***Kyllähän sonta kertoo myös mahdollisista imeytymisongelmista ohutsuolessa ja ravinteiden kulkeutumista paksusuoleen ja sontaankin asti.
Ei kerro,koska pötsi reagoi puutteeseen ja veressä ei välttämättä ole puutteita.Tämän näkee parhaiten vasta sairastaneesta lehmästä,lehmä vaikuttaa täysin normaalilta,syö vaan paljon enemmän kuin ennen ja lypsää vähemmän.Se tuolla lisääntyneellä syönnillä,vähentyneellä tuotoksella pitää itsensä täysin normaalina.Näille lehmille se kuraaminen on vaarallista,koska ovat jo pelastuskeinot käyttäneet.Lehmä on loppujen lopuksi sitkeä,vaikea tapettava.
***Turha tästä on tietysti juupas eipäs keskustelua tehdä, mutta terveellä lehmällä sonta kertoo paljon ravintoaineiden hyväksikäytöstä. Tottakai lähtökohtana on aina ruokinta ja pötsi, mutta ruokasulan virtausnopeus vaikuttaa oleellisesti ravintoaineiden imeytymiseen ohutsuolessa. Erityisesti ohitusvalkuainen täytyy imeyty muuten notkistaa sontaa reilusti. Sonta kielii myös useista sairauksista kuten ketoosista.
On tietysti mahdollista, että jokin sairaus/puutostila heikentää hyväksikäyttöä muussa metaboliassa. Kuulostaa kuitenkin perin harvinaiselta, että lehmä lisäisi syöntiä sairastuessaan. Sanoisinko, että vähä viittaa eläinlääkärien ruokinta "osaamiseen", varsinkin tuo termi "vaikeasti tapettava" 
Ei tässä muuta ole kuin kaksi kokemukseen perustuvaa näkökantaa.Ero tulee siinä,toisella säilis alle D-arvo70 ja toisella yli.Lehmä pystyy sitkeyteen monimahaisuuden ansiosta,pötsi ei pysty toimimaan itsekseen,mutta mikään muu maha ei toimi ilman pötsiä,määrää läpimenon nopeuden.Jos läpimeno on liian nopea puhaltaa vauhtia vähemmäksi,jos taas liian hidas puhaltaa myös pelin poikki,näistä ensimmäinen versio on se vaarallisempi,koska silloin ei puhu pötsi itsekseen.Suolille turpaan saanut lehmä tahtoo vaatia vähän normaalia nopeamman läpimenon,huonomman imeytymisen takia.Tästä voi tulla sellainen kierre,ettei pelastusta ole,imeytyminen mennyttä.Läpipaskoksihan sitä sanotaan lehmää,joka syö paljon ja lypsää normaalia vähemmän.
