Agronet
Keskusteluaiheet => Metsätalous => Aiheen aloitti: vms1 - 05.03.13 - klo:09:46
-
Pieni provokatiivinen aihe mutta mitä sanoisitte jos metsänomistaja pyytäisikin moton ottamaan harvennuksessa aina sen isoimman puun pois. Tämähän on vastaan nykyistä ajatusmaailmaa mutta pointtina olisi että saisi tukkipuuta harvennukselta josta joku olisi valmis jotain maksamaankin. Siitä ei paljon maanomistaja kostu kun myy alta 20 jotain kuitua mutta reilun 50 tukeeista jo vähän jäisi. 10 vuotta menisi kasvussa hukkaan ennen kuin kitukassvuisetlähtis uudestaan liikkeelle mutta mitä näyttäis lopputulos kun hakkuista tulisi kuitenkin aina tiliä.
-
Siis yläharvennus tai jopa harsintahakkuu ::)
-
Tuossa on yleensä pari käytännön ongelmaa. Isoja puita poistettaessa pienemmät vääjäämättä vaurioituvat. Toisekseen jos poistettavat puut ovat huomattavan suuria, niin niiden aukossa ei yleensä kasva sellaista puustoa josta voisi kehittyä uutta metsää. Lähinnä kuuset vois tulla kyseeseen, mut nekään ei aina lähde kasvamaan tyydyttävästi ja ovat erikoisen arkoja korjuuvaurioille.
Sinällään jos erot puuston kehityksessä eivät ole valtavan suuria, niin tilanne vastaa aika pitkälti normaalia luonnollisesti muodostunutta harvennusmetsää. Onhan sielläkin ensiharvennuksessa monesti seassa poistettavaa tukkipuustoa ja toisaalta ohutta koivunrimppaa ym. josta juuri saa yhden kuidun/energiapuurangan.
Mut tuo yläharvennushan on nykyään käypä ja sallittu menetelmä. Itse olisin vaan hyvin varovainen sen suhteen kenet päästäisin hoidettuun metsään sellaista tekemään. Jossain perikuntien pusikoissa joissa ei ole 50 vuoteen käyty, lie ihan sama millä menetelmällä touhutaan kunhan jotain vaan touhutaan...
-
Rehevänkin maan kuusikoissa voidaan suorittaa yläharvennusta. Menetelmästä käytetään nimeä "jatkettu kasvatus", koska toimenpide siirtää päätehakkuuta myöhemmäksi.
Hakkuussa poistetaan mahdolliset alikasvoskuuset, joilla ei ole edellytyksiä varttua tukkipuuksi. Pääasiassa hakataan leimikon suurimpia puita, jolloin jää kasvamaan rk-läpimitaltaan 18-21 cm:n rungot.
Yleensä hoidetussa viljelykuusikossa on jo 40-50 vuotta istutuksesta osa, jopa kolmas osa rungoista lähes tuhatlitraisia. Tällöinhän voi tukkisaanto olla jopa noin 200 mottia/ha. Näin ihanneolosuhteissa ja intensiivisesti kasvatetussa metsässä.
-
Tää on itseasiassa aika mielenkiintoinen ajatus kun pirulle antaa pikkusormen eli jos sanois motomiehelle että pois otetaan ainoastaan tukkikoon puita ja niistäkin aina suurimmat. Vaikka tällä tavalla hakkuiden väli pitenis ehkä 10 vuodella mutta jos puuaineksen hinta hyppäis 30-40 eurolla kuutiolta niin taloudellisessti vois olla aika kannattavaa. Sitä sopii jokaisen miettiä että kannattaako koneita pitää ollenkaan kaatamassa energiaa ja kuidun kokoluokan puita.
-
Itse jos ryhtyisin kokeilemaan tuota yläharvennusmetodia, niin pyytäisin "tukea" ammattilaiselta. Esim. mhy:n neuvojalta. Lähinnä kannattavuuslaskennan takia.
