Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: meedio - 02.03.13 - klo:23:21
-
Kumpikos lypsättää paremmin?
Jotenkin olis semmonen kutina, että molemmilla lehmät lypsää, mutta tarkkuussilputtua tarvitaan 10 % enemmän samaan maitomäärään?? ::)
-
Mistäs meedio tuollasta on keksinyt?
-
Oikea säilörehu on esikuivattu tarkuussilputtu AIV rehu -senverran kuivattu ettei puristemehua tule - toisaalta ei niin kuivaksi että vettä pitää lisätä appeeseen. Sitä ei tarvitse enää vaunussa silputa vaan sekoittaa . Mistä tuo käsitys että sitä kuluu 10 % enemmän. Meillä saavat hivenen kuivaa heinää ruokintapöydällä joka on korjattu vähän myöhemmin kuin AIV rehu. Tekee hyvää pötsille.
Meillä apevaunu elää jo 16 vuotta eikä teriä ole enää jäljellä . Toimii sekoittajana.
-
Taitaa jotkut elää hieman vanhoissa ajoissa. Nykyiset mytynvääntäjät ja samalla perjaatteella toimivat noukinvaunut tekee ihan tarpeeksi lyhyttä silppua. Rehu purkautuu hieman töniessä joten sekoitusaikaan ei pitäisi tulla enää lisäaikaa rehun leikkaamiseen.
Teoria miksi aloittajan ajatus voi pitää paikkaansa ja on jopa tutkittu että liian lyhyt silppu voi laskea eläinten hyötysuhdetta eli tarkoin silputtu rehu+ apevaunu voi pilkkoa rehun jo olla liikaa. Eli mentiinkö yli kun appevaunut tuli laajempaan käyttöön. En itseasiassa usko että massaa saa palautumaan oljen tai heinän pätkillä vaan koko massa pitäisi saada karkeammaksi.
-
Vanha totuus. Jos virtausnopeus kasvaa niin rehuhyötysuhde huononee.
-
Ai sen vuoksi noukinvaunun ilmoitettu teoreettinen silpunpituus on 35 mm ja toteutunut 7-15 cm? :)
-
Tästä on tehty aiemminkin vertailua oikein pöttingerin tilaamana mutta en tiedä löytyykö tuota raporttia mistään luettavaksi?
http://batman.jamk.fi/~voyager/opin/index.php?nayta=6974
ja tuolla oli aiempaa keskustelua muutaman vuoden takaa.
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=6356.30
-
Äkkiseltään tuntuu ihan hölynpölyltä. Jos tuo pitäisi paikkansa, olisi esim amerikkalaisten ja kanadalaisten maidontuotanto hyötysuhteeltaan heikompaa. Se on kuitenkin päinvastoin. Siellä ollaan 1.25 tasolla keskimäärin, kun euroopan keskiarvo jää alle 1.08
Mulla ei kuitenkaan ole kokemusta noukinvaunurehusta. Silti en osta ajatusta, mutta oottelen, josko apemies kertoisi tuntumaa ;)
-
Rehussa.. vaikuttavat sekä silpun pituus että silpun "hiertoaste". Väkirehu% yhdistettyinä erilaisiin silppuihin, tai vaikeastisulavan korren määrä. Yms.
-
Rehussa.. vaikuttavat sekä silpun pituus että silpun "hiertoaste". Väkirehu% yhdistettyinä erilaisiin silppuihin, tai vaikeastisulavan korren määrä. Yms.
Mutta jos sulavuus on korkea ja ndf jotain 370 on ihan hiustenhalkomista natista jostain silpunpituudesta :)
-
Rehussa.. vaikuttavat sekä silpun pituus että silpun "hiertoaste". Väkirehu% yhdistettyinä erilaisiin silppuihin, tai vaikeastisulavan korren määrä. Yms.
