Puin tuossa tänään epätasaista ohraa, eikä löytynyt hyviä säätöjä puimuriin ollenkaan... Tappiomittari näyttää että menee sekä kohlimilta että seulalta ylitse. Varstassa kierroksia 1500, säätö viimeisessä reiässä, puhallus kahdeksassa, ja yläseula aika auki... Harvemmassa ohrassa toimi hyvin , mutta nyt rupes temppuilemaan Olen ajanut kakkosvaihteella, koska aina kun laittaa vapaalle, ja pakille niin variaattori menee heti pienimmälle Onko tämä normaalia? Kone on 68S, ei olla vielä päästy oikeen sinuiksi.

Variaattori on normaali. Tukon aikoina poistivat tuon variaattorin pienelle menon ja sitten alkoi mennä kytkimiä. Kannattaa ajaa kulmissa lenkki. Aika jäykkä vaihdevipu Claasissa kuitenkin on.

Puin tuossa tänään epätasaista ohraa, eikä löytynyt hyviä säätöjä puimuriin ollenkaan... Tappiomittari näyttää että menee sekä kohlimilta että seulalta ylitse. Varstassa kierroksia 1500, säätö viimeisessä reiässä, puhallus kahdeksassa, ja yläseula aika auki... Harvemmassa ohrassa toimi hyvin , mutta nyt rupes temppuilemaan Olen ajanut kakkosvaihteella, koska aina kun laittaa vapaalle, ja pakille niin variaattori menee heti pienimmälle Onko tämä normaalia? Kone on 68S, ei olla vielä päästy oikeen sinuiksi.

En tunne claasia sen kummemmin, mutta kelan kierrokset tuntuu kovilta??? Claasissa vissihin on pieni puintikela.Liian raju puinti kuormittaa seuloja, mutta sitten kohlimien pitääs päästä vähemmällä... Käyppä kattomas meneekö sinne pellolle kunnon jyviä vai onko mittarit turhan herkällä.

Tappiomittarit on mulle tuntemattomia, eikö nekin pidä säätää? Varstasilta asentoon 2 ohralla ja jos ei tule roskaista viljaa seulaa auki. Kelassa saa olla reilusti kierroksia, ellei tule rikkoutuneita jyviä. 1500 rpm on tietysti melko ylärajalta.

Tappiomittarin toiminta täytyy käydä tarkistamassa pellolla konttien. Kelan kierrokset viljalle aivan liian kovat, Pudota heti alkajaisiksi ne 1100:n tienoille.
 Variaattorin menemistä hitaalle voi ehkäistä vaihtamalla nopeasti siten että kytkin on hyvin lyhyen aikaa pohjassa. Jos tuon toiminnon haluaa pois niin kopin alla on sellainen tanko jota kytkinpolkimen painaminen käyttää, siitä sokka pois ja tanko roikkumaan.
 Tottakai kakkosella puidaan. Kovassa kasvustossa suurella sadon määrällä ajonopeus 3 km/h. Normaalikasvustossa 5km ja ylikin. Aja aina niin suurella nopeudella kuin mahdollista.
 Jos seulalta menee jyviä yli niin yläseulaa suuremmalle. Jos rajaisia paljon niin alaseulaa suuremmalle, yläseulaa pienemmälle tai puhallusta lisää. Jos vilja tulee roskaista niin AJONOPEUTTA lisää, alaseulaa pienemmälle tai puhallusta lisää.
 

Tappiomittarin toiminta täytyy käydä tarkistamassa pellolla konttien. Kelan kierrokset viljalle aivan liian kovat, Pudota heti alkajaisiksi ne 1100:n tienoille.
 Variaattorin menemistä hitaalle voi ehkäistä vaihtamalla nopeasti siten että kytkin on hyvin lyhyen aikaa pohjassa. Jos tuon toiminnon haluaa pois niin kopin alla on sellainen tanko jota kytkinpolkimen painaminen käyttää, siitä sokka pois ja tanko roikkumaan.
 Tottakai kakkosella puidaan. Kovassa kasvustossa suurella sadon määrällä ajonopeus 3 km/h. Normaalikasvustossa 5km ja ylikin. Aja aina niin suurella nopeudella kuin mahdollista.
 Jos seulalta menee jyviä yli niin yläseulaa suuremmalle. Jos rajaisia paljon niin alaseulaa suuremmalle, yläseulaa pienemmälle tai puhallusta lisää. Jos vilja tulee roskaista niin AJONOPEUTTA lisää, alaseulaa pienemmälle tai puhallusta lisää.
 

