Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Tarkkuussilputtu vs. noukkarirehu  (Luettu 17841 kertaa)

JD6630

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5502
Vs: Tarkkuussilputtu vs. noukkarirehu
Sullonnan laatu on riittävä silppuurirehulla ja hapolla, noukkari ja maitohappo olisi eri asia, ja siilolle pitäisi haalia kaivuriurakoitsija (joita löytyy).
Löytyy ehkä yhdeksi kesäksi, sitten ei enään kukaan tule ruostuttamaan kaivurinsa alustaa :-X

antti-x

  • Vieras
Vs: Tarkkuussilputtu vs. noukkarirehu
Sullonnan laatu on riittävä silppuurirehulla ja hapolla, noukkari ja maitohappo olisi eri asia, ja siilolle pitäisi haalia kaivuriurakoitsija (joita löytyy).
Löytyy ehkä yhdeksi kesäksi, sitten ei enään kukaan tule ruostuttamaan kaivurinsa alustaa :-X

Eikö kaivureissa ole about samat maavarat ja yhtä hyvin pinnoitetut pohjat kuin traktoreissa? Ei rehun sullonnasta ainakaan toistaiseksi ole muuta haittaa koneille ollut kuin se, että kuivalla tavaralla ilmansuodattimia saa olla putsaamassa aika usein. Ja etulokasuojat jos unohtaa paikalla niin ne saattavat ottaa vähän osumaa....  :-[

JD6630

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5502
Vs: Tarkkuussilputtu vs. noukkarirehu
Eräs kaivurimies jutteli, että ei enää ikinä vie kaivuriaan rehua polkemaan. Ruostuttaa telaston aika tehokkaasti ja ongelmia tulee.
Kyseinen urakoitsija kuitenkin siirtelee paskaa eikä pelkää liata koneitaan muutenkaan, että ei ole kyse koneiden yliholhouksesta.

Red Bull

  • Vieras
Vs: Tarkkuussilputtu vs. noukkarirehu
Jos pari robollista pitäsi ruokkia ja laakasiilot löytyy (urakoitsijoita ei löydy siihen noukkari/silppuritouhuun mutta niittoon, karhotukseen yms. ehkä) niin pistäsittekö noukkarin, ison tarkkuussilppurin vai käytetyn ajosilppurin? Urakointimahdollisuutta voi olla vähän, mutta ei montaa sataa ha vuodessa.

 Käytettävissä oleva työvoima vahvin vaikuttaja, huolto yms. sitten hieman kevyempinä kertoimina asiaan vaikuttaa: ajettavasta silppurista ei asiallisella käytöllä loppua saa, vedettävä silppuri välimalli ja noukkari sitten vähäväkisille vainiolle...

Työvoimaa on enemmän kuin ehkä useimmilla, mutta silti olisi kivempi että niitosta siiloon vaatisi kolme henkeä eikä vaikka kuusi.

Tällä hetkellä 1350JF hoitaa hommaa mutta on vähän pehmeää rautaa jo. Kärry tulee silppurin perässä ja silppuritraktori jopa karhottaa 2 karhoa yhteen, 6630 JD reippaalla 200hv:lla on silppurin edellä ja painotettu 6430AP tällä hetkellä siilolla. Traktoreita ei tekisi mieli vaihtaa. Sullonnan laatu on riittävä silppuurirehulla ja hapolla, noukkari ja maitohappo olisi eri asia, ja siilolle pitäisi haalia kaivuriurakoitsija (joita löytyy).

Kuinka kaukana pellot on talouskeskuksesta? Noukinvaunu tai silppurivaunuketju on aika yksinkertainen ja tehokas jos etäisyydet pysyy siedettävinä..

Suki

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 787
Vs: Tarkkuussilputtu vs. noukkarirehu
Eräs kaivurimies jutteli, että ei enää ikinä vie kaivuriaan rehua polkemaan. Ruostuttaa telaston aika tehokkaasti ja ongelmia tulee.
Kyseinen urakoitsija kuitenkin siirtelee paskaa eikä pelkää liata koneitaan muutenkaan, että ei ole kyse koneiden yliholhouksesta.

Kuulostaapa todella kaukaa haetulta.. Kyllä tuommoisessa kuralillingissä ajaminen syö alavaunua ihan pikkasen enemmän..
Selittäjät selittää,
koirat haukkuu perään,
mutta karavaani kulkee taas.

antti-x

  • Vieras
Vs: Tarkkuussilputtu vs. noukkarirehu
Jos pari robollista pitäsi ruokkia ja laakasiilot löytyy (urakoitsijoita ei löydy siihen noukkari/silppuritouhuun mutta niittoon, karhotukseen yms. ehkä) niin pistäsittekö noukkarin, ison tarkkuussilppurin vai käytetyn ajosilppurin? Urakointimahdollisuutta voi olla vähän, mutta ei montaa sataa ha vuodessa.