Kuusikkoon kun mennään koneiden kanssa, on se tehtävä talvella. Kaikki havut on puitava ajourille. Ajourat riittävän leveät, ettei ajokone murskaa juuren niskoja.
-
Juu nuo juuristovauriot on selkeesti yksi potentiaalinen ongelmapaikka lisää jos mennään kuusikosta isoja puita poimimaan. Ainahan sen puun saa aikaisesta metsästä kaadettua, mutta millaista on jälki kun ne puut on metsästä pois kelkottu ? Kivisillä mailla ja männiköissä tuo ei ole niin suuri ongelma.
-
Ei ne juuristot mihinkään sen enempää runnoudu kuin pienimmän puunkaan poistossa. Samoilla koneilla siellä liikuttaisi ainut ero olisi että moto ottaisikin sen parhaimman puun pois huonomman sijasta. Tällaiselle hommalle on hyvin vaikea löytää rehellinen ammattilainen koska kaikkien päähän on tankattu se oikea tieto.
-
Rehevällä maalla en ryhtyisi edes yrittämäänkään jatkuvaa kasvatusta tai oikein selvää yläharvennusta. Jätettäville puille suurimmat runko- ja latvavauriot tulevat nimenomaan kaataessa. Ajokone vaurioittaa per hakkuukerta sen minkä vaurioittaa kasvatustavasta riippumatta, mutta jatkuvasssa kasvatuksessa ja yläharvennuksessa hakkuukertoja tulee varmasti enemmän uran vieressä olevien puiden elinaikana. Aika useasti ne alakynteen jääneet ovat enemmän ja vähemän mutkaisia ja oksistoltaan täysin toispuoleisia sekä muutenkin rungoltaan huonompi laatuisia.
Se on sitten eri juttu, jos kasvupaikka on niin karu ettei sillä kasva kuin puu paikassaan. Silloin on tilaa ihan toisella tavalla kaataa suurempia puita ja pikkupuillakin on valoisuuden puolesta mahdollista kasvaa suoraan ylöspäin ja oksia on tasaisesti rungon kaikilla puolilla.
-
Kyllä noi jatkuvan kasvatuksen mettät tulee aina olemaan enemmän tai vähemmän vajaatuottoisia. Korjuutaksat myös noissa nousee huomattavasti korkeemmaksi että siinä se luultu hyöty sitten hukkuskin
-
Jotenkin tämä tyyli ei ole kantavalla pohjalla.Metsässä käydään muutaman vuoden välein ronkkimassa.Vauriot kasvaa.Ainoa plussa on,että näyttäs olevan hakattavaa.Eiks juu.
-
Jotenkin tämä tyyli ei ole kantavalla pohjalla.Metsässä käydään muutaman vuoden välein ronkkimassa.Vauriot kasvaa.Ainoa plussa on,että näyttäs olevan hakattavaa.Eiks juu.
No kait siellä on käytävä jos 12m3 kasvaa kesässä. Sehän tekee 120m3 10v välein. Tuossa just harventelen kuusikkoa jonka ikä on 25v. Kolme kuitupölkkyä tulee. ;D
-
Silloin ku suhdanteet heikenee niin myydään harvennuksia ja ensiharvennuksia. Sitten kun on suhdanteet huipulla myydään kaikkea mahdolista!
-
Jotkut ei hiffannu pointtia. Ei ollu tarkoitus käydä yhtään useammin eikä harrastaa mitään jatkuvaa kasvatusta tms. Normaalilla kierrolla mentäis eli pari harvennusta ja päätehakkuu. ideana oli vaan se että aina koitettaisi ottaa se paraas puu pois mistä saisi mahdollisen kova tukkiosuus. Jäljelle jätettäisi se riutuva puu mikä lähtis uudestaan kasvuun 10 vuoden päästä. Tekotavaltaan se ei vaikuttaisi muuhun kuin siihen että saisiko ne isommat kaadettua niin että pienemmät ei kärsisi suunnattomasti. Harvennuksen talous vaan tykkäis kun ei olisi sitä energiarankaa ja kuitua mistä saa sen kympin vaan enemmän 40 tukkia. Perjaatteessahanse energia ja kuitu kasvaa isoksi jos ei kukaan sitä kaada. Veikkaisin että sellaiset 10-20 vuotta pitenis hakkuiden väli tällä tapaa mutta olisiko se kynnyskysymys jos niistä harvennuksista sais tupla tulon.
