Tasasilla pelloilla Claas 46RC:tä vedetään Fiat 880:lla eli 88 hp. Ovat heposet käytössä; kone just jaksaa, vaan ei kyllä karstoitu. 280 niittomurskaimen jäljiltä suoraan useimmiten.

Petri

Tämmösellä yhdistelmällä tullut tehtyä: http://www.youtube.com/watch?v=vw-WYqa414c

Vastaava Welgeri nielee tollasta kenkäheinää juoksuvauhtia.. 

Pyöreitä paaleja pyöritellään sataheppasella takapotkulla. Turvemaalla on joskus paalin täyttyessä Full Pull tunnelma..    Mutta eipä tuhannen paalin vuosittaisen myttyämisen takia viitti veturia vaihtaa.

Lainaus käyttäjältä: meedio - 11.04.13 - klo:17:56

Lainaus käyttäjältä: hvinnamo - 11.04.13 - klo:17:40

Lainaus käyttäjältä: cosmic_cowboy - 11.04.13 - klo:17:39

No vedettä ajosta tulee mieleen käärintähommat DB 1412:lla jonka jäähdytin vuoti. Joskus ei ollut ojissa vettä täydennykseksi ja vuodettuaan/keiteltyään vedet, alkoi kiehutella moottoriöljyjä. Silloin piti tehdä asialle jotain. Olikohan tuo tosiurakointia tai täpinöintiä vai silkkaa tyhmyyttä?

 

Kaikki muut on kirjoitellut asian sivusta, mutta cosmic_playboy sentään vastasi otsikon kysymykseen...


Mutta jos kysymys on, minkälaisella traktorilla vedätte paalainta, niin jos oikeesti sujuvaa touhua homma on, niin se on sitten portaaton, ja kokoluokka yhdistelmäkoneen eteen n. 180 hv, jyskyttelee menemään 1600 kierroksella säästövoimanotolla. Sellanen paalain, joka on oikeesti automaattinen, eli ei tarvii tehdä toistaiseksi muuta kuin sidonnan ajaksi pysäyttää traktori vapauttamalla se ennen kaasupedaaliksi tituleerattu läpyskä lattialla, tai vaihtoehtoisesti jonkinlaisesta vipstaakista sama homma. Rattia joutuu vielä veivaamaan. Haaveissa olisi laittaa paalain ohjaamaan myös sitä nopeutta, jolloin kuskille ei jäisi kuin ohjaaminen......

 Eikös se karhon paksuus ohjaa traktorin nopeuden, jos on ylivoimasessa potikat oikeessa asennossa...velho tunne äkkinäiselle, kun nopeus vaihtelee 4-15km välillä ilman mitään turhia kikkailuita...

Et nyt ymmärtänyt pointtia: Paalain antaisi traputtomalle käskyn hidastaa ja pysäyttää verkotuksen tarpeisiin sopivasti, ja taas lähtisi liikkeelle optimaalisesti koneen liikkeisiin sopivaan tahtiin, kun paalikammio on sulkeutumassa. Myös jos haluaisi esim. pudottaa paalin pienestä vauhdista, nopeus laskisi optimaaliselle tasolle käärinnän päättymisen jälkeen sopivaksi ajaksi..... 

Vähän kutitetulla 6506 Jörnikällä tullut vedettyä 255 Nordicia. Mäettömiä peltojahan täällä ei ole, meinaa toisinaan huokaista paalin täyttyessä 3,2 metrin karholta.  Ensi kesänä sitten 6620:lla koska siinä vähän enemmän boforsia, moomma-renkaat, ilmastointi ja etuakselin jousitus.

