Pieni provokatiivinen aihe mutta mitä sanoisitte jos metsänomistaja pyytäisikin moton ottamaan harvennuksessa aina sen isoimman puun pois. Tämähän on vastaan nykyistä ajatusmaailmaa mutta pointtina olisi että saisi tukkipuuta harvennukselta josta joku olisi valmis jotain maksamaankin. Siitä ei paljon maanomistaja kostu kun myy alta 20 jotain kuitua mutta reilun 50 tukeeista jo vähän jäisi. 10 vuotta menisi kasvussa hukkaan ennen kuin kitukassvuisetlähtis uudestaan liikkeelle mutta mitä näyttäis  lopputulos kun hakkuista tulisi kuitenkin aina tiliä.

Siis yläharvennus tai jopa harsintahakkuu 

Tuossa on yleensä pari käytännön ongelmaa. Isoja puita poistettaessa pienemmät vääjäämättä vaurioituvat. Toisekseen jos poistettavat puut ovat huomattavan suuria, niin niiden aukossa ei yleensä kasva sellaista puustoa josta voisi kehittyä uutta metsää. Lähinnä kuuset vois tulla kyseeseen, mut nekään ei aina lähde kasvamaan tyydyttävästi ja ovat erikoisen arkoja korjuuvaurioille.
Sinällään jos erot puuston kehityksessä eivät ole valtavan suuria, niin tilanne vastaa aika pitkälti normaalia luonnollisesti muodostunutta harvennusmetsää. Onhan sielläkin ensiharvennuksessa monesti seassa poistettavaa tukkipuustoa ja toisaalta ohutta koivunrimppaa ym. josta juuri saa yhden kuidun/energiapuurangan.

Mut tuo yläharvennushan on nykyään käypä ja sallittu menetelmä. Itse olisin vaan hyvin varovainen sen suhteen kenet päästäisin hoidettuun metsään sellaista tekemään. Jossain perikuntien pusikoissa joissa ei ole 50 vuoteen käyty, lie ihan sama millä menetelmällä touhutaan kunhan jotain vaan touhutaan...

 Rehevänkin maan kuusikoissa voidaan suorittaa yläharvennusta. Menetelmästä käytetään nimeä "jatkettu kasvatus", koska toimenpide siirtää päätehakkuuta myöhemmäksi.
 Hakkuussa poistetaan mahdolliset alikasvoskuuset, joilla ei ole edellytyksiä varttua tukkipuuksi. Pääasiassa hakataan leimikon suurimpia puita, jolloin jää kasvamaan rk-läpimitaltaan 18-21 cm:n rungot.
 Yleensä hoidetussa viljelykuusikossa on jo 40-50 vuotta istutuksesta osa, jopa kolmas osa rungoista lähes tuhatlitraisia. Tällöinhän voi tukkisaanto olla jopa noin 200 mottia/ha. Näin ihanneolosuhteissa ja intensiivisesti kasvatetussa metsässä.

Tää on itseasiassa aika mielenkiintoinen ajatus kun pirulle antaa pikkusormen eli jos sanois motomiehelle että pois otetaan ainoastaan tukkikoon puita ja niistäkin aina suurimmat. Vaikka tällä tavalla hakkuiden väli pitenis ehkä 10 vuodella mutta jos puuaineksen hinta hyppäis 30-40 eurolla kuutiolta niin taloudellisessti vois olla aika kannattavaa. Sitä sopii jokaisen miettiä että kannattaako koneita pitää ollenkaan kaatamassa energiaa ja kuidun kokoluokan puita.

 Itse jos ryhtyisin kokeilemaan tuota yläharvennusmetodia, niin pyytäisin "tukea" ammattilaiselta. Esim. mhy:n neuvojalta. Lähinnä kannattavuuslaskennan takia.
 Kuusikkoon kun mennään koneiden kanssa, on se tehtävä talvella. Kaikki havut on puitava ajourille. Ajourat riittävän leveät, ettei ajokone murskaa juuren niskoja.

Juu nuo juuristovauriot on selkeesti yksi potentiaalinen ongelmapaikka lisää jos mennään kuusikosta isoja puita poimimaan. Ainahan sen puun saa aikaisesta metsästä kaadettua, mutta millaista on jälki kun ne puut on metsästä pois kelkottu ? Kivisillä mailla ja männiköissä tuo ei ole niin suuri ongelma.