Mutta jos sulavuus on korkea ja ndf jotain 370 on ihan hiustenhalkomista natista jostain silpunpituudesta :)
Tämä on totta. Silpunpituudesta jauhetaan koska siitä on niin helppo jauhaa, asia on kuitenkin monesti tutkittu: Silpunpituudella ei sinällään ole mitään merkitystä ruokinnassa :)
Ihmisellekin on ihan sama syökö se rukiista saavat hyvät hiilihydraatit vaikka pirtelönä kuin jos nielisi ruutunäkkiä ruudin kappaleina :D
-
Tämä on totta. Silpunpituudesta jauhetaan koska siitä on niin helppo jauhaa, asia on kuitenkin monesti tutkittu: Silpunpituudella ei sinällään ole mitään merkitystä ruokinnassa :)
Ihmisellekin on ihan sama syökö se rukiista saavat hyvät hiilihydraatit vaikka pirtelönä kuin jos nielisi ruutunäkkiä ruudin kappaleina :D
Entäs se cänädäläisten tutkimus paali-, noukkari- ja silppurirehusta? Paalinsyöntiin kului aikaa kolme kertaa enemmän kuin silputun ja noukkari asettu siihen välille. Tuotantoeroakin oli kilon verran päivässä ja arvelivat sen johtuvan ihan makuuajan lyhenemisestä. Rehua meni melkein saman verran.....koitan kaivella jostain sen tutkimuksen.
-
Pitäis joskus malttaa etsiä ja lukea noita kanukkien tutkimuksia, siellä on mielenkiintoisia juttuja. Auvo Sairanen MTT:ltä referoi jotain tutkimusta, jonka mukaan lehmä voi päivän/yön aikana syödä apetta 40 kg:n maitomäärään tarvittavan määrän ja olla lopun ajasta huonollakin laitumella!
Kun löytäisin tuon tutkimuksen, niin lukisin sen meidänkin lehmille ???
-
Tämä on totta. Silpunpituudesta jauhetaan koska siitä on niin helppo jauhaa, asia on kuitenkin monesti tutkittu: Silpunpituudella ei sinällään ole mitään merkitystä ruokinnassa :)
Ihmisellekin on ihan sama syökö se rukiista saavat hyvät hiilihydraatit vaikka pirtelönä kuin jos nielisi ruutunäkkiä ruudin kappaleina :D
Entäs se cänädäläisten tutkimus paali-, noukkari- ja silppurirehusta? Paalinsyöntiin kului aikaa kolme kertaa enemmän kuin silputun ja noukkari asettu siihen välille. Tuotantoeroakin oli kilon verran päivässä ja arvelivat sen johtuvan ihan makuuajan lyhenemisestä. Rehua meni melkein saman verran.....koitan kaivella jostain sen tutkimuksen.
Tuossa paalirehu oli kokonaan silppuamatonta. Mutta se että onko silppu 3 vai 5 senttistä, sillä ei ole mitään merkitystä.
-
Halvemmalla ja nopeemmin tulee silippua torvesta mitä apevaunulla
jauhaen. Pp rehussa silpun mitta tahtoo olla 5-50 cm, silppureilla lyhempi ;)
-
Semmonen tarkentava juttu, että rehu on apila ja/tai sinimailaspitoista, eli se tarkkuussilppurissa menee kohtuu helposti muusiksi!
Tämä muusaantuminen saattaisi olla se juju koko hommassa? Apevaunussa ei rehua jauheta kuin juuri sen aikaa kuin lastaus kestää, heinää on lisätty n.3.5 kg per lä.
-
Semmonen tarkentava juttu, että rehu on apila ja/tai sinimailaspitoista, eli se tarkkuussilppurissa menee kohtuu helposti muusiksi!
Tämä muusaantuminen saattaisi olla se juju koko hommassa? Apevaunussa ei rehua jauheta kuin juuri sen aikaa kuin lastaus kestää, heinää on lisätty n.3.5 kg per lä.
Muusaus/hiertäminen vaikuttaa taatusti enemmän kuin silpun pituus "millilleen".
-
Sekoitan väkirehu + säilörehu 8-10 min . Ei saa mennä muusiksi.
-
Kumpikos lypsättää paremmin?
Jotenkin olis semmonen kutina, että molemmilla lehmät lypsää, mutta tarkkuussilputtua tarvitaan 10 % enemmän samaan maitomäärään?? ::)
No mulla on sellainen kutina, että siliputtu on parempaa kaikin puolin.
Sekin on totta, että silputtua tavaraa pitää olla enemmän, vähintääkin tuon 10%, koska se kelepaa niin paljon paremmin kun noukkarirehu. Silpunpituus parantaa säilyvyyttäkin, ainakin meillä. Pintarehua ei mee hukkaan nyt nimeksikään, kun noukkarirehulla sitä meni aina. Kasalla on sama kone, kuin noukkarirehulla ja siliputtua tulee läjään aivan eritahtiin kun noukkarirehua.