Lainaus käyttäjältä: Greenpwr - 11.04.13 - klo:19:28

Lainaus käyttäjältä: meedio - 11.04.13 - klo:17:56

Lainaus käyttäjältä: hvinnamo - 11.04.13 - klo:17:40

Lainaus käyttäjältä: cosmic_cowboy - 11.04.13 - klo:17:39

No vedettä ajosta tulee mieleen käärintähommat DB 1412:lla jonka jäähdytin vuoti. Joskus ei ollut ojissa vettä täydennykseksi ja vuodettuaan/keiteltyään vedet, alkoi kiehutella moottoriöljyjä. Silloin piti tehdä asialle jotain. Olikohan tuo tosiurakointia tai täpinöintiä vai silkkaa tyhmyyttä?

 

Kaikki muut on kirjoitellut asian sivusta, mutta cosmic_playboy sentään vastasi otsikon kysymykseen...


Mutta jos kysymys on, minkälaisella traktorilla vedätte paalainta, niin jos oikeesti sujuvaa touhua homma on, niin se on sitten portaaton, ja kokoluokka yhdistelmäkoneen eteen n. 180 hv, jyskyttelee menemään 1600 kierroksella säästövoimanotolla. Sellanen paalain, joka on oikeesti automaattinen, eli ei tarvii tehdä toistaiseksi muuta kuin sidonnan ajaksi pysäyttää traktori vapauttamalla se ennen kaasupedaaliksi tituleerattu läpyskä lattialla, tai vaihtoehtoisesti jonkinlaisesta vipstaakista sama homma. Rattia joutuu vielä veivaamaan. Haaveissa olisi laittaa paalain ohjaamaan myös sitä nopeutta, jolloin kuskille ei jäisi kuin ohjaaminen......

 Eikös se karhon paksuus ohjaa traktorin nopeuden, jos on ylivoimasessa potikat oikeessa asennossa...velho tunne äkkinäiselle, kun nopeus vaihtelee 4-15km välillä ilman mitään turhia kikkailuita...

Et nyt ymmärtänyt pointtia: Paalain antaisi traputtomalle käskyn hidastaa ja pysäyttää verkotuksen tarpeisiin sopivasti, ja taas lähtisi liikkeelle optimaalisesti koneen liikkeisiin sopivaan tahtiin, kun paalikammio on sulkeutumassa. Myös jos haluaisi esim. pudottaa paalin pienestä vauhdista, nopeus laskisi optimaaliselle tasolle käärinnän päättymisen jälkeen sopivaksi ajaksi..... 

 Pointit yleensä löydän yllättäen puun takaa, noissa lievissä lisäominaisuuksissa olis kyllä kieltämättä jo sävelet työssä viihtymiseen kohillaan...

Lainaus käyttäjältä: meedio - 11.04.13 - klo:22:56

Lainaus käyttäjältä: Greenpwr - 11.04.13 - klo:19:28

Lainaus käyttäjältä: meedio - 11.04.13 - klo:17:56

Lainaus käyttäjältä: hvinnamo - 11.04.13 - klo:17:40

Lainaus käyttäjältä: cosmic_cowboy - 11.04.13 - klo:17:39

No vedettä ajosta tulee mieleen käärintähommat DB 1412:lla jonka jäähdytin vuoti. Joskus ei ollut ojissa vettä täydennykseksi ja vuodettuaan/keiteltyään vedet, alkoi kiehutella moottoriöljyjä. Silloin piti tehdä asialle jotain. Olikohan tuo tosiurakointia tai täpinöintiä vai silkkaa tyhmyyttä?

 

Kaikki muut on kirjoitellut asian sivusta, mutta cosmic_playboy sentään vastasi otsikon kysymykseen...


Mutta jos kysymys on, minkälaisella traktorilla vedätte paalainta, niin jos oikeesti sujuvaa touhua homma on, niin se on sitten portaaton, ja kokoluokka yhdistelmäkoneen eteen n. 180 hv, jyskyttelee menemään 1600 kierroksella säästövoimanotolla. Sellanen paalain, joka on oikeesti automaattinen, eli ei tarvii tehdä toistaiseksi muuta kuin sidonnan ajaksi pysäyttää traktori vapauttamalla se ennen kaasupedaaliksi tituleerattu läpyskä lattialla, tai vaihtoehtoisesti jonkinlaisesta vipstaakista sama homma. Rattia joutuu vielä veivaamaan. Haaveissa olisi laittaa paalain ohjaamaan myös sitä nopeutta, jolloin kuskille ei jäisi kuin ohjaaminen......