Ei ne juuristot mihinkään sen enempää runnoudu kuin pienimmän puunkaan poistossa. Samoilla koneilla siellä liikuttaisi ainut ero olisi että moto ottaisikin sen parhaimman puun pois huonomman sijasta. Tällaiselle hommalle on hyvin vaikea löytää rehellinen ammattilainen koska kaikkien päähän on tankattu se oikea tieto.

Rehevällä maalla en ryhtyisi edes yrittämäänkään jatkuvaa kasvatusta tai oikein selvää yläharvennusta. Jätettäville puille suurimmat runko- ja latvavauriot tulevat nimenomaan kaataessa. Ajokone vaurioittaa per hakkuukerta sen minkä vaurioittaa kasvatustavasta riippumatta, mutta jatkuvasssa kasvatuksessa ja yläharvennuksessa hakkuukertoja tulee varmasti enemmän uran vieressä olevien puiden elinaikana. Aika useasti ne alakynteen jääneet ovat enemmän ja vähemän mutkaisia ja oksistoltaan täysin toispuoleisia sekä muutenkin rungoltaan huonompi laatuisia.

Se on sitten eri juttu, jos kasvupaikka on niin karu ettei sillä kasva kuin puu paikassaan. Silloin on tilaa ihan toisella tavalla kaataa suurempia puita ja pikkupuillakin on valoisuuden puolesta mahdollista kasvaa suoraan ylöspäin ja oksia on tasaisesti rungon kaikilla puolilla.

Kyllä noi jatkuvan kasvatuksen mettät tulee aina olemaan enemmän tai vähemmän vajaatuottoisia. Korjuutaksat myös noissa nousee huomattavasti korkeemmaksi että siinä se luultu hyöty sitten hukkuskin

Jotenkin tämä tyyli ei ole kantavalla pohjalla.Metsässä käydään muutaman vuoden välein ronkkimassa.Vauriot kasvaa.Ainoa plussa on,että näyttäs olevan hakattavaa.Eiks juu.

Jotenkin tämä tyyli ei ole kantavalla pohjalla.Metsässä käydään muutaman vuoden välein ronkkimassa.Vauriot kasvaa.Ainoa plussa on,että näyttäs olevan hakattavaa.Eiks juu.

   No kait siellä on käytävä jos 12m3 kasvaa kesässä. Sehän tekee 120m3 10v välein. Tuossa just harventelen kuusikkoa jonka ikä on 25v. Kolme kuitupölkkyä tulee. 

Silloin ku suhdanteet heikenee niin myydään harvennuksia ja ensiharvennuksia. Sitten kun on suhdanteet huipulla myydään kaikkea mahdolista!

Jotkut ei hiffannu pointtia. Ei ollu tarkoitus käydä yhtään useammin eikä harrastaa mitään jatkuvaa kasvatusta tms. Normaalilla  kierrolla mentäis eli pari harvennusta ja päätehakkuu. ideana oli vaan se että aina koitettaisi ottaa se paraas puu pois mistä saisi mahdollisen kova tukkiosuus. Jäljelle jätettäisi se riutuva puu mikä lähtis uudestaan kasvuun 10 vuoden päästä. Tekotavaltaan se  ei vaikuttaisi muuhun kuin siihen että saisiko ne isommat  kaadettua niin että pienemmät ei kärsisi suunnattomasti. Harvennuksen talous vaan tykkäis kun ei olisi sitä energiarankaa ja kuitua mistä saa sen kympin vaan enemmän 40 tukkia. Perjaatteessahanse energia ja kuitu kasvaa isoksi jos ei kukaan sitä kaada. Veikkaisin että sellaiset 10-20 vuotta pitenis hakkuiden väli tällä tapaa mutta olisiko se kynnyskysymys jos niistä harvennuksista sais tupla tulon.

Siinä vaan käy niin että vaikka harvennuksilta saisit paremman tuoton niin päätehakkuussa ei oo enään kun vääriä paskapuita missä tukkiosuus jää pieneksi. Ja kaiken lisäks vielä metsän kierto venyy parilla kymmenellä vuodella