Ja niin, ei maitomäärä oo ainakaan heikentynyt.
-
Ajosilippurirehu. Tavarat 20m3 sekoon ja lopuksi sekoitus 3 min täydellä kaasulla. Eli juuri sen verran ku kaikki on tasaseti sekaintunu. Ei takuulla muusaa. Ja polttoainekulu on pieni
-
Tämä on totta. Silpunpituudesta jauhetaan koska siitä on niin helppo jauhaa, asia on kuitenkin monesti tutkittu: Silpunpituudella ei sinällään ole mitään merkitystä ruokinnassa :)
Ihmisellekin on ihan sama syökö se rukiista saavat hyvät hiilihydraatit vaikka pirtelönä kuin jos nielisi ruutunäkkiä ruudin kappaleina :D
Entäs se cänädäläisten tutkimus paali-, noukkari- ja silppurirehusta? Paalinsyöntiin kului aikaa kolme kertaa enemmän kuin silputun ja noukkari asettu siihen välille. Tuotantoeroakin oli kilon verran päivässä ja arvelivat sen johtuvan ihan makuuajan lyhenemisestä. Rehua meni melkein saman verran.....koitan kaivella jostain sen tutkimuksen.
näitten tutkimusten lopputulos on kiinni aina tilaajasta. jf sivuilla on vertailuja jossa tarkkuuussilputtu paras. pöttingerin sivuilla noukinvaunu rehua puoltavia ja paalain valmistajien sivuilla paalaamista ylistäviä.
alla pari ruottalaisten tutkimusta
paali vs ajosilppuri (https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/Artturi/artturi_web_service/xvi_international_silage_conference/Presentations/Sporndly_ISC2012.pdf)
noukinvaunu vs tarkkuussilppuri (http://www-mat21.slu.se/publikation/pdf/Choplength.pdf)
-
[/
Entäs se cänädäläisten tutkimus paali-, noukkari- ja silppurirehusta? Paalinsyöntiin kului aikaa kolme kertaa enemmän kuin silputun ja noukkari asettu siihen välille. Tuotantoeroakin oli kilon verran päivässä ja arvelivat sen johtuvan ihan makuuajan lyhenemisestä. Rehua meni melkein saman verran.....koitan kaivella jostain sen tutkimuksen.
[/quote]
näitten tutkimusten lopputulos on kiinni aina tilaajasta. jf sivuilla on vertailuja jossa tarkkuuussilputtu paras. pöttingerin sivuilla noukinvaunu rehua puoltavia ja paalain valmistajien sivuilla paalaamista ylistäviä.
alla pari ruottalaisten tutkimusta
noukinvaunu vs tarkkuussilppuri (https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/Artturi/artturi_web_service/xvi_international_silage_conference/Presentations/Sporndly_ISC2012.pdf)
paali vs ajosilppuri (http://www-mat21.slu.se/publikation/pdf/Choplength.pdf)
[/quote]
<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<
Niin...Aiemmin esitetty ruotsalainen tutkimus antoi reilun kilon/lehmä päivässä maitoa enempi paalirehulla verrattuna tuubipakkaajalla jauhettuun ja tämä jälkimmäinen myös antoi huonomman tuloksen silppurilla jauhetulle..Kummassakaan ei tainnut olla todistettu sitä kuinka kauan apeseosta sitten jauhettiin. Tärkeintä kai siinä sekoittamisessa on kuitenkin se riittävän pitkä sekoitusaika, ei niinkään rehumassan muusaaminen. Seko-tyyppinen vaunu kun sitä pyrkii tekemään, siitä ei päästä mihinkään. Riittävän pitkällä sekoitusajalla taataan eri partikkelien liimaantuminen toisiinsa ja ehkäistään seoksen lajittuminen, varsinkin jos ape jaetaan vain kerran pv;ssä..Aika äkkiäkin sen seoksen saa jakovalmiiksi, mutta onko tullut tsiigattua kuinka sen lajittumisen kanssa on?
Jos sekoitusaika pitenee vaikka 10 min.päivässä mutta tuotosta saadaan kilo lisää/pv, niin alkaa jo robotillisessakin olemaan merkitystä asialla..
Tästä päästään aasinsiltaa itse lehmään..Jos ape on tasalaatuista niin pötsi pysyy kunnossa ja liikkuminen lisääntyy ja liike tapahtuu syöntiparren ja makuupaikan välillä, eikä norkoilla märehtimättä paskakäytävällä korvat lurpalla.