-
Siinä vaan käy niin että vaikka harvennuksilta saisit paremman tuoton niin päätehakkuussa ei oo enään kun vääriä paskapuita missä tukkiosuus jää pieneksi. Ja kaiken lisäks vielä metsän kierto venyy parilla kymmenellä vuodella
-
Siinä vaan käy niin että vaikka harvennuksilta saisit paremman tuoton niin päätehakkuussa ei oo enään kun vääriä paskapuita missä tukkiosuus jää pieneksi. Ja kaiken lisäks vielä metsän kierto venyy parilla kymmenellä vuodella
Just näin. Ja tukin hinta tuppaa harvennuksilla jäämään kympin tai kaksi päätehakkuuta alemmaksi. Isojen puiden kalastelu pienempien seasta ei ainakaan paranna korjuun tuottavuutta, mikä pudottaa edelleen harvennustukin hintaa.
-
Tiedän yhden isännän joka myi harvennusleimikkonsa runkohinnoitteluna.
- Sitten oli kauhea poru kun olikin noukittu ne isoimmat puut pois... ilmeisesti luuli että sahanomistaja olisi reilu ja tehnyt normi 2-harvennuksen, vaan oma lompakko se sahurillakin likimpänä.
Päätehakkuu pompsahtikin sitten huomattavasti kauemmaksi kun heikommat latvuksen omaavat alispuut jäivät valtapuiksi.
-
Siinä vaan käy niin että vaikka harvennuksilta saisit paremman tuoton niin päätehakkuussa ei oo enään kun vääriä paskapuita missä tukkiosuus jää pieneksi. Ja kaiken lisäks vielä metsän kierto venyy parilla kymmenellä vuodella
Just näin. Ja tukin hinta tuppaa harvennuksilla jäämään kympin tai kaksi päätehakkuuta alemmaksi. Isojen puiden kalastelu pienempien seasta ei ainakaan paranna korjuun tuottavuutta, mikä pudottaa edelleen harvennustukin hintaa.
Elättekö ikuisesti?
-
*** Eihän täällä kukaan ikuisesti elä. Mutta ehkäpä elämisen mahdollisuuksia jälkeenjääneittenkin osalta olisi hyvä välillä miettiä. Vaikka " heti kaikki mulle " onkin nykyisin se valtauskonto ja ajattelumalli ;)
-
en itestä tiiä mutta toivottavasti en! mutta kyllä metässä pitää kirvestä käyttää jotta on jälkipolvillakin muuta kuin rääseikköjä. katellu tuossa naapurin mettää joka on toodella surkean näköstä kun hoitoja ei tehty ollenkaan, vanhat metät on sentäs jonkin näkösiä mutta kohta joutuu laittaan lihoiks tai kuivuvat pystyyn.
-
Kumpi on parempi vaihtoehto jälkipolville, tai itselle jos sattuu elämään satavuotiaaksi: Aukko, joka istutetaan taimille ja hoidetaan päätehakkuu kuntoon, pahimmassa tapauksessa ostopalveluina, rahaa menee xxxx - euroa, ja korkoa rahalle tai muussa sijoituksessa samalle määrelle tuottoa ei uskalla edes laskea, vai yläharvennos ja antaa metsän varttua itsekseen suurimmalta osin jälleen yläharvennoskypsyyteen?
Minä en sitten tiedä vastausta oikeasti, kun minulla on vaan kymmeniä hehtaareja taimikoita ja aukkoja, ja odottelen kauhulla metsämaan kiinteistöveroa. Mutta panee miettimään.
