Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Nasu - 11.04.13 - klo:11:32
-
Pitäis suunnitella uutta(käytettyä) traktoria yhistelmäpaalaimen eteen..
Millasella traktorilla työ veätte paalainta? Mitä vaaditte traktorilta ja miksi? Nyt on käytössä Valtra, mutta olis kiinnostusta jontikan portaattomaan.. Mites yksikköpaalaimella tekijät?
-
Verkulla.
-
Verkulla.
Onko tässä kuvassa landehoo? Naapurin Aknes vie kantturaa kotio lypsylle ja lande ottaa lepoa texel-paita päällä?
(http://i22.photobucket.com/albums/b343/Ellray/PolishFarmerandhiswife.jpg)
-
6920 s Jd portaaton , vakio
6930 Jd 50 laatikolla / keppi. + 230 hv .
Portaaton pesee niin polttoainetaloudessa ja tehokkuudessa 60 hevosta tehokkaaman keppi laatikolla olevan, mennen tullen.
-
Mulla on Jontikan portaaton ja Fendt, joista tykkään ehdottomasti paalata jälkimmäisellä. Jontikan pysäyttäminen 20-25km/h vauhdista, moottorin kierrosten ollessa n. 1700, ei ole oikein sujuvaa, verrattuna ylivoimaan... tai sitten en vaan osaa. :) Lisäksi Fendtissä on Isobus vakiona.
-
Tulevana suvena kiskotaan balepackia 6630:lla. Löpöä tulee varmaan palamaan enemmän kuin edellisellä neloskoneella mutta jospa paalitkin on tasaisemmin tiiviitä.
-
Verkulla.
Onko tässä kuvassa landehoo? Naapurin Aknes vie kantturaa kotio lypsylle ja lande ottaa lepoa texel-paita päällä?
(http://i22.photobucket.com/albums/b343/Ellray/PolishFarmerandhiswife.jpg)
En tää oo määä eikä rouvakaan.
Mulla on paimeness skottilaisittain golf-auto ja päkillinen mailoja. Rouva siinä justiin pistämässä houlinvanin.
-
En ymmärrä miksi paalattessa täytyy olla vauhtia yli 20 km/h , kyllähän tuohon nopeuteen kiihdyttely ja jarruttelu vie tajuttomasti energiaa täpinöinnissä/paalatessa , eikö siellä vinnamon suunnassa tunneta karhottimia ?
-
Verkulla.
Onko tässä kuvassa landehoo? Naapurin Aknes vie kantturaa kotio lypsylle ja lande ottaa lepoa texel-paita päällä?
(http://i22.photobucket.com/albums/b343/Ellray/PolishFarmerandhiswife.jpg)
"Morsian" katsoo aika kaihoisasti ???
-
Pitää olla pellot vimosen päälle tasaisia jos aikoo hurjastella paalaien kanssa... Mukavampi ajella hiljalleen paksua karhoa ja paaleja tulee nopeasti :D
Ja paalaimen edessä on alle sata kaakkinen reilusti täysikäinen massikka... ilmastointi olis kiva ;D
-
Mäkkäri liikkuu keppijontikalla, 137hv lupaa tehdas moottorilta.
5km/h lujempaa ei viitti paalates ajaa, kyllä silläkin tahdilla kerkeää kun karhottaa.
Portaattoman ylivoimaa rehuntekotöissä ei ole kieltäminen.
-
En ymmärrä miksi paalattessa täytyy olla vauhtia yli 20 km/h , kyllähän tuohon nopeuteen kiihdyttely ja jarruttelu vie tajuttomasti energiaa täpinöinnissä/paalatessa , eikö siellä vinnamon suunnassa tunneta karhottimia ?
Ihan aina ei jokaista olkikarhoa ehti/pysty karhottamaan ja vaikka olisikin, niin välillä sitä tavaraa vaan on niin vähän, että voi pitää reilumpaa nopeutta. Itsellä ei ole kuin 6,5 metrin karhotin ja sen jäljiltä kunnollista kuivaheinäkarhoa voi ajaa helposti 20km/h, eikä edes tee tiukkaa. Viime kesänä kävin paalaamassa 12 metrin karhottimen perästä rehua ja nopeus jäi välille 3-14 km/h. En ymmärrä minkä takia pitää ajaa hiljaa, vain sen vuoksi että jotain harmittaa netissä. ;) Pellon tasaisuushan nyt on lähtökohta yleensä viljelylle. Toki jos pelto on epätasainen, niin sitten nopeus pitää jättää alle 10km/h. Kuten sanoin niin Fendtillä on helppo kiihdytellä/jarrutella "kovista" nopeuksista myös paalatessa, toisin kuin Jontikalla.
-
No vedettä ajosta tulee mieleen käärintähommat DB 1412:lla jonka jäähdytin vuoti. Joskus ei ollut ojissa vettä täydennykseksi ja vuodettuaan/keiteltyään vedet, alkoi kiehutella moottoriöljyjä. Silloin piti tehdä asialle jotain. Olikohan tuo tosiurakointia tai täpinöintiä vai silkkaa tyhmyyttä?
-
No vedettä ajosta tulee mieleen käärintähommat DB 1412:lla jonka jäähdytin vuoti. Joskus ei ollut ojissa vettä täydennykseksi ja vuodettuaan/keiteltyään vedet, alkoi kiehutella moottoriöljyjä. Silloin piti tehdä asialle jotain. Olikohan tuo tosiurakointia tai täpinöintiä vai silkkaa tyhmyyttä?
;D ;D ;D
-
Tämmösellä yhdistelmällä tullut tehtyä: http://www.youtube.com/watch?v=vw-WYqa414c
-
No vedettä ajosta tulee mieleen käärintähommat DB 1412:lla jonka jäähdytin vuoti. Joskus ei ollut ojissa vettä täydennykseksi ja vuodettuaan/keiteltyään vedet, alkoi kiehutella moottoriöljyjä. Silloin piti tehdä asialle jotain. Olikohan tuo tosiurakointia tai täpinöintiä vai silkkaa tyhmyyttä?
;D ;D ;D
Kaikki muut on kirjoitellut asian sivusta, mutta cosmic_playboy sentään vastasi otsikon kysymykseen...
Mutta jos kysymys on, minkälaisella traktorilla vedätte paalainta, niin jos oikeesti sujuvaa touhua homma on, niin se on sitten portaaton, ja kokoluokka yhdistelmäkoneen eteen n. 180 hv, jyskyttelee menemään 1600 kierroksella säästövoimanotolla. Sellanen paalain, joka on oikeesti automaattinen, eli ei tarvii tehdä toistaiseksi muuta kuin sidonnan ajaksi pysäyttää traktori vapauttamalla se ennen kaasupedaaliksi tituleerattu läpyskä lattialla, tai vaihtoehtoisesti jonkinlaisesta vipstaakista sama homma. Rattia joutuu vielä veivaamaan. Haaveissa olisi laittaa paalain ohjaamaan myös sitä nopeutta, jolloin kuskille ei jäisi kuin ohjaaminen......
-
Yhdistelmää vedetään JD 6620 AQ2 tai Fendt 818TMS Variolla. Jälkimmäisellä paalaus on kyllä ylivoimaisen mukavaa vaihteiston takia.
-
versu213 paalain mchale fusion 2
-
No vedettä ajosta tulee mieleen käärintähommat DB 1412:lla jonka jäähdytin vuoti. Joskus ei ollut ojissa vettä täydennykseksi ja vuodettuaan/keiteltyään vedet, alkoi kiehutella moottoriöljyjä. Silloin piti tehdä asialle jotain. Olikohan tuo tosiurakointia tai täpinöintiä vai silkkaa tyhmyyttä?
;D ;D ;D
Kaikki muut on kirjoitellut asian sivusta, mutta cosmic_playboy sentään vastasi otsikon kysymykseen...
Mutta jos kysymys on, minkälaisella traktorilla vedätte paalainta, niin jos oikeesti sujuvaa touhua homma on, niin se on sitten portaaton, ja kokoluokka yhdistelmäkoneen eteen n. 180 hv, jyskyttelee menemään 1600 kierroksella säästövoimanotolla. Sellanen paalain, joka on oikeesti automaattinen, eli ei tarvii tehdä toistaiseksi muuta kuin sidonnan ajaksi pysäyttää traktori vapauttamalla se ennen kaasupedaaliksi tituleerattu läpyskä lattialla, tai vaihtoehtoisesti jonkinlaisesta vipstaakista sama homma. Rattia joutuu vielä veivaamaan. Haaveissa olisi laittaa paalain ohjaamaan myös sitä nopeutta, jolloin kuskille ei jäisi kuin ohjaaminen......
Eikös se karhon paksuus ohjaa traktorin nopeuden, jos on ylivoimasessa potikat oikeessa asennossa...velho tunne äkkinäiselle, kun nopeus vaihtelee 4-15km välillä ilman mitään turhia kikkailuita...
-
No vedettä ajosta tulee mieleen käärintähommat DB 1412:lla jonka jäähdytin vuoti. Joskus ei ollut ojissa vettä täydennykseksi ja vuodettuaan/keiteltyään vedet, alkoi kiehutella moottoriöljyjä. Silloin piti tehdä asialle jotain. Olikohan tuo tosiurakointia tai täpinöintiä vai silkkaa tyhmyyttä?
:o
Kai huomasit ottaa sitä vettä siitä koskestasi koska koskivesi ei jäädy talvella ;D
-
8400 valmetti mistä tumpista +200hv ja mchale fusion perässä.
Parhaimmillaan rehun paalauksessa on päästy 0.3l per paali kulutukseen.
-
Pitää olla pellot vimosen päälle tasaisia jos aikoo hurjastella paalaien kanssa... Mukavampi ajella hiljalleen paksua karhoa ja paaleja tulee nopeasti :D
Ja paalaimen edessä on alle sata kaakkinen reilusti täysikäinen massikka... ilmastointi olis kiva ;D
Millaista paalainta vetelet? Miten hyvin onnistuu? Itseäkin kiinnostaisi yhdistelmä, traktorista ei löydy tosin kuin 120hp. Urakkaa en viitsi tehdä, kuhan omat saisi paalattua eli semmoinen 6-8km/h riittää hyvin ja kolme metrisen niittokoneen karholle.
-
caseih mx 170 n250hp ja claas 455 uniwrappi 8)
-
jd 6920 tai 6820. paalarina fusion1
-
Millaista paalainta vetelet? Miten hyvin onnistuu? Itseäkin kiinnostaisi yhdistelmä, traktorista ei löydy tosin kuin 120hp. Urakkaa en viitsi tehdä, kuhan omat saisi paalattua eli semmoinen 6-8km/h riittää hyvin ja kolme metrisen niittokoneen karholle.
No kyllä 120hv riittää vaikka mäkkärille kun ei aivan tappiin asti vedä paineita varsinkin noin pienellä karholla kun ei paine kasva käärinnän aikana. Tietenkin jos sulla on pelkkää rinne tai suopeltoa niin on parempi tyytyä agronicciin tai kuhniin.
Kyllä yhdistelmä on vaan ylivoimainen yksikkö koneisiin verrattuna.
-
Valmet 565,paalain claas trabant..
-
takapotku 7700, hyvin kulkee tosin vaan muutama satapaalia tarvis.
-
118hv ja hyvin menee taarup bio.. Mäkistä peltoa sit ajellaan vähän hiljempaa.
-
Claasin yhdistelmä ja 110hp turbiini Valtra. Tasasella menee melkein ongelmitta, vähän vaan kierrokset laskee kun paali valmistuu. Mäkisessä paikassa puutuu (ylämäkeen), jos toinen paali kyydissä, pakko pudottaa heti pois.
-
6520 Jonnikalla vusioni 2.Alkuun jonnikka oli vakio,nykyään n180hv.Vakionaki vei ihan hyvin,jossain mäkipaikois tartti kepittää jos paali oli valmistumas.Nyt ei tiedä mistäänmitään,senkun pyytää lisää.