 Eikös se karhon paksuus ohjaa traktorin nopeuden, jos on ylivoimasessa potikat oikeessa asennossa...velho tunne äkkinäiselle, kun nopeus vaihtelee 4-15km välillä ilman mitään turhia kikkailuita...

Et nyt ymmärtänyt pointtia: Paalain antaisi traputtomalle käskyn hidastaa ja pysäyttää verkotuksen tarpeisiin sopivasti, ja taas lähtisi liikkeelle optimaalisesti koneen liikkeisiin sopivaan tahtiin, kun paalikammio on sulkeutumassa. Myös jos haluaisi esim. pudottaa paalin pienestä vauhdista, nopeus laskisi optimaaliselle tasolle käärinnän päättymisen jälkeen sopivaksi ajaksi..... 

 Pointit yleensä löydän yllättäen puun takaa, noissa lievissä lisäominaisuuksissa olis kyllä kieltämättä jo sävelet työssä viihtymiseen kohillaan...

 Aika vaivatonta toi muutenkin on kahva-ajolla paalatessa. Kun paali on 90%:sti valmis, niin vetäisee kahvasta koneen seis ja verkotushan käynnistyykin sitten automatic. Samassa kahvassa olevasta napista, johon on ohjelmoitu 6 sekunnin kesto, klikataan portti auki ja sulki. Sitten vaan kahvaa eteenpäin ja sopiva nopeus kehiin. Jaloilla ei tarvi tehdä mitään. Jos vielä helpottuis, niin saattais tulla uni silmään. 

 Aika vaivatonta toi muutenkin on kahva-ajolla paalatessa. Kun paali on 90%:sti valmis, niin vetäisee kahvasta koneen seis ja verkotushan käynnistyykin sitten automatic. Samassa kahvassa olevasta napista, johon on ohjelmoitu 6 sekunnin kesto, klikataan portti auki ja sulki. Sitten vaan kahvaa eteenpäin ja sopiva nopeus kehiin. Jaloilla ei tarvi tehdä mitään. Jos vielä helpottuis, niin saattais tulla uni silmään. 

Siis amatöörimäisen monimutkaasta. Meillä napataan vaan veto pois ja aletaan naruttaa, kun on sen aika. Sitten paali onkin jo valmis ja ranteen liikkeellä se pullahtaa ongelmitta ulos kammiosta, kerta toisensa jälkeen.

Näin jatketaan, kunnes riittävästi heinää on paalattu ja yli-investoineet täppärit voivat kustantaa huvinsa itse 

Jaa niin, raktori on tietysti Zetor. talvella massikka.

Lisään vielä, että tehokkuudessaan systeemini on lyömätön; urakoimatta pätkääkään olen paalannut vuodessa miltei 300 000 kg kuivaheinää 

HT 8150 Valtra on ihan toimiva laite, pellolla ei tarvi kun suunnanvaihdinta ja pikavaihteita. Paalaimena Krone vario.

Lainaus käyttäjältä: Greenpwr - 11.04.13 - klo:23:43

Lainaus käyttäjältä: meedio - 11.04.13 - klo:22:56

Lainaus käyttäjältä: Greenpwr - 11.04.13 - klo:19:28

Lainaus käyttäjältä: meedio - 11.04.13 - klo:17:56

Lainaus käyttäjältä: hvinnamo - 11.04.13 - klo:17:40

Lainaus käyttäjältä: cosmic_cowboy - 11.04.13 - klo:17:39

No vedettä ajosta tulee mieleen käärintähommat DB 1412:lla jonka jäähdytin vuoti. Joskus ei ollut ojissa vettä täydennykseksi ja vuodettuaan/keiteltyään vedet, alkoi kiehutella moottoriöljyjä. Silloin piti tehdä asialle jotain. Olikohan tuo tosiurakointia tai täpinöintiä vai silkkaa tyhmyyttä?