-
Sekoitan väkirehu + säilörehu 8-10 min . Ei saa mennä muusiksi. En sekoita sekoa täytettäessä vaan sitten kun kaikki ainekset on kärryssä.
-
Äkkiseltään tuntuu ihan hölynpölyltä. Jos tuo pitäisi paikkansa, olisi esim amerikkalaisten ja kanadalaisten maidontuotanto hyötysuhteeltaan heikompaa. Se on kuitenkin päinvastoin. Siellä ollaan 1.25 tasolla keskimäärin, kun euroopan keskiarvo jää alle 1.08
Mulla ei kuitenkaan ole kokemusta noukinvaunurehusta. Silti en osta ajatusta, mutta oottelen, josko apemies kertoisi tuntumaa ;)
***Mulle on tullut sellainen tuntuma, että isoin ero korjuutapojen vaikutuksesta ruokintaan, on optimaalisessa väkirehu%:ssa. Tarkkuussilputtu rehu mahdollistaa/vaatii matalemman väkirehuprosentin. Lehmät pystyvät syömään isomman massan tarkkuussilputtua. Jos säilörehua riittävästi, tykkää kukkaro tarkkuusilputusta. Karkearehun niukkuustilanteessa saattaisi tulla noukkaritavaraa ikävä, toisaalta ns. pitkää kuitua voi taydentää appeeseen muistakin komponeteista.
-
Jos meidän lehmiltä kysytään, niin tarkkuussilputtua pitää olla. On tullut tilatasolla kokeiltua seuraavasti: samalta lohkolta tehty sekä muutama paali (niin lyhyeksi kuin koneella vain saa), että tarkkuussilppurilla torniin. Kun keskellä talvea antaa eteen, niin kyllä tuo tarkkuussilputtu kasa menee ensin ja sit aletaan sitä paali tavaraa. Eroa ei siis muussa kuin silpun mitassa.
Ja juuri syöjältähän se pitää kysyä, että mikä kelpaa.
Tosin jokaisenhan pitäisi tehdä tuo koe kotioloissa ja katsoa mitä syöjä sanoo mistäkin karkeusasteesta.
-
Jos meidän lehmiltä kysytään, niin tarkkuussilputtua pitää olla. On tullut tilatasolla kokeiltua seuraavasti: samalta lohkolta tehty sekä muutama paali (niin lyhyeksi kuin koneella vain saa), että tarkkuussilppurilla torniin. Kun keskellä talvea antaa eteen, niin kyllä tuo tarkkuussilputtu kasa menee ensin ja sit aletaan sitä paali tavaraa. Eroa ei siis muussa kuin silpun mitassa.
Ja juuri syöjältähän se pitää kysyä, että mikä kelpaa.
Tosin jokaisenhan pitäisi tehdä tuo koe kotioloissa ja katsoa mitä syöjä sanoo mistäkin karkeusasteesta.
Juuri noin homman voi kokeilla. Vie lehmille erilaisia rehuja ja katsoo mistä läjästä syövät johtajat ja mistä orjat. Pomot eivät lykkää nenäänsä mätään.
-
Jos meidän lehmiltä kysytään, niin tarkkuussilputtua pitää olla. On tullut tilatasolla kokeiltua seuraavasti: samalta lohkolta tehty sekä muutama paali (niin lyhyeksi kuin koneella vain saa), että tarkkuussilppurilla torniin. Kun keskellä talvea antaa eteen, niin kyllä tuo tarkkuussilputtu kasa menee ensin ja sit aletaan sitä paali tavaraa. Eroa ei siis muussa kuin silpun mitassa.
Ja juuri syöjältähän se pitää kysyä, että mikä kelpaa.
Tosin jokaisenhan pitäisi tehdä tuo koe kotioloissa ja katsoa mitä syöjä sanoo mistäkin karkeusasteesta.
Juuri noin homman voi kokeilla. Vie lehmille erilaisia rehuja ja katsoo mistä läjästä syövät johtajat ja mistä orjat. Pomot eivät lykkää nenäänsä mätään.
Onhan se helpompi syödä lyhyttä jos saa valita mutta jos ei ole vallinnan varaa niin menee pidempikin ihan samalla lailla kuin lyhyt. Näitä on aina vaikea verrata kun lehmäkin on sellainen tottuja eläin että tekee sitä mihin on tottunut.