Ensvuonna varmaan vedetään 6920 autopowerilla,kun siinä on jouset etuakselilla ja hytis.On hiukan tasaisempaa meno 8)
-
Tasasilla pelloilla Claas 46RC:tä vedetään Fiat 880:lla eli 88 hp. Ovat heposet käytössä; kone just jaksaa, vaan ei kyllä karstoitu. 280 niittomurskaimen jäljiltä suoraan useimmiten.
Petri
-
Tämmösellä yhdistelmällä tullut tehtyä: http://www.youtube.com/watch?v=vw-WYqa414c
Vastaava Welgeri nielee tollasta kenkäheinää juoksuvauhtia.. :D
Pyöreitä paaleja pyöritellään sataheppasella takapotkulla. Turvemaalla on joskus paalin täyttyessä Full Pull tunnelma.. :-X Mutta eipä tuhannen paalin vuosittaisen myttyämisen takia viitti veturia vaihtaa.
-
No vedettä ajosta tulee mieleen käärintähommat DB 1412:lla jonka jäähdytin vuoti. Joskus ei ollut ojissa vettä täydennykseksi ja vuodettuaan/keiteltyään vedet, alkoi kiehutella moottoriöljyjä. Silloin piti tehdä asialle jotain. Olikohan tuo tosiurakointia tai täpinöintiä vai silkkaa tyhmyyttä?
;D ;D ;D
Kaikki muut on kirjoitellut asian sivusta, mutta cosmic_playboy sentään vastasi otsikon kysymykseen...
Mutta jos kysymys on, minkälaisella traktorilla vedätte paalainta, niin jos oikeesti sujuvaa touhua homma on, niin se on sitten portaaton, ja kokoluokka yhdistelmäkoneen eteen n. 180 hv, jyskyttelee menemään 1600 kierroksella säästövoimanotolla. Sellanen paalain, joka on oikeesti automaattinen, eli ei tarvii tehdä toistaiseksi muuta kuin sidonnan ajaksi pysäyttää traktori vapauttamalla se ennen kaasupedaaliksi tituleerattu läpyskä lattialla, tai vaihtoehtoisesti jonkinlaisesta vipstaakista sama homma. Rattia joutuu vielä veivaamaan. Haaveissa olisi laittaa paalain ohjaamaan myös sitä nopeutta, jolloin kuskille ei jäisi kuin ohjaaminen......
Eikös se karhon paksuus ohjaa traktorin nopeuden, jos on ylivoimasessa potikat oikeessa asennossa...velho tunne äkkinäiselle, kun nopeus vaihtelee 4-15km välillä ilman mitään turhia kikkailuita...
Et nyt ymmärtänyt pointtia: Paalain antaisi traputtomalle käskyn hidastaa ja pysäyttää verkotuksen tarpeisiin sopivasti, ja taas lähtisi liikkeelle optimaalisesti koneen liikkeisiin sopivaan tahtiin, kun paalikammio on sulkeutumassa. Myös jos haluaisi esim. pudottaa paalin pienestä vauhdista, nopeus laskisi optimaaliselle tasolle käärinnän päättymisen jälkeen sopivaksi ajaksi..... ::)
-
Vähän kutitetulla 6506 Jörnikällä tullut vedettyä 255 Nordicia. Mäettömiä peltojahan täällä ei ole, meinaa toisinaan huokaista paalin täyttyessä 3,2 metrin karholta. Ensi kesänä sitten 6620:lla koska siinä vähän enemmän boforsia, moomma-renkaat, ilmastointi ja etuakselin jousitus.
-
No vedettä ajosta tulee mieleen käärintähommat DB 1412:lla jonka jäähdytin vuoti. Joskus ei ollut ojissa vettä täydennykseksi ja vuodettuaan/keiteltyään vedet, alkoi kiehutella moottoriöljyjä. Silloin piti tehdä asialle jotain. Olikohan tuo tosiurakointia tai täpinöintiä vai silkkaa tyhmyyttä?
;D ;D ;D
Kaikki muut on kirjoitellut asian sivusta, mutta cosmic_playboy sentään vastasi otsikon kysymykseen...
Mutta jos kysymys on, minkälaisella traktorilla vedätte paalainta, niin jos oikeesti sujuvaa touhua homma on, niin se on sitten portaaton, ja kokoluokka yhdistelmäkoneen eteen n. 180 hv, jyskyttelee menemään 1600 kierroksella säästövoimanotolla. Sellanen paalain, joka on oikeesti automaattinen, eli ei tarvii tehdä toistaiseksi muuta kuin sidonnan ajaksi pysäyttää traktori vapauttamalla se ennen kaasupedaaliksi tituleerattu läpyskä lattialla, tai vaihtoehtoisesti jonkinlaisesta vipstaakista sama homma. Rattia joutuu vielä veivaamaan. Haaveissa olisi laittaa paalain ohjaamaan myös sitä nopeutta, jolloin kuskille ei jäisi kuin ohjaaminen......
Eikös se karhon paksuus ohjaa traktorin nopeuden, jos on ylivoimasessa potikat oikeessa asennossa...velho tunne äkkinäiselle, kun nopeus vaihtelee 4-15km välillä ilman mitään turhia kikkailuita...
Et nyt ymmärtänyt pointtia: Paalain antaisi traputtomalle käskyn hidastaa ja pysäyttää verkotuksen tarpeisiin sopivasti, ja taas lähtisi liikkeelle optimaalisesti koneen liikkeisiin sopivaan tahtiin, kun paalikammio on sulkeutumassa. Myös jos haluaisi esim. pudottaa paalin pienestä vauhdista, nopeus laskisi optimaaliselle tasolle käärinnän päättymisen jälkeen sopivaksi ajaksi..... ::)
Pointit yleensä löydän yllättäen puun takaa, noissa lievissä lisäominaisuuksissa olis kyllä kieltämättä jo sävelet työssä viihtymiseen kohillaan...
-
No vedettä ajosta tulee mieleen käärintähommat DB 1412:lla jonka jäähdytin vuoti. Joskus ei ollut ojissa vettä täydennykseksi ja vuodettuaan/keiteltyään vedet, alkoi kiehutella moottoriöljyjä. Silloin piti tehdä asialle jotain. Olikohan tuo tosiurakointia tai täpinöintiä vai silkkaa tyhmyyttä?
;D ;D ;D
Kaikki muut on kirjoitellut asian sivusta, mutta cosmic_playboy sentään vastasi otsikon kysymykseen...
Mutta jos kysymys on, minkälaisella traktorilla vedätte paalainta, niin jos oikeesti sujuvaa touhua homma on, niin se on sitten portaaton, ja kokoluokka yhdistelmäkoneen eteen n. 180 hv, jyskyttelee menemään 1600 kierroksella säästövoimanotolla. Sellanen paalain, joka on oikeesti automaattinen, eli ei tarvii tehdä toistaiseksi muuta kuin sidonnan ajaksi pysäyttää traktori vapauttamalla se ennen kaasupedaaliksi tituleerattu läpyskä lattialla, tai vaihtoehtoisesti jonkinlaisesta vipstaakista sama homma. Rattia joutuu vielä veivaamaan. Haaveissa olisi laittaa paalain ohjaamaan myös sitä nopeutta, jolloin kuskille ei jäisi kuin ohjaaminen......
Eikös se karhon paksuus ohjaa traktorin nopeuden, jos on ylivoimasessa potikat oikeessa asennossa...velho tunne äkkinäiselle, kun nopeus vaihtelee 4-15km välillä ilman mitään turhia kikkailuita...
Et nyt ymmärtänyt pointtia: Paalain antaisi traputtomalle käskyn hidastaa ja pysäyttää verkotuksen tarpeisiin sopivasti, ja taas lähtisi liikkeelle optimaalisesti koneen liikkeisiin sopivaan tahtiin, kun paalikammio on sulkeutumassa. Myös jos haluaisi esim. pudottaa paalin pienestä vauhdista, nopeus laskisi optimaaliselle tasolle käärinnän päättymisen jälkeen sopivaksi ajaksi..... ::)
Pointit yleensä löydän yllättäen puun takaa, noissa lievissä lisäominaisuuksissa olis kyllä kieltämättä jo sävelet työssä viihtymiseen kohillaan...
Aika vaivatonta toi muutenkin on kahva-ajolla paalatessa. Kun paali on 90%:sti valmis, niin vetäisee kahvasta koneen seis ja verkotushan käynnistyykin sitten automatic. Samassa kahvassa olevasta napista, johon on ohjelmoitu 6 sekunnin kesto, klikataan portti auki ja sulki. Sitten vaan kahvaa eteenpäin ja sopiva nopeus kehiin. Jaloilla ei tarvi tehdä mitään. Jos vielä helpottuis, niin saattais tulla uni silmään. ;) ;)
-
Aika vaivatonta toi muutenkin on kahva-ajolla paalatessa. Kun paali on 90%:sti valmis, niin vetäisee kahvasta koneen seis ja verkotushan käynnistyykin sitten automatic. Samassa kahvassa olevasta napista, johon on ohjelmoitu 6 sekunnin kesto, klikataan portti auki ja sulki. Sitten vaan kahvaa eteenpäin ja sopiva nopeus kehiin. Jaloilla ei tarvi tehdä mitään. Jos vielä helpottuis, niin saattais tulla uni silmään. ;) ;)
Siis amatöörimäisen monimutkaasta. Meillä napataan vaan veto pois ja aletaan naruttaa, kun on sen aika. Sitten paali onkin jo valmis ja ranteen liikkeellä se pullahtaa ongelmitta ulos kammiosta, kerta toisensa jälkeen.
Näin jatketaan, kunnes riittävästi heinää on paalattu ja yli-investoineet täppärit voivat kustantaa huvinsa itse ;D
Jaa niin, raktori on tietysti Zetor. talvella massikka.
Lisään vielä, että tehokkuudessaan systeemini on lyömätön; urakoimatta pätkääkään olen paalannut vuodessa miltei 300 000 kg kuivaheinää ;D
-
HT 8150 Valtra on ihan toimiva laite, pellolla ei tarvi kun suunnanvaihdinta ja pikavaihteita. Paalaimena Krone vario.
-
No vedettä ajosta tulee mieleen käärintähommat DB 1412:lla jonka jäähdytin vuoti. Joskus ei ollut ojissa vettä täydennykseksi ja vuodettuaan/keiteltyään vedet, alkoi kiehutella moottoriöljyjä. Silloin piti tehdä asialle jotain. Olikohan tuo tosiurakointia tai täpinöintiä vai silkkaa tyhmyyttä?
;D ;D ;D
Kaikki muut on kirjoitellut asian sivusta, mutta cosmic_playboy sentään vastasi otsikon kysymykseen...
Mutta jos kysymys on, minkälaisella traktorilla vedätte paalainta, niin jos oikeesti sujuvaa touhua homma on, niin se on sitten portaaton, ja kokoluokka yhdistelmäkoneen eteen n. 180 hv, jyskyttelee menemään 1600 kierroksella säästövoimanotolla. Sellanen paalain, joka on oikeesti automaattinen, eli ei tarvii tehdä toistaiseksi muuta kuin sidonnan ajaksi pysäyttää traktori vapauttamalla se ennen kaasupedaaliksi tituleerattu läpyskä lattialla, tai vaihtoehtoisesti jonkinlaisesta vipstaakista sama homma. Rattia joutuu vielä veivaamaan. Haaveissa olisi laittaa paalain ohjaamaan myös sitä nopeutta, jolloin kuskille ei jäisi kuin ohjaaminen......
Eikös se karhon paksuus ohjaa traktorin nopeuden, jos on ylivoimasessa potikat oikeessa asennossa...velho tunne äkkinäiselle, kun nopeus vaihtelee 4-15km välillä ilman mitään turhia kikkailuita...
Et nyt ymmärtänyt pointtia: Paalain antaisi traputtomalle käskyn hidastaa ja pysäyttää verkotuksen tarpeisiin sopivasti, ja taas lähtisi liikkeelle optimaalisesti koneen liikkeisiin sopivaan tahtiin, kun paalikammio on sulkeutumassa. Myös jos haluaisi esim. pudottaa paalin pienestä vauhdista, nopeus laskisi optimaaliselle tasolle käärinnän päättymisen jälkeen sopivaksi ajaksi..... ::)
Pointit yleensä löydän yllättäen puun takaa, noissa lievissä lisäominaisuuksissa olis kyllä kieltämättä jo sävelet työssä viihtymiseen kohillaan...