Kelan nopeus 1300-1400,puintiväli sellainen ettei tule paljoa puimattomia tähkän pätkiä. Yläseulaa niin levälleen ettei mee peltoon normaaleilla puintinopeuksilla ja alaseulaa säätämällä roskaisuus haltuun. Puhallus täysille.

Variaattorin automaattisäätö ilman muuta päällä,kakkonen niin nopea hitaallakin että hirvittää tietyissä tilanteissa. Miniminopeus 4-5km/h välillä,maksimi jonkin verran toistakymppiä. Välitykset ihan jotain muuta kuin pienemmissä,paljon paremmat puintia ajatellen.

Vauhtia sopivasti,omat puintinopeudet kakkosen minimiltä 7-8km/h:ssa. Tappiomittarin mukaan,kohlinmittari hankalampi säädettävä ja muutenkin hiukan arpapeliä kun ei puintitappioita näe samalla tavalla kuin seuloilta. Seulaston mittari helpompi säätää.

Säätäminen helppoa,sopivat puintisäädöt joilla saa ajaa reilusti. Sitten vauhtia lisäten niin reippaasti että peltoon menee liikaa tavaraa,tappiomittarin säätäminen punaiselle ja son siinä. Mittarin mukaan ajamalla puintinopeus vaihtelee yllättävän paljonkin,hyvissä oloissa saa ajaa melkoistakin vauhtia,kuorman rääpäisee suht äkkiä

Nämä tosin tais olla kysyjälle tuttuja asioita

Puin tuossa tänään epätasaista ohraa, eikä löytynyt hyviä säätöjä puimuriin ollenkaan... Tappiomittari näyttää että menee sekä kohlimilta että seulalta ylitse. Varstassa kierroksia 1500, säätö viimeisessä reiässä, puhallus kahdeksassa, ja yläseula aika auki... Harvemmassa ohrassa toimi hyvin , mutta nyt rupes temppuilemaan Olen ajanut kakkosvaihteella, koska aina kun laittaa vapaalle, ja pakille niin variaattori menee heti pienimmälle Onko tämä normaalia? Kone on 68S, ei olla vielä päästy oikeen sinuiksi.

Ensinnäkin morjensta vaan kaikille agronettiläisille.Pitkään on tullut seurattua tätä sivusta mutta nyt tuli aika rekistöröityä.
Asiaan variaattori normaali sen toiminnon voi tosiaan kyllä ohittaa itse en ohittaisi alkaa käydä kytkimen päälle vaikka ei kytkin 68;sissa mikään ongelma ole jos vertaa 48;siin ja 58;siin.
Kelan kierrokset tuntuisi sopivalta. Olethan tarkistanut varstasillan perussäädön? Eli 13mm ja 3mm kolmansista varstalistoista sekä etu ja takapäästä vipstaakkeli ohjaamossa asennossa 2.
Onhan tappiomittari oikeassa säädössä? Eli antureissa kytkin asennossa 2 tai 3 ja ohjaamossa pylpyrät saa olla melko tiukalla ehkä 6 tai 7. Silti saa useampi ledi palaa taulussa. Käyppä pellolla tutkimassa että paljonko on oikeasti mennyt yli kohdassa jossa puolet valoista on palanut.

Kannattaa myös varmistua siitä, että kohlimet on varustettu remmihihnanpätkillä tukkeutumisen estämiseksi, vihneet tukkii melko pian kohlimet, ja se on mukavaa puuhaa tyhjentää...

