Nuo saattas olla pellolla hyvät
http://www.youtube.com/watch?v=6JrUV2_ML4M

Videon alla on hyvä kommentti

"This has already been invented. It is called take a little bit of air out of the tires. It is free" 

Vanteen ja maan välinen ilima on se joka kantaa. Tuosa on pieni vanne, ei käytännösä kanna niinsuurelta alalta mitä kosketuspinta-ala antas ymmärtää.

Noilla renkailla kun ajaa 50 km/h routaheittoon niin ottaa kunnon pompun.

 

mimmone mahtaa ol cultor rengasmerkki?

Vanteen ja maan välinen ilima on se joka kantaa. Tuosa on pieni vanne, ei käytännösä kanna niinsuurelta alalta mitä kosketuspinta-ala antas ymmärtää.

Mahtaakohan asia nyt olla noin.

mites muuten ratilaiset kokee asian. Kumpi on pellolle ytävällisempi leveä vai pitkä kantopinta.

Pitkä. Eli vierintäkehän eli renkaan korkeuden merkitys on suhteellisesti suurempi kuin leveyden. Vaan molempi parempi kun puhutaan nurmihommista ja muokkaustöistä. Talvella puolestaan leveys on suurin haitta.

Pitkä. Eli vierintäkehän eli renkaan korkeuden merkitys on suhteellisesti suurempi kuin leveyden. Vaan molempi parempi kun puhutaan nurmihommista ja muokkaustöistä. Talvella puolestaan leveys on suurin haitta.

Joo mutta jos laittaa vähän haastavammat vastustajat eli tela matalalla nousukulmalla vastaan paripyörät. Samoilla kantopinnoilla mutta toisessa vierekkäin ja toisessa peräkkäin.

Jos oletetaan että renkaan rakenne on äärimmäisen joustava niin pintapaine on sama kuin renkaan ilmanpaine.
käytännössä renkaan rakenne eli sivut kantavat jonkin verran.
Maa ei ymmärrä käsittääkseni muuta kuin pintapaineen,maan kannalta on ihan sama muodostuuko pintapaine leväastä vai pitkästä kantopinnasta.

mitenkäköhän tämän uuden renkaan rakenne kestää vääntömomentin?

Jos oletetaan että renkaan rakenne on äärimmäisen joustava niin pintapaine on sama kuin renkaan ilmanpaine.
käytännössä renkaan rakenne eli sivut kantavat jonkin verran.
Maa ei ymmärrä käsittääkseni muuta kuin pintapaineen,maan kannalta on ihan sama muodostuuko pintapaine leväastä vai pitkästä kantopinnasta.

mitenkäköhän tämän uuden renkaan rakenne kestää vääntömomentin?

Oikeasti todella harva ymmärtää rengaspaineen merkitystä. Huvittavinta on kun isännät ostavat hirmurenkaita, ajavat niillä 3 barin paineilla ja kehuvat pientä pintapainetta  . Ilmatilavuus ratkaisee miten pienillä paineilla voidaan ajaa ja kuinka kovasti. Moni isäntä pitää hirmu paineita esim. kyntöaikaan, jotta rengas kestää nopean siirtoajon melko suurella taka-akselikuormalla. Viisaampaa olisi lisätä etupainoja, tiputtaa vaikka 10 km/h siirtoajonopeudesta ja laskea paineita vaikka 0,5 bar. Siirtoajossa menetetty aika tulee takaisin pellolla ajan ja polttoaineen säästönä luiston vähentyessä.

Korkeampi rengas on aina parempi kuin leveä. Korkeampi ja kapeampi = suurempi kehävoimakerroin ja pienempi vierintävastus. Toisaalta pitkällä kosketuspinnalla maan siirtymä luiston myötä on suurempi, tämä pätee myös erityisesti telaketjuun. Esimerkiksi nurmihommissa leveä renkula on kasvustolle hellävaraisempi.

Mulla on 650/38 renkaat takana ja paineina oon pitäny1,2 kg ei pompota tiellä joustaa sopivasti, suurin osa työkoneista hinattavia, joskus kärryn kans sais olla hieman enemmän muuten pärjää hyvin ja traktori kulkee navikaattorin mukaan 62 tiellä.
Tunteja on 7000 kulutuspintaa on n 40 prosettia jäljellä, pieniä halkeamia näkyy nyt vanhemmiten ripojen välissä muttei vielä mitään vakavaa
Continentaal on merkki, ainoo huonopuoli on et vollottaa tiellä kuulee jo kilometrien päästä milloin tulee kone kotia.

Lainaus käyttäjältä: koivumaki - 11.03.13 - klo:07:28

Jos oletetaan että renkaan rakenne on äärimmäisen joustava niin pintapaine on sama kuin renkaan ilmanpaine.
käytännössä renkaan rakenne eli sivut kantavat jonkin verran.
Maa ei ymmärrä käsittääkseni muuta kuin pintapaineen,maan kannalta on ihan sama muodostuuko pintapaine leväastä vai pitkästä kantopinnasta.

mitenkäköhän tämän uuden renkaan rakenne kestää vääntömomentin?