Aika vaivatonta toi muutenkin on kahva-ajolla paalatessa. Kun paali on 90%:sti valmis, niin vetäisee kahvasta koneen seis ja verkotushan käynnistyykin sitten automatic. Samassa kahvassa olevasta napista, johon on ohjelmoitu 6 sekunnin kesto, klikataan portti auki ja sulki. Sitten vaan kahvaa eteenpäin ja sopiva nopeus kehiin. Jaloilla ei tarvi tehdä mitään. Jos vielä helpottuis, niin saattais tulla uni silmään. ;) ;)
Aika hankalaa sun paalaus tuntuu olevan, jos jotain nappia tarvii painella että paalikammio avautuu!! Mun ei tarvii mitään muuta tehdä kuin ohjata ja painaa pedaalia tai vaihtoehtoisesti tikuttaa! Ei ylivoimaista, mutta lähes! Vieläkö jossakin paalaimessa tosiaan pitää jotain luukkua olla avaamassa joka paalilla? :o
-
No vedettä ajosta tulee mieleen käärintähommat DB 1412:lla jonka jäähdytin vuoti. Joskus ei ollut ojissa vettä täydennykseksi ja vuodettuaan/keiteltyään vedet, alkoi kiehutella moottoriöljyjä. Silloin piti tehdä asialle jotain. Olikohan tuo tosiurakointia tai täpinöintiä vai silkkaa tyhmyyttä?
;D ;D ;D
Kaikki muut on kirjoitellut asian sivusta, mutta cosmic_playboy sentään vastasi otsikon kysymykseen...
Mutta jos kysymys on, minkälaisella traktorilla vedätte paalainta, niin jos oikeesti sujuvaa touhua homma on, niin se on sitten portaaton, ja kokoluokka yhdistelmäkoneen eteen n. 180 hv, jyskyttelee menemään 1600 kierroksella säästövoimanotolla. Sellanen paalain, joka on oikeesti automaattinen, eli ei tarvii tehdä toistaiseksi muuta kuin sidonnan ajaksi pysäyttää traktori vapauttamalla se ennen kaasupedaaliksi tituleerattu läpyskä lattialla, tai vaihtoehtoisesti jonkinlaisesta vipstaakista sama homma. Rattia joutuu vielä veivaamaan. Haaveissa olisi laittaa paalain ohjaamaan myös sitä nopeutta, jolloin kuskille ei jäisi kuin ohjaaminen......
Eikös se karhon paksuus ohjaa traktorin nopeuden, jos on ylivoimasessa potikat oikeessa asennossa...velho tunne äkkinäiselle, kun nopeus vaihtelee 4-15km välillä ilman mitään turhia kikkailuita...
Et nyt ymmärtänyt pointtia: Paalain antaisi traputtomalle käskyn hidastaa ja pysäyttää verkotuksen tarpeisiin sopivasti, ja taas lähtisi liikkeelle optimaalisesti koneen liikkeisiin sopivaan tahtiin, kun paalikammio on sulkeutumassa. Myös jos haluaisi esim. pudottaa paalin pienestä vauhdista, nopeus laskisi optimaaliselle tasolle käärinnän päättymisen jälkeen sopivaksi ajaksi..... ::)
Pointit yleensä löydän yllättäen puun takaa, noissa lievissä lisäominaisuuksissa olis kyllä kieltämättä jo sävelet työssä viihtymiseen kohillaan...
Aika vaivatonta toi muutenkin on kahva-ajolla paalatessa. Kun paali on 90%:sti valmis, niin vetäisee kahvasta koneen seis ja verkotushan käynnistyykin sitten automatic. Samassa kahvassa olevasta napista, johon on ohjelmoitu 6 sekunnin kesto, klikataan portti auki ja sulki. Sitten vaan kahvaa eteenpäin ja sopiva nopeus kehiin. Jaloilla ei tarvi tehdä mitään. Jos vielä helpottuis, niin saattais tulla uni silmään. ;) ;)
Aika hankalaa sun paalaus tuntuu olevan, jos jotain nappia tarvii painella että paalikammio avautuu!! Mun ei tarvii mitään muuta tehdä kuin ohjata ja painaa pedaalia tai vaihtoehtoisesti tikuttaa! Ei ylivoimaista, mutta lähes! Vieläkö jossakin paalaimessa tosiaan pitää jotain luukkua olla avaamassa joka paalilla? :o
Onhan noissa monen moista automatiikkasäätöä, mutta kyllä meikä tykkää verkotuksen ajoituksen aloittaa omatoimisesti nappia painamalla ja samoin paalin pudotuksen kääriältä. Tykkään pudotella paaleja päisteeseen ryhmiin.
-
Aika vaivatonta toi muutenkin on kahva-ajolla paalatessa. Kun paali on 90%:sti valmis, niin vetäisee kahvasta koneen seis ja verkotushan käynnistyykin sitten automatic. Samassa kahvassa olevasta napista, johon on ohjelmoitu 6 sekunnin kesto, klikataan portti auki ja sulki. Sitten vaan kahvaa eteenpäin ja sopiva nopeus kehiin. Jaloilla ei tarvi tehdä mitään. Jos vielä helpottuis, niin saattais tulla uni silmään. ;) ;)
Siis amatöörimäisen monimutkaasta. Meillä napataan vaan veto pois ja aletaan naruttaa, kun on sen aika. Sitten paali onkin jo valmis ja ranteen liikkeellä se pullahtaa ongelmitta ulos kammiosta, kerta toisensa jälkeen.
Näin jatketaan, kunnes riittävästi heinää on paalattu ja yli-investoineet täppärit voivat kustantaa huvinsa itse ;D
Jaa niin, raktori on tietysti Zetor. talvella massikka.
Lisään vielä, että tehokkuudessaan systeemini on lyömätön; urakoimatta pätkääkään olen paalannut vuodessa miltei 300 000 kg kuivaheinää ;D
Sitten sä poraat ettei homma kannata ja tilikauden tulos jää reiluun 11000 euroon. Jossainhan siinä joku mättää. Vakuutusmaksutkin kehuit justiin tähtitieteellisiksi liikevaihtoon nähden.
Ps. Ei ole koneista velkaa centtiäkään. :D
-
Millasella traktorilla työ veätte paalainta? Mitä vaaditte traktorilta ja miksi? Nyt on käytössä Valtra, mutta olis kiinnostusta jontikan portaattomaan.. Mites yksikköpaalaimella tekijät?
JD 6900 (135 hv) traktorina ja CaseIH RB344 yhdistelmäpaalaaja. Traktorissa kuormantuntevaa hydrauliikkaa tarjolla, mutta kun ei casea siihen kiinni saa niin lämmitetään sitten öljyjä jatkuvalla kierrolla... :P
-
Aika vaivatonta toi muutenkin on kahva-ajolla paalatessa. Kun paali on 90%:sti valmis, niin vetäisee kahvasta koneen seis ja verkotushan käynnistyykin sitten automatic. Samassa kahvassa olevasta napista, johon on ohjelmoitu 6 sekunnin kesto, klikataan portti auki ja sulki. Sitten vaan kahvaa eteenpäin ja sopiva nopeus kehiin. Jaloilla ei tarvi tehdä mitään. Jos vielä helpottuis, niin saattais tulla uni silmään. ;) ;)
Siis amatöörimäisen monimutkaasta. Meillä napataan vaan veto pois ja aletaan naruttaa, kun on sen aika. Sitten paali onkin jo valmis ja ranteen liikkeellä se pullahtaa ongelmitta ulos kammiosta, kerta toisensa jälkeen.
Näin jatketaan, kunnes riittävästi heinää on paalattu ja yli-investoineet täppärit voivat kustantaa huvinsa itse ;D
Jaa niin, raktori on tietysti Zetor. talvella massikka.
Lisään vielä, että tehokkuudessaan systeemini on lyömätön; urakoimatta pätkääkään olen paalannut vuodessa miltei 300 000 kg kuivaheinää ;D
Sitten sä poraat ettei homma kannata ja tilikauden tulos jää reiluun 11000 euroon. Jossainhan siinä joku mättää. Vakuutusmaksutkin kehuit justiin tähtitieteellisiksi liikevaihtoon nähden.
Ps. Ei ole koneista velkaa centtiäkään. :D
Välitilinpäätös.. kuten kirjoitin.
-
Aika vaivatonta toi muutenkin on kahva-ajolla paalatessa. Kun paali on 90%:sti valmis, niin vetäisee kahvasta koneen seis ja verkotushan käynnistyykin sitten automatic. Samassa kahvassa olevasta napista, johon on ohjelmoitu 6 sekunnin kesto, klikataan portti auki ja sulki. Sitten vaan kahvaa eteenpäin ja sopiva nopeus kehiin. Jaloilla ei tarvi tehdä mitään. Jos vielä helpottuis, niin saattais tulla uni silmään. ;) ;)
Siis amatöörimäisen monimutkaasta. Meillä napataan vaan veto pois ja aletaan naruttaa, kun on sen aika. Sitten paali onkin jo valmis ja ranteen liikkeellä se pullahtaa ongelmitta ulos kammiosta, kerta toisensa jälkeen.
Näin jatketaan, kunnes riittävästi heinää on paalattu ja yli-investoineet täppärit voivat kustantaa huvinsa itse ;D
Jaa niin, raktori on tietysti Zetor. talvella massikka.
Lisään vielä, että tehokkuudessaan systeemini on lyömätön; urakoimatta pätkääkään olen paalannut vuodessa miltei 300 000 kg kuivaheinää ;D
Sitten sä poraat ettei homma kannata ja tilikauden tulos jää reiluun 11000 euroon. Jossainhan siinä joku mättää. Vakuutusmaksutkin kehuit justiin tähtitieteellisiksi liikevaihtoon nähden.
Ps. Ei ole koneista velkaa centtiäkään. :D
Välitilinpäätös.. kuten kirjoitin.
Niin, kyllähän mä sen tiesin, mutta tuskin se enää vajaassa kuukaudessa moninkertaistuikaan? :)
Ajattele, että mä kerkeen urakoimaankin, mihin sulla ei edes olisi mahdollisuuksia.
-
Aika vaivatonta toi muutenkin on kahva-ajolla paalatessa. Kun paali on 90%:sti valmis, niin vetäisee kahvasta koneen seis ja verkotushan käynnistyykin sitten automatic. Samassa kahvassa olevasta napista, johon on ohjelmoitu 6 sekunnin kesto, klikataan portti auki ja sulki. Sitten vaan kahvaa eteenpäin ja sopiva nopeus kehiin. Jaloilla ei tarvi tehdä mitään. Jos vielä helpottuis, niin saattais tulla uni silmään. ;) ;)
Siis amatöörimäisen monimutkaasta. Meillä napataan vaan veto pois ja aletaan naruttaa, kun on sen aika. Sitten paali onkin jo valmis ja ranteen liikkeellä se pullahtaa ongelmitta ulos kammiosta, kerta toisensa jälkeen.
Näin jatketaan, kunnes riittävästi heinää on paalattu ja yli-investoineet täppärit voivat kustantaa huvinsa itse ;D
Jaa niin, raktori on tietysti Zetor. talvella massikka.
Lisään vielä, että tehokkuudessaan systeemini on lyömätön; urakoimatta pätkääkään olen paalannut vuodessa miltei 300 000 kg kuivaheinää ;D
Sitten sä poraat ettei homma kannata ja tilikauden tulos jää reiluun 11000 euroon. Jossainhan siinä joku mättää. Vakuutusmaksutkin kehuit justiin tähtitieteellisiksi liikevaihtoon nähden.
Ps. Ei ole koneista velkaa centtiäkään. :D
Välitilinpäätös.. kuten kirjoitin.
Niin, kyllähän mä sen tiesin, mutta tuskin se enää vajaassa kuukaudessa moninkertaistuikaan? :)
Ajattele, että mä kerkeen urakoimaankin, mihin sulla ei edes olisi mahdollisuuksia.
Noin viisin tai kuusinkertaistui.
Kyllä urakointi mulla kaatuu muihin asioihin kuin traktoriin.