 

Kaikki muut on kirjoitellut asian sivusta, mutta cosmic_playboy sentään vastasi otsikon kysymykseen...


Mutta jos kysymys on, minkälaisella traktorilla vedätte paalainta, niin jos oikeesti sujuvaa touhua homma on, niin se on sitten portaaton, ja kokoluokka yhdistelmäkoneen eteen n. 180 hv, jyskyttelee menemään 1600 kierroksella säästövoimanotolla. Sellanen paalain, joka on oikeesti automaattinen, eli ei tarvii tehdä toistaiseksi muuta kuin sidonnan ajaksi pysäyttää traktori vapauttamalla se ennen kaasupedaaliksi tituleerattu läpyskä lattialla, tai vaihtoehtoisesti jonkinlaisesta vipstaakista sama homma. Rattia joutuu vielä veivaamaan. Haaveissa olisi laittaa paalain ohjaamaan myös sitä nopeutta, jolloin kuskille ei jäisi kuin ohjaaminen......

 Eikös se karhon paksuus ohjaa traktorin nopeuden, jos on ylivoimasessa potikat oikeessa asennossa...velho tunne äkkinäiselle, kun nopeus vaihtelee 4-15km välillä ilman mitään turhia kikkailuita...

Et nyt ymmärtänyt pointtia: Paalain antaisi traputtomalle käskyn hidastaa ja pysäyttää verkotuksen tarpeisiin sopivasti, ja taas lähtisi liikkeelle optimaalisesti koneen liikkeisiin sopivaan tahtiin, kun paalikammio on sulkeutumassa. Myös jos haluaisi esim. pudottaa paalin pienestä vauhdista, nopeus laskisi optimaaliselle tasolle käärinnän päättymisen jälkeen sopivaksi ajaksi..... 

 Pointit yleensä löydän yllättäen puun takaa, noissa lievissä lisäominaisuuksissa olis kyllä kieltämättä jo sävelet työssä viihtymiseen kohillaan...

 Aika vaivatonta toi muutenkin on kahva-ajolla paalatessa. Kun paali on 90%:sti valmis, niin vetäisee kahvasta koneen seis ja verkotushan käynnistyykin sitten automatic. Samassa kahvassa olevasta napista, johon on ohjelmoitu 6 sekunnin kesto, klikataan portti auki ja sulki. Sitten vaan kahvaa eteenpäin ja sopiva nopeus kehiin. Jaloilla ei tarvi tehdä mitään. Jos vielä helpottuis, niin saattais tulla uni silmään. 

Aika hankalaa sun paalaus tuntuu olevan, jos jotain nappia tarvii painella että paalikammio avautuu!!  Mun ei tarvii mitään muuta tehdä kuin ohjata ja painaa pedaalia tai vaihtoehtoisesti tikuttaa! Ei ylivoimaista, mutta lähes! Vieläkö jossakin paalaimessa tosiaan pitää jotain luukkua olla avaamassa joka paalilla? 

Lainaus käyttäjältä: hvinnamo - 12.04.13 - klo:00:26

Lainaus käyttäjältä: Greenpwr - 11.04.13 - klo:23:43

Lainaus käyttäjältä: meedio - 11.04.13 - klo:22:56

Lainaus käyttäjältä: Greenpwr - 11.04.13 - klo:19:28

Lainaus käyttäjältä: meedio - 11.04.13 - klo:17:56

Lainaus käyttäjältä: hvinnamo - 11.04.13 - klo:17:40

Lainaus käyttäjältä: cosmic_cowboy - 11.04.13 - klo:17:39

No vedettä ajosta tulee mieleen käärintähommat DB 1412:lla jonka jäähdytin vuoti. Joskus ei ollut ojissa vettä täydennykseksi ja vuodettuaan/keiteltyään vedet, alkoi kiehutella moottoriöljyjä. Silloin piti tehdä asialle jotain. Olikohan tuo tosiurakointia tai täpinöintiä vai silkkaa tyhmyyttä?