Claasissa on tuntematon käsite kohlimien tukkeutuminen .Mutta raju puinti siis kovat kierrokset ja ahdas puintiväli tekee turhaa oljenpätkää joka sitten kuormittaa seulastoa ja kohlimia.Tällaisena märkänä kesänä olki on melko lahoa ja nuuskaantuu helposti.

Claasissa on tuntematon käsite kohlimien tukkeutuminen .Mutta raju puinti siis kovat kierrokset ja ahdas puintiväli tekee turhaa oljenpätkää joka sitten kuormittaa seulastoa ja kohlimia.Tällaisena märkänä kesänä olki on melko lahoa ja nuuskaantuu helposti.

Luomuohraa, alukasvina apila ja tukkoon menee.
T. nimimerkki onneksi on nykyään Sampo 

Claasissa on tuntematon käsite kohlimien tukkeutuminen .

Vai tuntematon käsite?     Parina viime päivänä olen Claasin 68 S:ää repinnyt auki kohlimista, kun tuntuu, että pikkasenkin nihkeä rukiinolki ei luista tehokohlimilta/pöyhijöiltä silppurille. Ajonopeutta pitää rajoittaa aivan liikaa, jää koneen tehot kokonaan käyttämättä. Tähän luistamattomuusongelmaan kaipaisin oikeestaan ihan vinkkejä, mikä avuksi? Silppurin terät jo teroitin, josko niissä olisi ollut osasyy, ei vaan sekään ollut mikään takuutemppu.

Lainaus käyttäjältä: Maitopoika - 09.09.08 - klo:10:02

Claasissa on tuntematon käsite kohlimien tukkeutuminen .

Vai tuntematon käsite?     Parina viime päivänä olen Claasin 68 S:ää repinnyt auki kohlimista, kun tuntuu, että pikkasenkin nihkeä rukiinolki ei luista tehokohlimilta/pöyhijöiltä silppurille. Ajonopeutta pitää rajoittaa aivan liikaa, jää koneen tehot kokonaan käyttämättä. Tähän luistamattomuusongelmaan kaipaisin oikeestaan ihan vinkkejä, mikä avuksi? Silppurin terät jo teroitin, josko niissä olisi ollut osasyy, ei vaan sekään ollut mikään takuutemppu.

Onkohan kohlimien kierrosnopeus kohdallaan ts. koneen käyntikierrokset muuttuneet jostain syystä? Koskaan ei oo kohlimet menneet oljista tukkoon,vihneistä kyllä. Tänäkin syksynä ensimmäisellä lohkolla,kuivaa ohraa mutta kohlimet tahmaiset talven jäljiltä. Tuli ajettua neljä kuormaa putkeen ja sitten kävin vilkaisemassa,perskeles kolme kohlinta takaa tukossa. Mittari ei puhunut kummempia,meni hiljaiseksi kun anturin alle tuli vihneitä pehmikkeeksi.

Avokohlimet ois jees...

Muutenhan konetta ei saa tukkoon "sotkettua",vihreää viljaa puinut tänäkin syksynä ts. puintikosteus lienee neljän,viidenkympin tienoilla eikä mitään murheita.

Märän vehnän jälkeen oli tuollainen 68 aika tahmassa. Varstasilta oli aivan ummessa kohlimenruuhet mähterissä viettopinta täynnä. Päivä sitä siivottiin painepesurilla.

Kiitokset vastauksista. Eiköhän noista ohjeista apu löydy jahka taas pääsisi puimaan, kun taas tulee vettä. Ei ole onneksi ollut tukkeutumisongelmia, toisin kuin 1080:ssä oli joskus kohlimet aivan ummessa vihneistä.

No Kaikesta noista edellisistä kommenteista huolimatta Claas kyllä pui.
mutta älä tuijota siihen satotappiomittariin vaan käyppä kattomassa mitä sinne peltoon TODELLA varisee.Ja ränsistynyt vilja on se mikä pirstoontuu koneessa.Puhuvat mitä kauhkoovat on tullut muutama puintikausi koettua.