-
Aika vaivatonta toi muutenkin on kahva-ajolla paalatessa. Kun paali on 90%:sti valmis, niin vetäisee kahvasta koneen seis ja verkotushan käynnistyykin sitten automatic. Samassa kahvassa olevasta napista, johon on ohjelmoitu 6 sekunnin kesto, klikataan portti auki ja sulki. Sitten vaan kahvaa eteenpäin ja sopiva nopeus kehiin. Jaloilla ei tarvi tehdä mitään. Jos vielä helpottuis, niin saattais tulla uni silmään. ;) ;)
Siis amatöörimäisen monimutkaasta. Meillä napataan vaan veto pois ja aletaan naruttaa, kun on sen aika. Sitten paali onkin jo valmis ja ranteen liikkeellä se pullahtaa ongelmitta ulos kammiosta, kerta toisensa jälkeen.
Näin jatketaan, kunnes riittävästi heinää on paalattu ja yli-investoineet täppärit voivat kustantaa huvinsa itse ;D
Jaa niin, raktori on tietysti Zetor. talvella massikka.
Lisään vielä, että tehokkuudessaan systeemini on lyömätön; urakoimatta pätkääkään olen paalannut vuodessa miltei 300 000 kg kuivaheinää ;D
Sitten sä poraat ettei homma kannata ja tilikauden tulos jää reiluun 11000 euroon. Jossainhan siinä joku mättää. Vakuutusmaksutkin kehuit justiin tähtitieteellisiksi liikevaihtoon nähden.
Ps. Ei ole koneista velkaa centtiäkään. :D
Välitilinpäätös.. kuten kirjoitin.
Niin, kyllähän mä sen tiesin, mutta tuskin se enää vajaassa kuukaudessa moninkertaistuikaan? :)
Ajattele, että mä kerkeen urakoimaankin, mihin sulla ei edes olisi mahdollisuuksia.
Noin viisin tai kuusinkertaistui.
Kyllä urakointi mulla kaatuu muihin asioihin kuin traktoriin.
Itse otit esille tuon traktorin, en minä...taas kerran.
Narukeräpaalain, ajanpuute, urakointimahdollisuuksien puute, laiskuus... keksi itse lisää hyviä syitä ja katso huominen jakso! :P
-
Noin viisin tai kuusinkertaistui.
Kyllä urakointi mulla kaatuu muihin asioihin kuin traktoriin.
Itse otit esille tuon traktorin, en minä...taas kerran.
Narukeräpaalain, ajanpuute, urakointimahdollisuuksien puute, laiskuus... keksi itse lisää hyviä syitä ja katso huominen jakso! :P
Itte en ehdi enää urakoimaan, kun omat hommat vie kaiken ajan mutta se on onneksi tulokselle joka on suurinpiirtein kymmenkertainen omissa hommissa urakointiin nähden :)
Ainiin Mäkkikolmosen edessä T-131 classikkihaitekki, paalin valmistuessa suunnanvaihtimen vipu nostetaan keskiasentoon ja lähteissä törkätään eteenpäin kone käy nimelliskierroksia ihan niinku nää portaattomatkin härpäkkeet ;)
-
Aika vaivatonta toi muutenkin on kahva-ajolla paalatessa. Kun paali on 90%:sti valmis, niin vetäisee kahvasta koneen seis ja verkotushan käynnistyykin sitten automatic. Samassa kahvassa olevasta napista, johon on ohjelmoitu 6 sekunnin kesto, klikataan portti auki ja sulki. Sitten vaan kahvaa eteenpäin ja sopiva nopeus kehiin. Jaloilla ei tarvi tehdä mitään. Jos vielä helpottuis, niin saattais tulla uni silmään. ;) ;)
Siis amatöörimäisen monimutkaasta. Meillä napataan vaan veto pois ja aletaan naruttaa, kun on sen aika. Sitten paali onkin jo valmis ja ranteen liikkeellä se pullahtaa ongelmitta ulos kammiosta, kerta toisensa jälkeen.
Näin jatketaan, kunnes riittävästi heinää on paalattu ja yli-investoineet täppärit voivat kustantaa huvinsa itse ;D
Jaa niin, raktori on tietysti Zetor. talvella massikka.
Lisään vielä, että tehokkuudessaan systeemini on lyömätön; urakoimatta pätkääkään olen paalannut vuodessa miltei 300 000 kg kuivaheinää ;D
Sitten sä poraat ettei homma kannata ja tilikauden tulos jää reiluun 11000 euroon. Jossainhan siinä joku mättää. Vakuutusmaksutkin kehuit justiin tähtitieteellisiksi liikevaihtoon nähden.
Ps. Ei ole koneista velkaa centtiäkään. :D
Välitilinpäätös.. kuten kirjoitin.
Niin, kyllähän mä sen tiesin, mutta tuskin se enää vajaassa kuukaudessa moninkertaistuikaan? :)
Ajattele, että mä kerkeen urakoimaankin, mihin sulla ei edes olisi mahdollisuuksia.
Noin viisin tai kuusinkertaistui.
Kyllä urakointi mulla kaatuu muihin asioihin kuin traktoriin.
Itse otit esille tuon traktorin, en minä...taas kerran.
Narukeräpaalain, ajanpuute, urakointimahdollisuuksien puute, laiskuus... keksi itse lisää hyviä syitä ja katso huominen jakso! :P
Ketjun aihe on, millä traktorilla..
Kunhan saan sen hakelämpökeskuksen pykättyä, niin urakointi alkaa.
..tai sitten ei.
-
Pistetään nyt sit kuva ku muutkin :P
-
Mää ostan tuollaisen, niin ei tarvitse miettiä millä vetää
(http://www.farmshow.com/images/articlefull/710951297093852.jpg)
Tämä on toinen vaihtoehto
(http://www.kk.org/thetechnium/amish%20thresher.jpg)
Sitten oljille
(http://hayandforage.com/site-files/hayandforage.com/files/imagecache/medium_img/uploads/2013/01/biofuels-combine-baler-corn.jpg)
-
Päistekoneeksi
(http://www.toytractortimes.com/messageboard/images/members/8037/large-ULF46GJ3ZV.jpg)
-
Kotosalla tulee NH n paalainta kiskottua V 6400 hieman piristettynä ja Turbiini kytkimellä. Työpaikalla sitten joko Puma 165 sella tai 5150 keissillä..
-
Millaista paalainta vetelet? Miten hyvin onnistuu? Itseäkin kiinnostaisi yhdistelmä, traktorista ei löydy tosin kuin 120hp. Urakkaa en viitsi tehdä, kuhan omat saisi paalattua eli semmoinen 6-8km/h riittää hyvin ja kolme metrisen niittokoneen karholle.
No kyllä 120hv riittää vaikka mäkkärille kun ei aivan tappiin asti vedä paineita varsinkin noin pienellä karholla kun ei paine kasva käärinnän aikana. Tietenkin jos sulla on pelkkää rinne tai suopeltoa niin on parempi tyytyä agronicciin tai kuhniin.
Kyllä yhdistelmä on vaan ylivoimainen yksikkö koneisiin verrattuna.
Jaa niin mikä siinä on niin ylivoomaista? sekö jotta pehku hommissa vedetään ympäri peltoa turhaa rautaa?
-
Millaista paalainta vetelet? Miten hyvin onnistuu? Itseäkin kiinnostaisi yhdistelmä, traktorista ei löydy tosin kuin 120hp. Urakkaa en viitsi tehdä, kuhan omat saisi paalattua eli semmoinen 6-8km/h riittää hyvin ja kolme metrisen niittokoneen karholle.
No kyllä 120hv riittää vaikka mäkkärille kun ei aivan tappiin asti vedä paineita varsinkin noin pienellä karholla kun ei paine kasva käärinnän aikana. Tietenkin jos sulla on pelkkää rinne tai suopeltoa niin on parempi tyytyä agronicciin tai kuhniin.
Kyllä yhdistelmä on vaan ylivoimainen yksikkö koneisiin verrattuna.
Jaa niin mikä siinä on niin ylivoomaista? sekö jotta pehku hommissa vedetään ympäri peltoa turhaa rautaa?
Saa tuplapudotuksella pahanatki keräiltyä hiukan edes ryhmiin 8)
-
Millaista paalainta vetelet? Miten hyvin onnistuu? Itseäkin kiinnostaisi yhdistelmä, traktorista ei löydy tosin kuin 120hp. Urakkaa en viitsi tehdä, kuhan omat saisi paalattua eli semmoinen 6-8km/h riittää hyvin ja kolme metrisen niittokoneen karholle.
No kyllä 120hv riittää vaikka mäkkärille kun ei aivan tappiin asti vedä paineita varsinkin noin pienellä karholla kun ei paine kasva käärinnän aikana. Tietenkin jos sulla on pelkkää rinne tai suopeltoa niin on parempi tyytyä agronicciin tai kuhniin.
Kyllä yhdistelmä on vaan ylivoimainen yksikkö koneisiin verrattuna.
Jaa niin mikä siinä on niin ylivoomaista? sekö jotta pehku hommissa vedetään ympäri peltoa turhaa rautaa?
Saa tuplapudotuksella pahanatki keräiltyä hiukan edes ryhmiin 8)
Koittakaas ny paalata niillä yhdistelmillä yks satatuhatta paalia ja katotaan sitte.
Taitaa vaan yksikköpaalain lopulta sekakäyttäjälle tulla paljon halvemmaksi :)
-
Millaista paalainta vetelet? Miten hyvin onnistuu? Itseäkin kiinnostaisi yhdistelmä, traktorista ei löydy tosin kuin 120hp. Urakkaa en viitsi tehdä, kuhan omat saisi paalattua eli semmoinen 6-8km/h riittää hyvin ja kolme metrisen niittokoneen karholle.
No kyllä 120hv riittää vaikka mäkkärille kun ei aivan tappiin asti vedä paineita varsinkin noin pienellä karholla kun ei paine kasva käärinnän aikana. Tietenkin jos sulla on pelkkää rinne tai suopeltoa niin on parempi tyytyä agronicciin tai kuhniin.
Kyllä yhdistelmä on vaan ylivoimainen yksikkö koneisiin verrattuna.
Jaa niin mikä siinä on niin ylivoomaista? sekö jotta pehku hommissa vedetään ympäri peltoa turhaa rautaa?
Saa tuplapudotuksella pahanatki keräiltyä hiukan edes ryhmiin 8)
Koittakaas ny paalata niillä yhdistelmillä yks satatuhatta paalia ja katotaan sitte.
Taitaa vaan yksikköpaalain lopulta sekakäyttäjälle tulla paljon halvemmaksi :)
Eipä se ilman kulje kääriäkonekaan,yks kuski ja traktori enemmän.Ittellä huomattavasti pienempi stressi,kun käärijäkuski ei ilmoita päivää ennemmin lähtevänsä Raumanmeren juhannusjuhlille ja palaavansa viikon kuluttua.
-
Ei tässä sivusta voi tehdä muuta kun olla silmät :o ja ihmetellä paalaamisen maailman laajuutta.... Vielä kerran :o :o
-
Näin jatketaan, kunnes riittävästi heinää on paalattu ja yli-investoineet täppärit voivat kustantaa huvinsa itse ;D
Jaa niin, raktori on tietysti Zetor. talvella massikka.
Lisään vielä, että tehokkuudessaan systeemini on lyömätön; urakoimatta pätkääkään olen paalannut vuodessa miltei 300 000 kg kuivaheinää ;D
Mä olen kyllä huomannut, että bolsevikeilla on ihan omat maataistelutekniikkansa, mut mitä ihmettä sää paalaat talvella? Lunta? :o
-
Näin jatketaan, kunnes riittävästi heinää on paalattu ja yli-investoineet täppärit voivat kustantaa huvinsa itse ;D
Jaa niin, raktori on tietysti Zetor. talvella massikka.