Oikeasti todella harva ymmärtää rengaspaineen merkitystä. Huvittavinta on kun isännät ostavat hirmurenkaita, ajavat niillä 3 barin paineilla ja kehuvat pientä pintapainetta  . Ilmatilavuus ratkaisee miten pienillä paineilla voidaan ajaa ja kuinka kovasti. Moni isäntä pitää hirmu paineita esim. kyntöaikaan, jotta rengas kestää nopean siirtoajon melko suurella taka-akselikuormalla. Viisaampaa olisi lisätä etupainoja, tiputtaa vaikka 10 km/h siirtoajonopeudesta ja laskea paineita vaikka 0,5 bar. Siirtoajossa menetetty aika tulee takaisin pellolla ajan ja polttoaineen säästönä luiston vähentyessä.

Korkeampi rengas on aina parempi kuin leveä. Korkeampi ja kapeampi = suurempi kehävoimakerroin ja pienempi vierintävastus. Toisaalta pitkällä kosketuspinnalla maan siirtymä luiston myötä on suurempi, tämä pätee myös erityisesti telaketjuun. Esimerkiksi nurmihommissa leveä renkula on kasvustolle hellävaraisempi.

 Kesä rattoriin laitoin talvipaineiksi xeobippeihin puoltoista bar, keväällä lähdin kultivoimaan varmasti sopivan kuivaa hiekkapeltoa, eikä tullut tasan yhtään mitään...yksi baari riittää, jos enempää ei oo...

Kaikki 6-sylinteriset koneet pitäisi olla "42 ja 30" renkailla. On tuon massikan menokyky märässä vaan eriluokkaa kuin deerejen, ei taida johtua traktorin merkistä vaan renkaista. Massikassa 600/60r30 ja 710/60r42, jontikoissa 650/65r38 ja 540/65r28. Esimerkiksi kyntäminen viime syksynä ei onnistunut jontikalla ollenkaan, mutta massikka meni kuin tyhjää vaan.

Pintapaineeseen sillä renkaan halkasijalla suhteessa leveyteen ei ole mitään merkitystä, koska siinä on tärkeintä se pinta-ala mikä maahan kohdistuu ja minkälaisella paineella eli minkälainen paine siellä renkaassa on. Se renkaan kehämitta sitten taas vaikuttaa kovinpaljon siihen vetotehoon, isolla kehämitalla on parempi vetoteho.

Lainaus käyttäjältä: kaaleppi - 10.03.13 - klo:20:24

Pitkä. Eli vierintäkehän eli renkaan korkeuden merkitys on suhteellisesti suurempi kuin leveyden. Vaan molempi parempi kun puhutaan nurmihommista ja muokkaustöistä. Talvella puolestaan leveys on suurin haitta.

Joo mutta jos laittaa vähän haastavammat vastustajat eli tela matalalla nousukulmalla vastaan paripyörät. Samoilla kantopinnoilla mutta toisessa vierekkäin ja toisessa peräkkäin.

Telat on toki omaa luokkaansa, mutta kalliit. Lisäksi niillä taitaa nopeus laskea neljäänkymppiin. Rengastahan ei saa koskaan niin littanaks millään paineenalannuksella, että sen kosketuspinta-ala kasvaisi lähellekään telaa. Jollei sitten ole kyseessä joku tämän alotuksen mukainen härpäke. Teloilla taitaa myös käyttökohteet jonkinverran rajottua. Nurmella taitaa murtaa. Entä mitenkähän etukoneet mahtuu nostolaitteille etutelojen kanssa.

Kaikki 6-sylinteriset koneet pitäisi olla "42 ja 30" renkailla. On tuon massikan menokyky märässä vaan eriluokkaa kuin deerejen, ei taida johtua traktorin merkistä vaan renkaista. Massikassa 600/60r30 ja 710/60r42, jontikoissa 650/65r38 ja 540/65r28. Esimerkiksi kyntäminen viime syksynä ei onnistunut jontikalla ollenkaan, mutta massikka meni kuin tyhjää vaan.

Samaa mieltä. Kesähommiin kaikkiin koneisiin niin isot renkaat kuin saa, sekä leveyden mutta etenkin korkeuden puolesta. Kiinteistö- ym. tiehommat on erikseen ja talvella sitten taas saa olla kapeammat ja matalammat että mahtuu ketjut koppaan.

Vaan se massikka kulkee painonsa takia. On nimittäin kokoluokkansa raskaimpia jos ei raskain. Se taas ei ole ollenkaan positiivista esim. nurmihommissa. Ite harkitsisin esim. 7000 sarjan massikkaa vain veto ja muokkaushommiin oiken kuivalla kelillä. Nurmille ei koskaan.

Rengaspaineen säätö ajonaikana olisi todella hyvä varuste. Saakohan siitä jotain yleismallia mihin tahansa merkkiin sovitettavaksi vai onko se vain näitä venttispesiaaleja. Matalassa paineessahan rengas kuluu etenkin tiellä nopeammin.

Rengaspainehan vaikuttaa siihen miten hyvin renkaan kehämitan ja leveyden määräämän 'astumaneliön' ala laskostuu maata vasten. Kantaako vain rivannokat varvastellen vai koko tussu. Alahainen paine toki siten laajentaa astumaneliötä myös jonkin verran.