 

Kaikki muut on kirjoitellut asian sivusta, mutta cosmic_playboy sentään vastasi otsikon kysymykseen...


Mutta jos kysymys on, minkälaisella traktorilla vedätte paalainta, niin jos oikeesti sujuvaa touhua homma on, niin se on sitten portaaton, ja kokoluokka yhdistelmäkoneen eteen n. 180 hv, jyskyttelee menemään 1600 kierroksella säästövoimanotolla. Sellanen paalain, joka on oikeesti automaattinen, eli ei tarvii tehdä toistaiseksi muuta kuin sidonnan ajaksi pysäyttää traktori vapauttamalla se ennen kaasupedaaliksi tituleerattu läpyskä lattialla, tai vaihtoehtoisesti jonkinlaisesta vipstaakista sama homma. Rattia joutuu vielä veivaamaan. Haaveissa olisi laittaa paalain ohjaamaan myös sitä nopeutta, jolloin kuskille ei jäisi kuin ohjaaminen......

 Eikös se karhon paksuus ohjaa traktorin nopeuden, jos on ylivoimasessa potikat oikeessa asennossa...velho tunne äkkinäiselle, kun nopeus vaihtelee 4-15km välillä ilman mitään turhia kikkailuita...

Et nyt ymmärtänyt pointtia: Paalain antaisi traputtomalle käskyn hidastaa ja pysäyttää verkotuksen tarpeisiin sopivasti, ja taas lähtisi liikkeelle optimaalisesti koneen liikkeisiin sopivaan tahtiin, kun paalikammio on sulkeutumassa. Myös jos haluaisi esim. pudottaa paalin pienestä vauhdista, nopeus laskisi optimaaliselle tasolle käärinnän päättymisen jälkeen sopivaksi ajaksi..... 

 Pointit yleensä löydän yllättäen puun takaa, noissa lievissä lisäominaisuuksissa olis kyllä kieltämättä jo sävelet työssä viihtymiseen kohillaan...

 Aika vaivatonta toi muutenkin on kahva-ajolla paalatessa. Kun paali on 90%:sti valmis, niin vetäisee kahvasta koneen seis ja verkotushan käynnistyykin sitten automatic. Samassa kahvassa olevasta napista, johon on ohjelmoitu 6 sekunnin kesto, klikataan portti auki ja sulki. Sitten vaan kahvaa eteenpäin ja sopiva nopeus kehiin. Jaloilla ei tarvi tehdä mitään. Jos vielä helpottuis, niin saattais tulla uni silmään. 

Aika hankalaa sun paalaus tuntuu olevan, jos jotain nappia tarvii painella että paalikammio avautuu!!  Mun ei tarvii mitään muuta tehdä kuin ohjata ja painaa pedaalia tai vaihtoehtoisesti tikuttaa! Ei ylivoimaista, mutta lähes! Vieläkö jossakin paalaimessa tosiaan pitää jotain luukkua olla avaamassa joka paalilla? 

Onhan noissa monen moista automatiikkasäätöä, mutta kyllä meikä tykkää verkotuksen ajoituksen aloittaa omatoimisesti nappia painamalla ja samoin paalin pudotuksen kääriältä. Tykkään pudotella paaleja päisteeseen ryhmiin.

Lainaus käyttäjältä: hvinnamo - 12.04.13 - klo:00:26

 Aika vaivatonta toi muutenkin on kahva-ajolla paalatessa. Kun paali on 90%:sti valmis, niin vetäisee kahvasta koneen seis ja verkotushan käynnistyykin sitten automatic. Samassa kahvassa olevasta napista, johon on ohjelmoitu 6 sekunnin kesto, klikataan portti auki ja sulki. Sitten vaan kahvaa eteenpäin ja sopiva nopeus kehiin. Jaloilla ei tarvi tehdä mitään. Jos vielä helpottuis, niin saattais tulla uni silmään. 