Lisään vielä, että tehokkuudessaan systeemini on lyömätön; urakoimatta pätkääkään olen paalannut vuodessa miltei 300 000 kg kuivaheinää ;D
Mä olen kyllä huomannut, että bolsevikeilla on ihan omat maataistelutekniikkansa, mut mitä ihmettä sää paalaat talvella? Lunta? :o
Kait se paalaa niitä pölyisiä heiniä uudestaan kauppakuntoisiksi? Sillähän niitä paalauskilojakin saa karttumaan. ;)
-
Vaihteeksi vastaus alkuperäiseen. Viconin 1601 vedetään 805 Valmetilla ja paaleja tulee kesään noin 2500. Eikä se pahemmin työvauhdissa häpee isoille vetokoneilla ja eikä yhtään paalien tiukkuudessa, toki 30 vuotta nuoremmilla traktoreilla on mukavampi ajella. Mutta viivan alle jää varmasti enempi!
-
Koittakaas ny paalata niillä yhdistelmillä yks satatuhatta paalia ja katotaan sitte.
Taitaa vaan yksikköpaalain lopulta sekakäyttäjälle tulla paljon halvemmaksi :)
Päläpälä. Taitaa kaikki koneet olla käsiteltyjä jos läpi on menny 150000 tonnia rehua. neljäsosallakin on moni jo entinen. Jos löytyy ilmaisia koneita ja kuskeja sekä laskutaidottomuutta niin yksikkövehkeet on varmasti edukkaammat mutta sitten kun kaikki vaatii kunnon kaluston ja kaikesta pitää maksaa oikea hinta niin ainut järkevä on yhdistelmä ja karhotin viellä samaan ketjuun. Toki silloinkaan ei ole ihan sanottua että kannattaako sekään.
yhdistelmää revittiin viime kesänä piristetylla 100 heppasella valtulla ja myötämäessä meni hienosti. :-X Tuleviin koitoksiin on tullut 60 lisäkonia.
-
Näin jatketaan, kunnes riittävästi heinää on paalattu ja yli-investoineet täppärit voivat kustantaa huvinsa itse ;D
Jaa niin, raktori on tietysti Zetor. talvella massikka.
Lisään vielä, että tehokkuudessaan systeemini on lyömätön; urakoimatta pätkääkään olen paalannut vuodessa miltei 300 000 kg kuivaheinää ;D
Mä olen kyllä huomannut, että bolsevikeilla on ihan omat maataistelutekniikkansa, mut mitä ihmettä sää paalaat talvella? Lunta? :o
Kait se paalaa niitä pölyisiä heiniä uudestaan kauppakuntoisiksi? Sillähän niitä paalauskilojakin saa karttumaan. ;)
Nopein tapa korjata sato segmentoidusti on suurpaali, loppukäyttäjän kannalta paras on pikkupaali. Niin se vaan menee.
Siis loppukäyttäjän hoitajan..
-
Koittakaas ny paalata niillä yhdistelmillä yks satatuhatta paalia ja katotaan sitte.
Taitaa vaan yksikköpaalain lopulta sekakäyttäjälle tulla paljon halvemmaksi :)
Päläpälä. Taitaa kaikki koneet olla käsiteltyjä jos läpi on menny 150000 tonnia rehua. neljäsosallakin on moni jo entinen. Jos löytyy ilmaisia koneita ja kuskeja sekä laskutaidottomuutta niin yksikkövehkeet on varmasti edukkaammat mutta sitten kun kaikki vaatii kunnon kaluston ja kaikesta pitää maksaa oikea hinta niin ainut järkevä on yhdistelmä ja karhotin viellä samaan ketjuun. Toki silloinkaan ei ole ihan sanottua että kannattaako sekään.
yhdistelmää revittiin viime kesänä piristetylla 100 heppasella valtulla ja myötämäessä meni hienosti. :-X Tuleviin koitoksiin on tullut 60 lisäkonia.
Onneks sulla on ne metsäpäisteet ja helvetilliset liete-ja noukinvaunut.... :P
-
Millaista paalainta vetelet? Miten hyvin onnistuu? Itseäkin kiinnostaisi yhdistelmä, traktorista ei löydy tosin kuin 120hp. Urakkaa en viitsi tehdä, kuhan omat saisi paalattua eli semmoinen 6-8km/h riittää hyvin ja kolme metrisen niittokoneen karholle.
No kyllä 120hv riittää vaikka mäkkärille kun ei aivan tappiin asti vedä paineita varsinkin noin pienellä karholla kun ei paine kasva käärinnän aikana. Tietenkin jos sulla on pelkkää rinne tai suopeltoa niin on parempi tyytyä agronicciin tai kuhniin.
Kyllä yhdistelmä on vaan ylivoimainen yksikkö koneisiin verrattuna.
Jaa niin mikä siinä on niin ylivoomaista? sekö jotta pehku hommissa vedetään ympäri peltoa turhaa rautaa?
Saa tuplapudotuksella pahanatki keräiltyä hiukan edes ryhmiin 8)
Koittakaas ny paalata niillä yhdistelmillä yks satatuhatta paalia ja katotaan sitte.
Taitaa vaan yksikköpaalain lopulta sekakäyttäjälle tulla paljon halvemmaksi :)
juuh seka käyttäjälle yksi aina on halvempi kun useampi. Juu alkuperäseen kysymykseen mega8150 mopolla vedetään paalutinta ko härveli antanee noin 140hp uolle. enempikin sais olla :-[
-
Näin jatketaan, kunnes riittävästi heinää on paalattu ja yli-investoineet täppärit voivat kustantaa huvinsa itse ;D
Jaa niin, raktori on tietysti Zetor. talvella massikka.
Lisään vielä, että tehokkuudessaan systeemini on lyömätön; urakoimatta pätkääkään olen paalannut vuodessa miltei 300 000 kg kuivaheinää ;D
Mä olen kyllä huomannut, että bolsevikeilla on ihan omat maataistelutekniikkansa, mut mitä ihmettä sää paalaat talvella? Lunta? :o
Kait se paalaa niitä pölyisiä heiniä uudestaan kauppakuntoisiksi? Sillähän niitä paalauskilojakin saa karttumaan. ;)
Nopein tapa korjata sato segmentoidusti on suurpaali, loppukäyttäjän kannalta paras on pikkupaali. Niin se vaan menee.
Siis loppukäyttäjän hoitajan..
Juu, tiedän. Typerämpää hommaa saa etsiä, kuin pyöröpaalien pilkkominen pieniin. Onneksi olen siitäkin riesasta päässyt jo 95 %:sti eroon. Siitä pitäis saada oikeesti hyvä korvaus, että se kannattaisi ja sitä ei moni maksa.
-
Näin jatketaan, kunnes riittävästi heinää on paalattu ja yli-investoineet täppärit voivat kustantaa huvinsa itse ;D
Jaa niin, raktori on tietysti Zetor. talvella massikka.
Lisään vielä, että tehokkuudessaan systeemini on lyömätön; urakoimatta pätkääkään olen paalannut vuodessa miltei 300 000 kg kuivaheinää ;D
Mä olen kyllä huomannut, että bolsevikeilla on ihan omat maataistelutekniikkansa, mut mitä ihmettä sää paalaat talvella? Lunta? :o
Kait se paalaa niitä pölyisiä heiniä uudestaan kauppakuntoisiksi? Sillähän niitä paalauskilojakin saa karttumaan. ;)
Nopein tapa korjata sato segmentoidusti on suurpaali, loppukäyttäjän kannalta paras on pikkupaali. Niin se vaan menee.
Siis loppukäyttäjän hoitajan..
Juu, tiedän. Typerämpää hommaa saa etsiä, kuin pyöröpaalien pilkkominen pieniin. Onneksi olen siitäkin riesasta päässyt jo 95 %:sti eroon. Siitä pitäis saada oikeesti hyvä korvaus, että se kannattaisi ja sitä ei moni maksa.
Sataa mun laariin, kun aion tehdä sitä jatkossakin ;D
Eipähän tarvi yrittää ängetä kolmea 120:stä hevoskoppiin, kun enempi kiloja saa pikkupaaleina..
Vähän on vielä noi lentorahtihommat saudi-arabiaan selvityksen alla, mutta kurottajalla olis tarkootus siirrellä niitä nippuja sinne,, heti kun saan hommat kondikseen.
-
Koittakaas ny paalata niillä yhdistelmillä yks satatuhatta paalia ja katotaan sitte.
Taitaa vaan yksikköpaalain lopulta sekakäyttäjälle tulla paljon halvemmaksi :)
Päläpälä. Taitaa kaikki koneet olla käsiteltyjä jos läpi on menny 150000 tonnia rehua. neljäsosallakin on moni jo entinen. Jos löytyy ilmaisia koneita ja kuskeja sekä laskutaidottomuutta niin yksikkövehkeet on varmasti edukkaammat mutta sitten kun kaikki vaatii kunnon kaluston ja kaikesta pitää maksaa oikea hinta niin ainut järkevä on yhdistelmä ja karhotin viellä samaan ketjuun. Toki silloinkaan ei ole ihan sanottua että kannattaako sekään.
------Ymmärrän yhdistelmän edun silloin kun isäntä ite paalaa omat rehut ja kerää ite paalit pellolta pois, mutta silloin kun koko paalausketju perustuu urakoinnille (esim. minulla.) olen nähnyt erilliset koneet paremmiksi sekä minun että asiakkan näkökulmasta.
Ja avaan tässä nyt näkökulmani.
MINUN: Saan erillis koneilla homman kerralla valmiiksi, toisin kun yhd.koneellaa koska kompin jäliltähän ei ole kerralla valmista vaikka toisin höyrytään.
ASIAKKAAN:Asiakkaalle on edullisempaa paalata+kääriä erilliskoneilla, mun järkeen vaan ei mene miten kukaan voi ajaa samaan hintaan tr+kompi+tr+2xpaalipihdit VS. tr+paalain+tr+käärin.
Ja niin minullakin olisi varmasti urakkaketjuna kompi ja eri traktori kantamaan paalit perästä pois jos vain saisin oiki korvausen hommasta, mutta kun tuo paalin kantaminen kompin jäjiltä pitäisi asiakkaan näkökulmasta olla ilmaista.
Nyt kyllä meni pahasti ohi topikin, voin keskustella yv:nä jos joku tahtoo niin saadaan niitä näkökulmia ;D ;D
-
Koittakaas ny paalata niillä yhdistelmillä yks satatuhatta paalia ja katotaan sitte.
Taitaa vaan yksikköpaalain lopulta sekakäyttäjälle tulla paljon halvemmaksi :)
Päläpälä. Taitaa kaikki koneet olla käsiteltyjä jos läpi on menny 150000 tonnia rehua. neljäsosallakin on moni jo entinen. Jos löytyy ilmaisia koneita ja kuskeja sekä laskutaidottomuutta niin yksikkövehkeet on varmasti edukkaammat mutta sitten kun kaikki vaatii kunnon kaluston ja kaikesta pitää maksaa oikea hinta niin ainut järkevä on yhdistelmä ja karhotin viellä samaan ketjuun. Toki silloinkaan ei ole ihan sanottua että kannattaako sekään.
------Ymmärrän yhdistelmän edun silloin kun isäntä ite paalaa omat rehut ja kerää ite paalit pellolta pois, mutta silloin kun koko paalausketju perustuu urakoinnille (esim. minulla.) olen nähnyt erilliset koneet paremmiksi sekä minun että asiakkan näkökulmasta.
Ja avaan tässä nyt näkökulmani.
MINUN: Saan erillis koneilla homman kerralla valmiiksi, toisin kun yhd.koneellaa koska kompin jäliltähän ei ole kerralla valmista vaikka toisin höyrytään.
ASIAKKAAN:Asiakkaalle on edullisempaa paalata+kääriä erilliskoneilla, mun järkeen vaan ei mene miten kukaan voi ajaa samaan hintaan tr+kompi+tr+2xpaalipihdit VS. tr+paalain+tr+käärin.
Ja niin minullakin olisi varmasti urakkaketjuna kompi ja eri traktori kantamaan paalit perästä pois jos vain saisin oiki korvausen hommasta, mutta kun tuo paalin kantaminen kompin jäjiltä pitäisi asiakkaan näkökulmasta olla ilmaista.