 Käytettävissä oleva työvoima vahvin vaikuttaja, huolto yms. sitten hieman kevyempinä kertoimina asiaan vaikuttaa: ajettavasta silppurista ei asiallisella käytöllä loppua saa, vedettävä silppuri välimalli ja noukkari sitten vähäväkisille vainiolle...

Työvoimaa on enemmän kuin ehkä useimmilla, mutta silti olisi kivempi että niitosta siiloon vaatisi kolme henkeä eikä vaikka kuusi.

Tällä hetkellä 1350JF hoitaa hommaa mutta on vähän pehmeää rautaa jo. Kärry tulee silppurin perässä ja silppuritraktori jopa karhottaa 2 karhoa yhteen, 6630 JD reippaalla 200hv:lla on silppurin edellä ja painotettu 6430AP tällä hetkellä siilolla. Traktoreita ei tekisi mieli vaihtaa. Sullonnan laatu on riittävä silppuurirehulla ja hapolla, noukkari ja maitohappo olisi eri asia, ja siilolle pitäisi haalia kaivuriurakoitsija (joita löytyy).

Kuinka kaukana pellot on talouskeskuksesta? Noukinvaunu tai silppurivaunuketju on aika yksinkertainen ja tehokas jos etäisyydet pysyy siedettävinä..

35ha alle 1 km päässä, 30ha 3km päässä josta puolet huonoa metsätietä, 30ha 3-5km päässä, hyvät tiet mutta pari hankalaa liittymää.

JD6630

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5502
Vs: Tarkkuussilputtu vs. noukkarirehu
Eräs kaivurimies jutteli, että ei enää ikinä vie kaivuriaan rehua polkemaan. Ruostuttaa telaston aika tehokkaasti ja ongelmia tulee.
Kyseinen urakoitsija kuitenkin siirtelee paskaa eikä pelkää liata koneitaan muutenkaan, että ei ole kyse koneiden yliholhouksesta.

Kuulostaapa todella kaukaa haetulta.. Kyllä tuommoisessa kuralillingissä ajaminen syö alavaunua ihan pikkasen enemmän..
En mä jaksa uskoa että paskan nostelu kuluttaa alavaunua kovin hirveästi, harvemmin sitä keskellä tunkiota kuitenkaan kahlataan... Sotkua kyllä saattaa tulla.

jusu

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1858
  • tukka ja järki ei pysy samas pääs..
Vs: Tarkkuussilputtu vs. noukkarirehu
jos kaivuriurakoitsijalla ehtii alavaunu ruostua, niin ei niitä tuntia voi palio tulla...
mä mitää mistää tiä mutta... mummielestä.. tai äläs ny..

JD6630

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5502
Vs: Tarkkuussilputtu vs. noukkarirehu
No sillä _oli_ kaks konetta joista isompi ja vanhempi jolla ei ollut niin paljon ajoa oli joskus ennen noissa siilohommissa.
Ja kyllä se happo aika nopeaa rautaa ruostuttaa vähintään pinnasta.

Viimeksi muokattu: 08.03.13 - klo:20:17 kirjoittanut JD6630

VH

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 39
Vs: Tarkkuussilputtu vs. noukkarirehu
Jos pari robollista pitäsi ruokkia ja laakasiilot löytyy (urakoitsijoita ei löydy siihen noukkari/silppuritouhuun mutta niittoon, karhotukseen yms. ehkä) niin pistäsittekö noukkarin, ison tarkkuussilppurin vai käytetyn ajosilppurin? Urakointimahdollisuutta voi olla vähän, mutta ei montaa sataa ha vuodessa.

 Käytettävissä oleva työvoima vahvin vaikuttaja, huolto yms. sitten hieman kevyempinä kertoimina asiaan vaikuttaa: ajettavasta silppurista ei asiallisella käytöllä loppua saa, vedettävä silppuri välimalli ja noukkari sitten vähäväkisille vainiolle...

Työvoimaa on enemmän kuin ehkä useimmilla, mutta silti olisi kivempi että niitosta siiloon vaatisi kolme henkeä eikä vaikka kuusi.

Tällä hetkellä 1350JF hoitaa hommaa mutta on vähän pehmeää rautaa jo. Kärry tulee silppurin perässä ja silppuritraktori jopa karhottaa 2 karhoa yhteen, 6630 JD reippaalla 200hv:lla on silppurin edellä ja painotettu 6430AP tällä hetkellä siilolla. Traktoreita ei tekisi mieli vaihtaa. Sullonnan laatu on riittävä silppuurirehulla ja hapolla, noukkari ja maitohappo olisi eri asia, ja siilolle pitäisi haalia kaivuriurakoitsija (joita löytyy).

