimekesänä meillä meni rehun keräämiseen yhteensä 48 tuntia ja niittoalaa kertyi 300ha. Mutta mulla ei olekaan pyöröpaalivehkeitä, eikä kyllä mitään muitakaan rehukoneita itsellä....