Nyt kyllä meni pahasti ohi topikin, voin keskustella yv:nä jos joku tahtoo niin saadaan niitä näkökulmia ;D ;D
eiköse asiakas voi niita paaleja ajaa sinne pellon reunaan
-
Koittakaas ny paalata niillä yhdistelmillä yks satatuhatta paalia ja katotaan sitte.
Taitaa vaan yksikköpaalain lopulta sekakäyttäjälle tulla paljon halvemmaksi :)
Päläpälä. Taitaa kaikki koneet olla käsiteltyjä jos läpi on menny 150000 tonnia rehua. neljäsosallakin on moni jo entinen. Jos löytyy ilmaisia koneita ja kuskeja sekä laskutaidottomuutta niin yksikkövehkeet on varmasti edukkaammat mutta sitten kun kaikki vaatii kunnon kaluston ja kaikesta pitää maksaa oikea hinta niin ainut järkevä on yhdistelmä ja karhotin viellä samaan ketjuun. Toki silloinkaan ei ole ihan sanottua että kannattaako sekään.
------Ymmärrän yhdistelmän edun silloin kun isäntä ite paalaa omat rehut ja kerää ite paalit pellolta pois, mutta silloin kun koko paalausketju perustuu urakoinnille (esim. minulla.) olen nähnyt erilliset koneet paremmiksi sekä minun että asiakkan näkökulmasta.
Ja avaan tässä nyt näkökulmani.
MINUN: Saan erillis koneilla homman kerralla valmiiksi, toisin kun yhd.koneellaa koska kompin jäliltähän ei ole kerralla valmista vaikka toisin höyrytään.
ASIAKKAAN:Asiakkaalle on edullisempaa paalata+kääriä erilliskoneilla, mun järkeen vaan ei mene miten kukaan voi ajaa samaan hintaan tr+kompi+tr+2xpaalipihdit VS. tr+paalain+tr+käärin.
Ja niin minullakin olisi varmasti urakkaketjuna kompi ja eri traktori kantamaan paalit perästä pois jos vain saisin oiki korvausen hommasta, mutta kun tuo paalin kantaminen kompin jäjiltä pitäisi asiakkaan näkökulmasta olla ilmaista.
Nyt kyllä meni pahasti ohi topikin, voin keskustella yv:nä jos joku tahtoo niin saadaan niitä näkökulmia ;D ;D
eiköse asiakas voi niita paaleja ajaa sinne pellon reunaan
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=45139.0
-
Päläpälä. Taitaa kaikki koneet olla käsiteltyjä jos läpi on menny 150000 tonnia rehua. neljäsosallakin on moni jo entinen. Jos löytyy ilmaisia koneita ja kuskeja sekä laskutaidottomuutta niin yksikkövehkeet on varmasti edukkaammat mutta sitten kun kaikki vaatii kunnon kaluston ja kaikesta pitää maksaa oikea hinta niin ainut järkevä on yhdistelmä ja karhotin viellä samaan ketjuun. Toki silloinkaan ei ole ihan sanottua että kannattaako sekään.
yhdistelmää revittiin viime kesänä piristetylla 100 heppasella valtulla ja myötämäessä meni hienosti. :-X Tuleviin koitoksiin on tullut 60 lisäkonia.
Kun massarehu korjataan jollain oikealla ( ;D ) rehuketjulla ja paalainta käytetään enimmäkseen kuivan heinän ja olkien paalaukseen eli käärintää ei tarvita, ei mitään kombia tarvi haaveilla. Jos paalit varastoidaan pelloilla, kuten järkevintä olisi (?), on siellä käytävä erikseen siirtelemässä paalit jonkun toimesta kuitenkin. Yksikkökäärimellä homma hoituu kätevästi ns. "samalla". Mutta jokainen taaplaa tietysti tyylillään.
Itte en ymmärrä paalien raijaamista saman tien kotio, hemmetilliseen rojoon. Jos niitä ei merkitä, ei tiedä mitä tulee mistäkin. Tätä hommaa paaleilla en koskaan saanut mielestäni toimimaan, ennenkuin ymmärsin jättää paalit pelloille ja merkitä eri sadot erikseen. Vaihtelu paalien välillä on aika suurta, vaikka muuta väitettäisiinkin.
Toinen juttu on se kestävyys. 50k paalia ajettu yksikköpaalain on huolletuna vielä kelpo peli, mutta tuplaväännöistä nauttinut kombi alkaa olla jo perillä. Ja jos merkittävä osa on kuivan ja ilman muovia varastoitavan tavaran paalausta, ei kaipaile paria tonnia ylimääräistä rautaa käänneltäväkseen. Laita siihen vielä parin viime syksyn paalausolosuhteet....jostain syystä esimerkiks saarivaltiossa myydään aika paljon yksikköpaalaimia ihan rehunkorjuuseenkin....
-
Mutta kyllä kombi ja paalain on paras tälläiselle pikkutilalle millä pienet lohkot ovat hajallaan ja nurmet valmistuvat eri aikoihin.
-
Päläpälä. Taitaa kaikki koneet olla käsiteltyjä jos läpi on menny 150000 tonnia rehua. neljäsosallakin on moni jo entinen. Jos löytyy ilmaisia koneita ja kuskeja sekä laskutaidottomuutta niin yksikkövehkeet on varmasti edukkaammat mutta sitten kun kaikki vaatii kunnon kaluston ja kaikesta pitää maksaa oikea hinta niin ainut järkevä on yhdistelmä ja karhotin viellä samaan ketjuun. Toki silloinkaan ei ole ihan sanottua että kannattaako sekään.
yhdistelmää revittiin viime kesänä piristetylla 100 heppasella valtulla ja myötämäessä meni hienosti. :-X Tuleviin koitoksiin on tullut 60 lisäkonia.
Kun massarehu korjataan jollain oikealla ( ;D ) rehuketjulla ja paalainta käytetään enimmäkseen kuivan heinän ja olkien paalaukseen eli käärintää ei tarvita, ei mitään kombia tarvi haaveilla. Jos paalit varastoidaan pelloilla, kuten järkevintä olisi (?), on siellä käytävä erikseen siirtelemässä paalit jonkun toimesta kuitenkin. Yksikkökäärimellä homma hoituu kätevästi ns. "samalla". Mutta jokainen taaplaa tietysti tyylillään.
Itte en ymmärrä paalien raijaamista saman tien kotio, hemmetilliseen rojoon. Jos niitä ei merkitä, ei tiedä mitä tulee mistäkin. Tätä hommaa paaleilla en koskaan saanut mielestäni toimimaan, ennenkuin ymmärsin jättää paalit pelloille ja merkitä eri sadot erikseen. Vaihtelu paalien välillä on aika suurta, vaikka muuta väitettäisiinkin.
Toinen juttu on se kestävyys. 50k paalia ajettu yksikköpaalain on huolletuna vielä kelpo peli, mutta tuplaväännöistä nauttinut kombi alkaa olla jo perillä. Ja jos merkittävä osa on kuivan ja ilman muovia varastoitavan tavaran paalausta, ei kaipaile paria tonnia ylimääräistä rautaa käänneltäväkseen. Laita siihen vielä parin viime syksyn paalausolosuhteet....jostain syystä esimerkiks saarivaltiossa myydään aika paljon yksikköpaalaimia ihan rehunkorjuuseenkin....
Minen taas ymmärrä ollenkaan sitä paalien jättämistä pellon reunaan ja sitä syksyistä kurassa rämpimistä kun pitää paaleja kotio rahdata. Sama juttu se on talvellakin kun lunta on puolen metriä pellolla ja tiet helvetin liukkaita.
Kaikki paalit ajetaan nykyään kotio kesällä ja parhaimmillaan tuolla kentällä on ollu liki 4000 rehupaalia ja oon hyvin ollu perillä mitä tavaraa löytyy mistäkin.
Emoilla nyt tietenkin ei se niin tarkkaa ole vaikka joskus vähä meniski vähä väärästä kasasta :P
Tuosta on kiva talvella kuskata paaleja syöttöön kun on kova pohja ja kaikki rehu kotona lähellä
-
Päläpälä. Taitaa kaikki koneet olla käsiteltyjä jos läpi on menny 150000 tonnia rehua. neljäsosallakin on moni jo entinen. Jos löytyy ilmaisia koneita ja kuskeja sekä laskutaidottomuutta niin yksikkövehkeet on varmasti edukkaammat mutta sitten kun kaikki vaatii kunnon kaluston ja kaikesta pitää maksaa oikea hinta niin ainut järkevä on yhdistelmä ja karhotin viellä samaan ketjuun. Toki silloinkaan ei ole ihan sanottua että kannattaako sekään.
yhdistelmää revittiin viime kesänä piristetylla 100 heppasella valtulla ja myötämäessä meni hienosti. :-X Tuleviin koitoksiin on tullut 60 lisäkonia.
Kun massarehu korjataan jollain oikealla ( ;D ) rehuketjulla ja paalainta käytetään enimmäkseen kuivan heinän ja olkien paalaukseen eli käärintää ei tarvita, ei mitään kombia tarvi haaveilla. Jos paalit varastoidaan pelloilla, kuten järkevintä olisi (?), on siellä käytävä erikseen siirtelemässä paalit jonkun toimesta kuitenkin. Yksikkökäärimellä homma hoituu kätevästi ns. "samalla". Mutta jokainen taaplaa tietysti tyylillään.
Itte en ymmärrä paalien raijaamista saman tien kotio, hemmetilliseen rojoon. Jos niitä ei merkitä, ei tiedä mitä tulee mistäkin. Tätä hommaa paaleilla en koskaan saanut mielestäni toimimaan, ennenkuin ymmärsin jättää paalit pelloille ja merkitä eri sadot erikseen. Vaihtelu paalien välillä on aika suurta, vaikka muuta väitettäisiinkin.
Toinen juttu on se kestävyys. 50k paalia ajettu yksikköpaalain on huolletuna vielä kelpo peli, mutta tuplaväännöistä nauttinut kombi alkaa olla jo perillä. Ja jos merkittävä osa on kuivan ja ilman muovia varastoitavan tavaran paalausta, ei kaipaile paria tonnia ylimääräistä rautaa käänneltäväkseen. Laita siihen vielä parin viime syksyn paalausolosuhteet....jostain syystä esimerkiks saarivaltiossa myydään aika paljon yksikköpaalaimia ihan rehunkorjuuseenkin....
Kyllä se kompipaalailu on taas tämmöistä suomalaista täpinöintiä vaan. Automaattikäärintä osaa ajaa apinakin ja meillä semmoista pyörittää 6610 ikivanha takapotku voorti. Yleensä käärijä kiepauttaa melkein nopeammin rehut muoviin ja pellonlaitaan kuin mitä vastaavan lohkon paalauksessa menee. Paalaimessa ja käärimessä kiinni 15 k€, ei paljoa kustannukset vaivaa..
-
Päläpälä. Taitaa kaikki koneet olla käsiteltyjä jos läpi on menny 150000 tonnia rehua. neljäsosallakin on moni jo entinen. Jos löytyy ilmaisia koneita ja kuskeja sekä laskutaidottomuutta niin yksikkövehkeet on varmasti edukkaammat mutta sitten kun kaikki vaatii kunnon kaluston ja kaikesta pitää maksaa oikea hinta niin ainut järkevä on yhdistelmä ja karhotin viellä samaan ketjuun. Toki silloinkaan ei ole ihan sanottua että kannattaako sekään.
yhdistelmää revittiin viime kesänä piristetylla 100 heppasella valtulla ja myötämäessä meni hienosti. :-X Tuleviin koitoksiin on tullut 60 lisäkonia.
Kun massarehu korjataan jollain oikealla ( ;D ) rehuketjulla ja paalainta käytetään enimmäkseen kuivan heinän ja olkien paalaukseen eli käärintää ei tarvita, ei mitään kombia tarvi haaveilla. Jos paalit varastoidaan pelloilla, kuten järkevintä olisi (?), on siellä käytävä erikseen siirtelemässä paalit jonkun toimesta kuitenkin. Yksikkökäärimellä homma hoituu kätevästi ns. "samalla". Mutta jokainen taaplaa tietysti tyylillään.