-
Kyllä metsistä pitäisi tosiaan saada nopeammin pääomia pois, jotta omistaminen olisi kannattavaa.
Vanha malli sitoo paljon pääomia, joskin tuottaa parhaiten puuta perinteisille jalostajille. Ehkä tulevaisuudessa riittää vaikkapa 600 tukkipuuksi kasvatettavaa kuusentainta hehtaarille ja kuusirivien välissä viljellään bioenergiaa?
-
Kyllä metsistä pitäisi tosiaan saada nopeammin pääomia pois, jotta omistaminen olisi kannattavaa.
Vanha malli sitoo paljon pääomia, joskin tuottaa parhaiten puuta perinteisille jalostajille. Ehkä tulevaisuudessa riittää vaikkapa 600 tukkipuuksi kasvatettavaa kuusentainta hehtaarille ja kuusirivien välissä viljellään bioenergiaa?
Jonkun pitäsi testata jollain LHP pellolla sitä että istuttaisi 4 metrin väleillä kuusia ajaisi väilt jollain kesantomurskaimella kesällä matalaksi ettei ruohikko ja muut kasvit pääsisi valtaamaan alaa ja kylväisi joka toinen vuosi 100-150kg typpeä hehtaarille. Kuinkahan nopeasti olisi kuusikko päätehakkuussa?
-
Kyllä metsistä pitäisi tosiaan saada nopeammin pääomia pois, jotta omistaminen olisi kannattavaa.
Vanha malli sitoo paljon pääomia, joskin tuottaa parhaiten puuta perinteisille jalostajille. Ehkä tulevaisuudessa riittää vaikkapa 600 tukkipuuksi kasvatettavaa kuusentainta hehtaarille ja kuusirivien välissä viljellään bioenergiaa?
Jonkun pitäsi testata jollain LHP pellolla sitä että istuttaisi 4 metrin väleillä kuusia ajaisi väilt jollain kesantomurskaimella kesällä matalaksi ettei ruohikko ja muut kasvit pääsisi valtaamaan alaa ja kylväisi joka toinen vuosi 100-150kg typpeä hehtaarille. Kuinkahan nopeasti olisi kuusikko päätehakkuussa?
Saattaisi olla nopeastikin päätehakkuussa, mutta noista puista todennäköisesti saisi massa/energiapuun hinnan. Paksuin kuusi, jota olen ollut kaatamassa oli tyveltä noin 90 cm ja ikää vähän päälle 70 v. Mutta oli siinä sitten oksatkin muutaman sentin paksuisia ja puuaineksen laatu muutenkin aika kelvoton. Tuossa Terminaattorin ajatuksessa tulisi kesantomurskauksesta kuluja alkuvuosina. Eikä lannoitteetkaan halpoja ole. Ennemmin vaikka koivu jokaiseen neljän metrin väliin ja niillä lisätuloja, jos ei malta odottaa havupuiden kasvua.
-
Kyllä metsistä pitäisi tosiaan saada nopeammin pääomia pois, jotta omistaminen olisi kannattavaa.
Vanha malli sitoo paljon pääomia, joskin tuottaa parhaiten puuta perinteisille jalostajille. Ehkä tulevaisuudessa riittää vaikkapa 600 tukkipuuksi kasvatettavaa kuusentainta hehtaarille ja kuusirivien välissä viljellään bioenergiaa?
Jonkun pitäsi testata jollain LHP pellolla sitä että istuttaisi 4 metrin väleillä kuusia ajaisi väilt jollain kesantomurskaimella kesällä matalaksi ettei ruohikko ja muut kasvit pääsisi valtaamaan alaa ja kylväisi joka toinen vuosi 100-150kg typpeä hehtaarille. Kuinkahan nopeasti olisi kuusikko päätehakkuussa?