Kuinka kaukana pellot on talouskeskuksesta? Noukinvaunu tai silppurivaunuketju on aika yksinkertainen ja tehokas jos etäisyydet pysyy siedettävinä..

35ha alle 1 km päässä, 30ha 3km päässä josta puolet huonoa metsätietä, 30ha 3-5km päässä, hyvät tiet mutta pari hankalaa liittymää.

Tuossa se noukkarin huonopuoli tuleekin että jos tiet huonohkoja tai matkaa kertyy niin noukkari viettää yllättävän ison osan päivästä siinä välejä ajellessa. Käytetyllä ajosilppurilla on taas se riski että saako tarvittavan määrän kuskeja keskellä kesää muutaman päivän varoajalla kun on parin päivän poutaikkuna tiedossa ??? itse oon kans puntaroinu näitä asioita kans kohtuullisen paljon kun tässä parin vuoden sisään keksittävä paalien pyörittelyn korvaavaa ketjua.

Suki

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 787
Vs: Tarkkuussilputtu vs. noukkarirehu
No sillä _oli_ kaks konetta joista isompi ja vanhempi jolla ei ollut niin paljon ajoa oli joskus ennen noissa siilohommissa.
Ja kyllä se happo aika nopeaa rautaa ruostuttaa vähintään pinnasta.

Siellä on sitä pari kiloa, siellä alavaunussa rautaa. Alavaunun ruostuminen on joku meriselitys sille että on mennyt isännän kanssa sukset ristiin  ;)

Viimeksi muokattu: 08.03.13 - klo:21:19 kirjoittanut Suki

Selittäjät selittää,
koirat haukkuu perään,
mutta karavaani kulkee taas.

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8362
Vs: Tarkkuussilputtu vs. noukkarirehu
On naapurissa ollut sama kaivuriyrittäjä aumallla jo useamman vuoden.
Mystinen kesälaatumies

sjk

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1784
Vs: Tarkkuussilputtu vs. noukkarirehu

***Kyllähän sonta kertoo myös mahdollisista imeytymisongelmista ohutsuolessa ja ravinteiden kulkeutumista paksusuoleen ja sontaankin asti.
Ei kerro,koska pötsi reagoi puutteeseen ja veressä ei välttämättä ole puutteita.Tämän näkee parhaiten vasta sairastaneesta lehmästä,lehmä vaikuttaa täysin normaalilta,syö vaan paljon enemmän kuin ennen ja lypsää vähemmän.Se tuolla lisääntyneellä syönnillä,vähentyneellä tuotoksella pitää itsensä täysin normaalina.Näille lehmille se kuraaminen on vaarallista,koska ovat jo pelastuskeinot käyttäneet.Lehmä on loppujen lopuksi sitkeä,vaikea tapettava.

***Turha tästä on tietysti juupas eipäs keskustelua tehdä, mutta terveellä lehmällä sonta kertoo paljon ravintoaineiden hyväksikäytöstä. Tottakai lähtökohtana on aina ruokinta ja pötsi, mutta ruokasulan virtausnopeus vaikuttaa oleellisesti ravintoaineiden imeytymiseen ohutsuolessa. Erityisesti ohitusvalkuainen täytyy imeyty muuten notkistaa sontaa reilusti. Sonta kielii myös useista sairauksista kuten ketoosista.

On tietysti mahdollista, että jokin sairaus/puutostila heikentää hyväksikäyttöä muussa metaboliassa.  Kuulostaa kuitenkin perin harvinaiselta, että lehmä lisäisi syöntiä sairastuessaan. Sanoisinko, että vähä viittaa eläinlääkärien ruokinta "osaamiseen", varsinkin tuo termi "vaikeasti tapettava" ;)
Ei tässä muuta ole kuin kaksi kokemukseen perustuvaa näkökantaa.Ero tulee siinä,toisella säilis alle D-arvo70 ja toisella yli.Lehmä pystyy sitkeyteen monimahaisuuden ansiosta,pötsi ei pysty toimimaan itsekseen,mutta mikään muu maha ei toimi ilman pötsiä,määrää läpimenon nopeuden.Jos läpimeno on liian nopea puhaltaa vauhtia vähemmäksi,jos taas liian hidas puhaltaa myös pelin poikki,näistä ensimmäinen versio on se vaarallisempi,koska silloin ei puhu pötsi itsekseen.Suolille turpaan saanut lehmä tahtoo vaatia vähän normaalia nopeamman läpimenon,huonomman imeytymisen takia.Tästä voi tulla sellainen kierre,ettei pelastusta ole,imeytyminen mennyttä.Läpipaskoksihan sitä sanotaan lehmää,joka syö paljon ja lypsää normaalia vähemmän.