Itte en ymmärrä paalien raijaamista saman tien kotio, hemmetilliseen rojoon. Jos niitä ei merkitä, ei tiedä mitä tulee mistäkin. Tätä hommaa paaleilla en koskaan saanut mielestäni toimimaan, ennenkuin ymmärsin jättää paalit pelloille ja merkitä eri sadot erikseen. Vaihtelu paalien välillä on aika suurta, vaikka muuta väitettäisiinkin.
Toinen juttu on se kestävyys. 50k paalia ajettu yksikköpaalain on huolletuna vielä kelpo peli, mutta tuplaväännöistä nauttinut kombi alkaa olla jo perillä. Ja jos merkittävä osa on kuivan ja ilman muovia varastoitavan tavaran paalausta, ei kaipaile paria tonnia ylimääräistä rautaa käänneltäväkseen. Laita siihen vielä parin viime syksyn paalausolosuhteet....jostain syystä esimerkiks saarivaltiossa myydään aika paljon yksikköpaalaimia ihan rehunkorjuuseenkin....
Kyllä se kompipaalailu on taas tämmöistä suomalaista täpinöintiä vaan. Automaattikäärintä osaa ajaa apinakin ja meillä semmoista pyörittää 6610 ikivanha takapotku voorti. Yleensä käärijä kiepauttaa melkein nopeammin rehut muoviin ja pellonlaitaan kuin mitä vastaavan lohkon paalauksessa menee. Paalaimessa ja käärimessä kiinni 15 k€, ei paljoa kustannukset vaivaa..
Kun kompilla hiukan kattoo mihinkä pudottelee,siirtelee 2tunnin paalaukset puolestunnis riveihin.Saa toinen lähtee navetalle rauhas ja toinen jatkaa paalausta.Jos käärijä tulee esim 3tuntia peräs,on se liianpitkä aika ilman muovia.
Kompilla on tullu n500 paalin päiviä,melko kiirettä pitää jos erilliskäärijä hakee ja käärii pellolta samaa tahtia.
-
Päläpälä. Taitaa kaikki koneet olla käsiteltyjä jos läpi on menny 150000 tonnia rehua. neljäsosallakin on moni jo entinen. Jos löytyy ilmaisia koneita ja kuskeja sekä laskutaidottomuutta niin yksikkövehkeet on varmasti edukkaammat mutta sitten kun kaikki vaatii kunnon kaluston ja kaikesta pitää maksaa oikea hinta niin ainut järkevä on yhdistelmä ja karhotin viellä samaan ketjuun. Toki silloinkaan ei ole ihan sanottua että kannattaako sekään.
yhdistelmää revittiin viime kesänä piristetylla 100 heppasella valtulla ja myötämäessä meni hienosti. :-X Tuleviin koitoksiin on tullut 60 lisäkonia.
Kun massarehu korjataan jollain oikealla ( ;D ) rehuketjulla ja paalainta käytetään enimmäkseen kuivan heinän ja olkien paalaukseen eli käärintää ei tarvita, ei mitään kombia tarvi haaveilla. Jos paalit varastoidaan pelloilla, kuten järkevintä olisi (?), on siellä käytävä erikseen siirtelemässä paalit jonkun toimesta kuitenkin. Yksikkökäärimellä homma hoituu kätevästi ns. "samalla". Mutta jokainen taaplaa tietysti tyylillään.
Itte en ymmärrä paalien raijaamista saman tien kotio, hemmetilliseen rojoon. Jos niitä ei merkitä, ei tiedä mitä tulee mistäkin. Tätä hommaa paaleilla en koskaan saanut mielestäni toimimaan, ennenkuin ymmärsin jättää paalit pelloille ja merkitä eri sadot erikseen. Vaihtelu paalien välillä on aika suurta, vaikka muuta väitettäisiinkin.
Toinen juttu on se kestävyys. 50k paalia ajettu yksikköpaalain on huolletuna vielä kelpo peli, mutta tuplaväännöistä nauttinut kombi alkaa olla jo perillä. Ja jos merkittävä osa on kuivan ja ilman muovia varastoitavan tavaran paalausta, ei kaipaile paria tonnia ylimääräistä rautaa käänneltäväkseen. Laita siihen vielä parin viime syksyn paalausolosuhteet....jostain syystä esimerkiks saarivaltiossa myydään aika paljon yksikköpaalaimia ihan rehunkorjuuseenkin....
Minen taas ymmärrä ollenkaan sitä paalien jättämistä pellon reunaan ja sitä syksyistä kurassa rämpimistä kun pitää paaleja kotio rahdata. Sama juttu se on talvellakin kun lunta on puolen metriä pellolla ja tiet helvetin liukkaita.
Kaikki paalit ajetaan nykyään kotio kesällä ja parhaimmillaan tuolla kentällä on ollu liki 4000 rehupaalia ja oon hyvin ollu perillä mitä tavaraa löytyy mistäkin.
Emoilla nyt tietenkin ei se niin tarkkaa ole vaikka joskus vähä meniski vähä väärästä kasasta :P
Tuosta on kiva talvella kuskata paaleja syöttöön kun on kova pohja ja kaikki rehu kotona lähellä
Ihan v..un hieno kasa, täytyy hattua nostaa :)
Silti en ymmärrä, mix ei ajeta samantien aumaan, kun kerran ajetaan ja kenttäkin valmiina :o
Noo toi yksikköpaalain vs kombi on täysin kyse työvoimasta.. Kombilla voi ajaa yksinkin ja toisaalta sadepäivinäkin on rengille hommaa, ku kasailee paaleja ::)
-
Noo toi yksikköpaalain vs kombi on täysin kyse työvoimasta.. Kombilla voi ajaa yksinkin ja toisaalta sadepäivinäkin on rengille hommaa, ku kasailee paaleja ::)
Näinhän se on pähkinänkuoressa. Samaan lopputulokseen voi päästä joko vähän isommalla työpanoksella ja pienemmällä konepääomalla tai päinvastoin. Itse olen suosinut tuota ensimmäistä vaihtoehtoa, vaikkakin paalaimella tehdään vaan osa omista rehuista ja vähän täpinöintiä päälle. Vielä toistaiseksi on ollut helposti saatavilla riittävän ammattitaitoisia käärinkuskeja :) . Systeemit voinee järjestää yhtä tehokkaiksi sekä ykkös- että kombiketjussa kuten +250 mainitsi, mutta myös Adamin mainitsemat seikat painavat vaakakupissa aika paljon.
-
Mä olen aina vetäny paalainta 265 maasialla. Hyvin sen perässä Welgerin kovapaalain kulki silloin aikoinaan ;D No eipä nykyään mulla ole kumpaakaa, kun paalaamiseen tarvitaan vain puhelinsoitto 8)
-
Claas Markanttia vedin aikoinaan Fiat 82-94.lla, hyvin tuli perässä ja paaliakin riittävästi. Vähemmistökansalainen osti Markanttin 200 km.n päähän kun Koneviestin palstalla laitoin myyntiin. Ilmeisesti hevosille on saatu paalattua heinää sillä koneella. Niin ja mikä tärkeintä,maksu oli riihikuivaa Heidi Hautalan malliin. PS. Asiana se on jo vanhentunut.
-
Koittakaas ny paalata niillä yhdistelmillä yks satatuhatta paalia ja katotaan sitte.
Taitaa vaan yksikköpaalain lopulta sekakäyttäjälle tulla paljon halvemmaksi :)
Päläpälä. Taitaa kaikki koneet olla käsiteltyjä jos läpi on menny 150000 tonnia rehua. neljäsosallakin on moni jo entinen. Jos löytyy ilmaisia koneita ja kuskeja sekä laskutaidottomuutta niin yksikkövehkeet on varmasti edukkaammat mutta sitten kun kaikki vaatii kunnon kaluston ja kaikesta pitää maksaa oikea hinta niin ainut järkevä on yhdistelmä ja karhotin viellä samaan ketjuun. Toki silloinkaan ei ole ihan sanottua että kannattaako sekään.
------Ymmärrän yhdistelmän edun silloin kun isäntä ite paalaa omat rehut ja kerää ite paalit pellolta pois, mutta silloin kun koko paalausketju perustuu urakoinnille (esim. minulla.) olen nähnyt erilliset koneet paremmiksi sekä minun että asiakkan näkökulmasta.
Ja avaan tässä nyt näkökulmani.
MINUN: Saan erillis koneilla homman kerralla valmiiksi, toisin kun yhd.koneellaa koska kompin jäliltähän ei ole kerralla valmista vaikka toisin höyrytään.
ASIAKKAAN:Asiakkaalle on edullisempaa paalata+kääriä erilliskoneilla, mun järkeen vaan ei mene miten kukaan voi ajaa samaan hintaan tr+kompi+tr+2xpaalipihdit VS. tr+paalain+tr+käärin.
Ja niin minullakin olisi varmasti urakkaketjuna kompi ja eri traktori kantamaan paalit perästä pois jos vain saisin oiki korvausen hommasta, mutta kun tuo paalin kantaminen kompin jäjiltä pitäisi asiakkaan näkökulmasta olla ilmaista.
Nyt kyllä meni pahasti ohi topikin, voin keskustella yv:nä jos joku tahtoo niin saadaan niitä näkökulmia ;D ;D
eiköse asiakas voi niita paaleja ajaa sinne pellon reunaan
Ei ole aikaa,halua tai kalustoa
-
Päläpälä. Taitaa kaikki koneet olla käsiteltyjä jos läpi on menny 150000 tonnia rehua. neljäsosallakin on moni jo entinen. Jos löytyy ilmaisia koneita ja kuskeja sekä laskutaidottomuutta niin yksikkövehkeet on varmasti edukkaammat mutta sitten kun kaikki vaatii kunnon kaluston ja kaikesta pitää maksaa oikea hinta niin ainut järkevä on yhdistelmä ja karhotin viellä samaan ketjuun. Toki silloinkaan ei ole ihan sanottua että kannattaako sekään.
yhdistelmää revittiin viime kesänä piristetylla 100 heppasella valtulla ja myötämäessä meni hienosti. :-X Tuleviin koitoksiin on tullut 60 lisäkonia.
Kun massarehu korjataan jollain oikealla ( ;D ) rehuketjulla ja paalainta käytetään enimmäkseen kuivan heinän ja olkien paalaukseen eli käärintää ei tarvita, ei mitään kombia tarvi haaveilla. Jos paalit varastoidaan pelloilla, kuten järkevintä olisi (?), on siellä käytävä erikseen siirtelemässä paalit jonkun toimesta kuitenkin. Yksikkökäärimellä homma hoituu kätevästi ns. "samalla". Mutta jokainen taaplaa tietysti tyylillään.
Itte en ymmärrä paalien raijaamista saman tien kotio, hemmetilliseen rojoon. Jos niitä ei merkitä, ei tiedä mitä tulee mistäkin. Tätä hommaa paaleilla en koskaan saanut mielestäni toimimaan, ennenkuin ymmärsin jättää paalit pelloille ja merkitä eri sadot erikseen. Vaihtelu paalien välillä on aika suurta, vaikka muuta väitettäisiinkin.
Toinen juttu on se kestävyys. 50k paalia ajettu yksikköpaalain on huolletuna vielä kelpo peli, mutta tuplaväännöistä nauttinut kombi alkaa olla jo perillä. Ja jos merkittävä osa on kuivan ja ilman muovia varastoitavan tavaran paalausta, ei kaipaile paria tonnia ylimääräistä rautaa käänneltäväkseen. Laita siihen vielä parin viime syksyn paalausolosuhteet....jostain syystä esimerkiks saarivaltiossa myydään aika paljon yksikköpaalaimia ihan rehunkorjuuseenkin....
Minen taas ymmärrä ollenkaan sitä paalien jättämistä pellon reunaan ja sitä syksyistä kurassa rämpimistä kun pitää paaleja kotio rahdata. Sama juttu se on talvellakin kun lunta on puolen metriä pellolla ja tiet helvetin liukkaita.
Kaikki paalit ajetaan nykyään kotio kesällä ja parhaimmillaan tuolla kentällä on ollu liki 4000 rehupaalia ja oon hyvin ollu perillä mitä tavaraa löytyy mistäkin.