Saattaisi olla nopeastikin päätehakkuussa, mutta noista puista todennäköisesti saisi massa/energiapuun hinnan. Paksuin kuusi, jota olen ollut kaatamassa oli tyveltä noin 90 cm ja ikää vähän päälle 70 v. Mutta oli siinä sitten oksatkin muutaman sentin paksuisia ja puuaineksen laatu muutenkin aika kelvoton. Tuossa Terminaattorin ajatuksessa tulisi kesantomurskauksesta kuluja alkuvuosina. Eikä lannoitteetkaan halpoja ole. Ennemmin vaikka koivu jokaiseen neljän metrin väliin ja niillä lisätuloja, jos ei malta odottaa havupuiden kasvua.
No jos lujuutta puuhun halutaan, niin se olisi kasvatettava mahdolisimman tiheässä. Silloin kuusi joutuu kasvamaan pituutta ja kilpailemaan valosta. Sama vähän männylläkin. Ostin aikoinaan männykön joka oli kiirellisen harvennuksen tarpeessa. Enson asiamies sanoi että onneksi on kasvanut nuin tiheässä, muuten ei olisi yhtään myyntipuuta.
-
Mitä järkeä on haaveilla bioenergiasta kun sen kuutiohinta liikkuu pystykaupassa 2 ja 10 euron välillä. Mun mielestä on pinta-alan haaskausta viljellä ko tavaraa. Tukin arvo on kuitenkin 50 paikkeila eli aina kun sitä on palstalla niin jollain matematiikalla se kannattaisi ottaa pois ja jättää se bioenergia tai kuitupuu kasvamaan jolloin 30 vuoden päästä nekin olisi tukkikokoa. Jollaintavalla tuntuu että maanomistajan ei kannattaisi tuoda mettästä muita kuin tukkipuita ja loput kipattais nurin jo raivaussahalla. Ja systeemissähän ei taaskaan puhuta jatkuvasta kasvatuksesta vaan oletetaan että kun kaikki raivauksessa jätetyt puut on saavuttanut tukkimitan niin ne kaadetaan pois jolloin reilun sadan vuoden kierrolla lähettäisi alkutekijöistä jos ei olla keksitty parempaa keinoa.
-
Siinä vaan käy niin että vaikka harvennuksilta saisit paremman tuoton niin päätehakkuussa ei oo enään kun vääriä paskapuita missä tukkiosuus jää pieneksi. Ja kaiken lisäks vielä metsän kierto venyy parilla kymmenellä vuodella
Just näin. Ja tukin hinta tuppaa harvennuksilla jäämään kympin tai kaksi päätehakkuuta alemmaksi. Isojen puiden kalastelu pienempien seasta ei ainakaan paranna korjuun tuottavuutta, mikä pudottaa edelleen harvennustukin hintaa.
Elättekö ikuisesti?
Kädestä suuhun eläminen saattaa kostautua siinäkin vaiheessa jos tulis ns. tiukkapaikka ja joutuis myymään metsäpalstan pois. Ainakaan toistaiseksi ei ole näköpiirissä että harsitun näköisestä harvahkosta metsästä saisi edes suhteessa parempaa hintaa kuin normaalista talousmetsästä, jossa voi tuoton odotusarvon laskea luotettavasti ja siten metsätilalle voi laskea asiallisen hinnan.
-
Jotenkin tämä tyyli ei ole kantavalla pohjalla.Metsässä käydään muutaman vuoden välein ronkkimassa.Vauriot kasvaa.Ainoa plussa on,että näyttäs olevan hakattavaa.Eiks juu.
No kait siellä on käytävä jos 12m3 kasvaa kesässä. Sehän tekee 120m3 10v välein. Tuossa just harventelen kuusikkoa jonka ikä on 25v. Kolme kuitupölkkyä tulee. ;D
Harventelet ukkeli mielikuvituksissasi,kaiket päiväthän istut netissä :P
Kannon päässä kännykällä ;D
-
voi pyhä perse! ei nyt muuta tekemistä kännykän kanssa ole kuin jotain nettiä selata, anna sahan laulaa eläkä leiki, iso miäs! ite en kehtoo ees vastata puhelimeen kun soi töissä, jos jollain kiire asiaa niin soittaa lisää tahi laitta textaria.