Siis amatöörimäisen monimutkaasta. Meillä napataan vaan veto pois ja aletaan naruttaa, kun on sen aika. Sitten paali onkin jo valmis ja ranteen liikkeellä se pullahtaa ongelmitta ulos kammiosta, kerta toisensa jälkeen.

Näin jatketaan, kunnes riittävästi heinää on paalattu ja yli-investoineet täppärit voivat kustantaa huvinsa itse 

Jaa niin, raktori on tietysti Zetor. talvella massikka.

Lisään vielä, että tehokkuudessaan systeemini on lyömätön; urakoimatta pätkääkään olen paalannut vuodessa miltei 300 000 kg kuivaheinää 

 Sitten sä poraat ettei homma kannata ja tilikauden tulos jää reiluun 11000 euroon. Jossainhan siinä joku mättää. Vakuutusmaksutkin kehuit justiin tähtitieteellisiksi liikevaihtoon nähden.
  Ps. Ei ole koneista velkaa centtiäkään. 

Millasella traktorilla työ veätte paalainta? Mitä vaaditte traktorilta ja miksi? Nyt on käytössä Valtra, mutta olis kiinnostusta jontikan portaattomaan.. Mites yksikköpaalaimella tekijät?

JD 6900 (135 hv) traktorina ja CaseIH RB344 yhdistelmäpaalaaja. Traktorissa kuormantuntevaa hydrauliikkaa tarjolla, mutta kun ei casea siihen kiinni saa niin lämmitetään sitten öljyjä jatkuvalla kierrolla... 

Lainaus käyttäjältä: Zetor - 12.04.13 - klo:00:57

Lainaus käyttäjältä: hvinnamo - 12.04.13 - klo:00:26

 Aika vaivatonta toi muutenkin on kahva-ajolla paalatessa. Kun paali on 90%:sti valmis, niin vetäisee kahvasta koneen seis ja verkotushan käynnistyykin sitten automatic. Samassa kahvassa olevasta napista, johon on ohjelmoitu 6 sekunnin kesto, klikataan portti auki ja sulki. Sitten vaan kahvaa eteenpäin ja sopiva nopeus kehiin. Jaloilla ei tarvi tehdä mitään. Jos vielä helpottuis, niin saattais tulla uni silmään. 

Siis amatöörimäisen monimutkaasta. Meillä napataan vaan veto pois ja aletaan naruttaa, kun on sen aika. Sitten paali onkin jo valmis ja ranteen liikkeellä se pullahtaa ongelmitta ulos kammiosta, kerta toisensa jälkeen.

Näin jatketaan, kunnes riittävästi heinää on paalattu ja yli-investoineet täppärit voivat kustantaa huvinsa itse 

Jaa niin, raktori on tietysti Zetor. talvella massikka.

Lisään vielä, että tehokkuudessaan systeemini on lyömätön; urakoimatta pätkääkään olen paalannut vuodessa miltei 300 000 kg kuivaheinää 

 Sitten sä poraat ettei homma kannata ja tilikauden tulos jää reiluun 11000 euroon. Jossainhan siinä joku mättää. Vakuutusmaksutkin kehuit justiin tähtitieteellisiksi liikevaihtoon nähden.
  Ps. Ei ole koneista velkaa centtiäkään. 

Välitilinpäätös.. kuten kirjoitin.

Lainaus käyttäjältä: hvinnamo - 12.04.13 - klo:10:45

Lainaus käyttäjältä: Zetor - 12.04.13 - klo:00:57

Lainaus käyttäjältä: hvinnamo - 12.04.13 - klo:00:26

 Aika vaivatonta toi muutenkin on kahva-ajolla paalatessa. Kun paali on 90%:sti valmis, niin vetäisee kahvasta koneen seis ja verkotushan käynnistyykin sitten automatic. Samassa kahvassa olevasta napista, johon on ohjelmoitu 6 sekunnin kesto, klikataan portti auki ja sulki. Sitten vaan kahvaa eteenpäin ja sopiva nopeus kehiin. Jaloilla ei tarvi tehdä mitään. Jos vielä helpottuis, niin saattais tulla uni silmään. 