Emoilla nyt tietenkin ei se niin tarkkaa ole vaikka joskus vähä meniski vähä väärästä kasasta :P
Tuosta on kiva talvella kuskata paaleja syöttöön kun on kova pohja ja kaikki rehu kotona lähellä
Ihan v..un hieno kasa, täytyy hattua nostaa :)
Silti en ymmärrä, mix ei ajeta samantien aumaan, kun kerran ajetaan ja kenttäkin valmiina :o
Noo toi yksikköpaalain vs kombi on täysin kyse työvoimasta.. Kombilla voi ajaa yksinkin ja toisaalta sadepäivinäkin on rengille hommaa, ku kasailee paaleja ::)
Jus niin niin ne tääläkin ajaa kompin jäliltä sadepäivinä ja pellotkin on kyllä sen näkösiä
-
Miksi niitä sateella ajetaan? Ps: puutavara kuormain ja peräkärri niin ei jää jälkiä.
-
Meillä ajetaan suuri osa paaleista kesällä heti teon jälkeen kotia. (4000kpl) vähemmän työvoimaa vaatii ainaki itellä tuo paalisysteemi. Noukinvaunuja pitäis olla kaks kolme akselista että rehua menis saman verran mita noihin paalivankkureihin menee Ja niihin isohkot traktorit että liikkuu. Kärryjä ja kuskeja ajosilppurin perässä aika lailla. Eikä se ajosilppurikaan halpa vehe oo. siilot tai aumakenttä pitää olla ja asfaltti tai betoni niissä pohjana. Tilakohtaisia ratkaisuja niinku aina.
-
Kun tätä ketjua lueskelee voi vain todeta ettei nautapuolella näyttäs edelleenkään pikkurahasta olevan pula :o :P
Itsellä krone 1500 vedetään valtu 6850 + käärin sitten elho 1620 vedetään a93. säilistä vuodessa se 1200 paalia (1,2 milj kg)+ kuivikkeet 800 kpl eli about 2000 puoltoistametristä vuodessa...
Jos ajansäästöä laskeskellaan niin ton 1200 paalin veivaukseen menee about 60 h... aika tyyriitä tunteja jos paalainta + traktoria nuiden tuntien vuoksi lähtis päivittelee... a:lla niille tulee hintaa se 1800 ekua... ::)
niin paalain ajettu about 18000 paalia, peruskunnostettu, toinen mokoma ainaskin pitäs raksutella :)
-
Miksi niitä sateella ajetaan? Ps: puutavara kuormain ja peräkärri niin ei jää jälkiä.
Koska normaalinakin kesänä lähes kaikki poutapäivät menee paalatessa ja ei ole erikseen sitä traktoria jolla kannetaan paalit vaan yritetään sillä paalaustraktorilla kantaa paalit sadepäivinä.
-
Case 845 vetää claas 250 paalaajaa. Fiat 780 hinaa elhon 1520 käärijää jolla paalit kääritään ja kuskataan pellon laitaan. Vuodessa 900-1200paalia. Ja tämä kaikki tapahtuu yhtäaikaa, mitä hullua sitä nurmea lähteä sadepäivänä polkeen. Jos pakko on polkea nii ehdottomasti kourakuormaaja siihen hommaan. Ek:lla sahaillessa ei peltoon jää yhtään polkematonta kohtaa.
-
Meillä ajetaan suuri osa paaleista kesällä heti teon jälkeen kotia. (4000kpl) vähemmän työvoimaa vaatii ainaki itellä tuo paalisysteemi. Noukinvaunuja pitäis olla kaks kolme akselista että rehua menis saman verran mita noihin paalivankkureihin menee Ja niihin isohkot traktorit että liikkuu. Kärryjä ja kuskeja ajosilppurin perässä aika lailla. Eikä se ajosilppurikaan halpa vehe oo. siilot tai aumakenttä pitää olla ja asfaltti tai betoni niissä pohjana. Tilakohtaisia ratkaisuja niinku aina.
Mitäs muovi/ verkko kustantaa 4000 paalia?
-
Meillä ajetaan suuri osa paaleista kesällä heti teon jälkeen kotia. (4000kpl) vähemmän työvoimaa vaatii ainaki itellä tuo paalisysteemi. Noukinvaunuja pitäis olla kaks kolme akselista että rehua menis saman verran mita noihin paalivankkureihin menee Ja niihin isohkot traktorit että liikkuu. Kärryjä ja kuskeja ajosilppurin perässä aika lailla. Eikä se ajosilppurikaan halpa vehe oo. siilot tai aumakenttä pitää olla ja asfaltti tai betoni niissä pohjana. Tilakohtaisia ratkaisuja niinku aina.
Mitäs muovi/ verkko kustantaa 4000 paalia?
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=31040.msg507873#msg507873 :-\ :-\
-
Tohon paalien kuskaukseen niin aika iso asia on myös se että kotona on helpompi hallita lintuja kun kymmeniltä paaliriviltä 20 kilsan säteellä navetasta. Tohon adamin esille ottamaan ongelmaan paalien merkitsemisestä kaipaailisi jotain helpotusta. sadot ja pellot pitää viellä erillään mutta sittenkun tulee lohkon sisällä vaihtelua niin onkin mahdoton tehtävä. Näistä ratkaisevin muutos tulee kasteen noustessa tai jos korjuu jostain syystä pitää taukoa.
-
Tohon paalien kuskaukseen niin aika iso asia on myös se että kotona on helpompi hallita lintuja kun kymmeniltä paaliriviltä 20 kilsan säteellä navetasta. Tohon adamin esille ottamaan ongelmaan paalien merkitsemisestä kaipaailisi jotain helpotusta. sadot ja pellot pitää viellä erillään mutta sittenkun tulee lohkon sisällä vaihtelua niin onkin mahdoton tehtävä. Näistä ratkaisevin muutos tulee kasteen noustessa tai jos korjuu jostain syystä pitää taukoa.
Sellasen oon monena vuotena pannu merkille että kotona kun paalit on isoissa kasoissa ne ei enää lintuja kiinnosta. Pellolla kun ovat niin kyllä on lintuja hakkaamassa ja myyrät porautuu paaleihin.
-
Meillä ajetaan suuri osa paaleista kesällä heti teon jälkeen kotia. (4000kpl) vähemmän työvoimaa vaatii ainaki itellä tuo paalisysteemi. Noukinvaunuja pitäis olla kaks kolme akselista että rehua menis saman verran mita noihin paalivankkureihin menee Ja niihin isohkot traktorit että liikkuu. Kärryjä ja kuskeja ajosilppurin perässä aika lailla. Eikä se ajosilppurikaan halpa vehe oo. siilot tai aumakenttä pitää olla ja asfaltti tai betoni niissä pohjana. Tilakohtaisia ratkaisuja niinku aina.
Mitäs muovi/ verkko kustantaa 4000 paalia?
Paikallinen paalimies ajelee 14e paali.Sisältää niiton,paalauksen käärinnän ja verkon.Happoo menee 1,5l/paali.Muovi maksaa 3,5e/paali.
Noukkarimies pyysi 115e/ha,siihen niitto päälle 40e/ha ja karhotus 25e/ha.Happoo menis 50-100l/ha.Muovi n15e/ha.
Elikkäs onko 3,5€/ paali kertaa 4000= 14000 € verotonta? eli 10 vuodessa 140000€ on hyvä bisnes tuo elukanpito ei voi moittia.
-
Tohon paalien kuskaukseen niin aika iso asia on myös se että kotona on helpompi hallita lintuja kun kymmeniltä paaliriviltä 20 kilsan säteellä navetasta. Tohon adamin esille ottamaan ongelmaan paalien merkitsemisestä kaipaailisi jotain helpotusta. sadot ja pellot pitää viellä erillään mutta sittenkun tulee lohkon sisällä vaihtelua niin onkin mahdoton tehtävä. Näistä ratkaisevin muutos tulee kasteen noustessa tai jos korjuu jostain syystä pitää taukoa.
Sellasen oon monena vuotena pannu merkille että kotona kun paalit on isoissa kasoissa ne ei enää lintuja kiinnosta. Pellolla kun ovat niin kyllä on lintuja hakkaamassa ja myyrät porautuu paaleihin.
Vähän sama juttu kun huonolla eukolla. Jos se on kylällä niin sihen poraudutaan mutta kun on kotona niin ei sihen siellä porauduta....
-
Jos pitäis samantien kaikki kotia ajaa niin vaatisi pirusti lisää isoja traktoreita ja kuskeja ja paljon tilaa navetan pielessä. Rehunteon jälkeenkin kuitenkin on lietteen ajoa ja muuta hommaa + aina sataa kuukausi putkeen rehunteon jälkeen.
Myöskin paalien selvästi merkitseminen muuttuu hankalaksi. Kun pellon reunalle jättää niin selviää sillä että käyttää eri värisiä muoveja eri sadoilla.
Sellasen oon monena vuotena pannu merkille että kotona kun paalit on isoissa kasoissa ne ei enää lintuja kiinnosta. Pellolla kun ovat niin kyllä on lintuja hakkaamassa ja myyrät porautuu paaleihin.
Meilläpäin ei nuo linnut ole ongelma. Uusilla etälohkoilla oli ensimmäisenä kesänä hieman reikiä paalin päällä mutta tänä talvena ei ole näkynyt. Vähän on ollut kyllä haaveissa tuonne isompaa hiekkakenttää mihin paalit ajaisi verkon alle kun on aika paljon peltoa lähekkäin toisiaan niin ei rahtauskaan olisi iso homma.
Myyräongelma on vuosikohtainen. Tänä talvena ei ole niistäkään vaivaa ollut.
-
Ford 8210 vetää Welgerin rp235 suomi mallia ja varalla on 220 suomi malli. Käärijän edessä Leyland/NH/Ford/Fiat mikä aina joutilaana Elhon 1520 automaatti ja käsipeli löytyy siis ja Anderssonin tuubikäärin, tuubiin menee lähes kaikki.
Näillä semmonen 3500-5000 paalia vuoteen, omat ja urakkaakin.
Pihaan ajettaisiin ainakin kelirikkojen ajaksi paalia enemmälti varastoon kun saisi kentän tehtyä niille.
-
Sohaisenpa minäkin...
Puutavarakuormain paalien kanssa...ei liiku reilut tonniset paalit ihan pikkunosturilla.
Linnut...joillain lohkoilla ei mitään ongelmaa, vaikka paalit jäävät käärittynä levälleen pellolla. Kotilohkoilla oltava siirtämässä muutaman tunnin sisällä, että säilyvät ehjänä.
Eri satojen merkkaus...eri värinen käärintämuovi eri sadoille auttaa alkuun. Tosin ei vielä tänä vuonna onnistunut, kun sain halvemmalla vanhaa varastoa valkoisena.
Kurassa ja lumessa sohlaaminen...paalit sopiviin paikkoihin ja nouto kelin mukaan. Meillä ei koko määrä edes mahdu navetan lähelle ja muovien rikkoutuminen on riskinä, joten en ajan paaleja navetalle vain käteisvaraston.
Rehun korjuussa on niin monta muuttujaa, että taaskaan emme löydä oikeaa ratkaisua kaikille. Eikös Aapismaito NHK-lehden mukaankin vaihtanut tuubit kombipaalaajaan?
Paalauksen etu on nimenomaan se, että optimissaan niiton jälkeen tulee yksi kuljettaja. Pyörii hetken pellolla ja rehut on säilössä sitä mukaa. Työsaavutus kaikkine siirtymisineen ja organisointiin kuluvaan aikaan nähden lienee aika hyvä.
-
CaseIH MXM 190 vedetään nyykkärin BB960 suurkanttipaalaria tai Casen 540 suurkanttipaalaria. McHale 998 käärijän edessä on 6320 deere tai VolvoBM 700 8)
-
Keltavanteisella!
-
Keltavanteisella!
Oletko sää lyöny pääs johonkin? :o
-
Keltavanteisella!
Oletko sää lyöny pääs johonkin? :o
varmaan saanu kaatuvan keltavanteisen renkaan päähän, kun jääny pultit kiristämättä :D
-
Keltavanteisella!
Oletko sää lyöny pääs johonkin? :o
Aika montakin kertaa....
En tiä sitte, jos laittas punavanteiset vielä ennen kesää....