Siis amatöörimäisen monimutkaasta. Meillä napataan vaan veto pois ja aletaan naruttaa, kun on sen aika. Sitten paali onkin jo valmis ja ranteen liikkeellä se pullahtaa ongelmitta ulos kammiosta, kerta toisensa jälkeen.

Näin jatketaan, kunnes riittävästi heinää on paalattu ja yli-investoineet täppärit voivat kustantaa huvinsa itse 

Jaa niin, raktori on tietysti Zetor. talvella massikka.

Lisään vielä, että tehokkuudessaan systeemini on lyömätön; urakoimatta pätkääkään olen paalannut vuodessa miltei 300 000 kg kuivaheinää 

 Sitten sä poraat ettei homma kannata ja tilikauden tulos jää reiluun 11000 euroon. Jossainhan siinä joku mättää. Vakuutusmaksutkin kehuit justiin tähtitieteellisiksi liikevaihtoon nähden.
  Ps. Ei ole koneista velkaa centtiäkään. 

Välitilinpäätös.. kuten kirjoitin.

 Niin, kyllähän mä sen tiesin, mutta tuskin se enää vajaassa kuukaudessa moninkertaistuikaan? 
 Ajattele, että mä kerkeen urakoimaankin, mihin sulla ei edes olisi mahdollisuuksia.

Lainaus käyttäjältä: Zetor - 12.04.13 - klo:11:45

Lainaus käyttäjältä: hvinnamo - 12.04.13 - klo:10:45

Lainaus käyttäjältä: Zetor - 12.04.13 - klo:00:57

Lainaus käyttäjältä: hvinnamo - 12.04.13 - klo:00:26

 Aika vaivatonta toi muutenkin on kahva-ajolla paalatessa. Kun paali on 90%:sti valmis, niin vetäisee kahvasta koneen seis ja verkotushan käynnistyykin sitten automatic. Samassa kahvassa olevasta napista, johon on ohjelmoitu 6 sekunnin kesto, klikataan portti auki ja sulki. Sitten vaan kahvaa eteenpäin ja sopiva nopeus kehiin. Jaloilla ei tarvi tehdä mitään. Jos vielä helpottuis, niin saattais tulla uni silmään. 

Siis amatöörimäisen monimutkaasta. Meillä napataan vaan veto pois ja aletaan naruttaa, kun on sen aika. Sitten paali onkin jo valmis ja ranteen liikkeellä se pullahtaa ongelmitta ulos kammiosta, kerta toisensa jälkeen.

Näin jatketaan, kunnes riittävästi heinää on paalattu ja yli-investoineet täppärit voivat kustantaa huvinsa itse 

Jaa niin, raktori on tietysti Zetor. talvella massikka.

Lisään vielä, että tehokkuudessaan systeemini on lyömätön; urakoimatta pätkääkään olen paalannut vuodessa miltei 300 000 kg kuivaheinää 

 Sitten sä poraat ettei homma kannata ja tilikauden tulos jää reiluun 11000 euroon. Jossainhan siinä joku mättää. Vakuutusmaksutkin kehuit justiin tähtitieteellisiksi liikevaihtoon nähden.
  Ps. Ei ole koneista velkaa centtiäkään. 

Välitilinpäätös.. kuten kirjoitin.

 Niin, kyllähän mä sen tiesin, mutta tuskin se enää vajaassa kuukaudessa moninkertaistuikaan? 
 Ajattele, että mä kerkeen urakoimaankin, mihin sulla ei edes olisi mahdollisuuksia.

Noin viisin tai kuusinkertaistui.

Kyllä urakointi mulla kaatuu muihin asioihin kuin traktoriin.