-
Noukinvaunu + biologinen säilöntä asettaa siilon tehtäessä korkeat vaatimukset tallontakalusteelle ja henkilölle. Silppurirehu on helpompaa ja nopeampaa levittää ja talloa. Happoa suosittelen noukinvaunu käyttöön. Paalien käytöstä en pidä, kun niitä menee suht vähän, eikä ole siten käytössä mitään muovin- ja verkonpoistolaitetta ja niille fiksua varastoa. Muovi- ja verkkosulkeiset käsipelillä on kypsää puuhaa ja sitten muoviroippeet on kuvan kauniissa haasioissa pitkin pihoja. :'(
-
Naapurin kokeilussa tarkkuussilputulla tuli keskimäärin 3 litraa enemmän per lehemä. Paalit samalta lohkolta ja hapotettu.
-
Naapurin kokeilussa tarkkuussilputulla tuli keskimäärin 3 litraa enemmän per lehemä. Paalit samalta lohkolta ja hapotettu.
Tarkkuussilputtua tulee helposti jaettua tarpeeksi, se vaikuttaa helposti tällaisissa havannoissa. Tässä kokeessa on monia muuttujia, muitakin kun silpun pituus..
-
Vielä 90 luvulla tärkeimmät maitomäärää rajoittavat tekijät olivat
1.vesi
2.säilörehun määrä
3.pula kalsiumista
En usko että mikään on todellisuudessa muuttunut ;D
-
Naapurin kokeilussa tarkkuussilputulla tuli keskimäärin 3 litraa enemmän per lehemä. Paalit samalta lohkolta ja hapotettu.
Olis se ollut hirviää maidon lätinää silläkin tilalla, jolle vielä pari vuotta sitten urakoin paalausta, jos olisivat vaihtaneet tarkkuussilppurirehuun... Keskituotos oli 12 000 ja lehmiä oli noin 50 kpl. 8) 8) 8) Rehunteko oli muutenkin pirun tarkkaa, mm. optimaalinen korjuuaika määritettiin neuvojan kanssa kasvustonäytteiden perusteella lohkokohtaisesti. Paalausurakoitsijana olin sitoutunut lähtemään 5 tunnin varoitusajalla(=esikuivatusaika hyvällä ilmalla).
Lehmä on melko konservatiivinen elukka, eikä tykkää muutoksista. Yleensä jos vaihdetaan vaikka siilosta toiseen, on hetken aikaa jonkinlainen muutosstressi päällä.
-
Naapurin kokeilussa tarkkuussilputulla tuli keskimäärin 3 litraa enemmän per lehemä. Paalit samalta lohkolta ja hapotettu.
Olis se ollut hirviää maidon lätinää silläkin tilalla, jolle vielä pari vuotta sitten urakoin paalausta, jos olisivat vaihtaneet tarkkuussilppurirehuun... Keskituotos oli 12 000 ja lehmiä oli noin 50 kpl. 8) 8) 8) Rehunteko oli muutenkin pirun tarkkaa, mm. optimaalinen korjuuaika määritettiin neuvojan kanssa kasvustonäytteiden perusteella lohkokohtaisesti. Paalausurakoitsijana olin sitoutunut lähtemään 5 tunnin varoitusajalla(=esikuivatusaika hyvällä ilmalla).
Lehmä on melko konservatiivinen elukka, eikä tykkää muutoksista. Yleensä jos vaihdetaan vaikka siilosta toiseen, on hetken aikaa jonkinlainen muutosstressi päällä.
Tuollainen 12 kilolitran tuotos ei tule tuurilla :) Se vaatii juuri tällaista huolellisuutta. Ja jos oikeasti mietitään... niin hyvää säilörehua tehdään ihan samalla vaivalla kuin huonoa, tuskin tuossa työtunteja montaakaan kului, niinkuin liikaa ::)
-
Vielä 90 luvulla tärkeimmät maitomäärää rajoittavat tekijät olivat
1.vesi
2.säilörehun määrä
3.pula kalsiumista
En usko että mikään on todellisuudessa muuttunut ;D
Tämä on omaa tyhmyyttä jos ei näistä huolehdi. Eli suurtehokupit eteen, säilörehua vapaasti tarjolla ja kalsiumista ei tietookaan :D Kai sitäkin on vähä tarkkailtava ja laskettava se myllärin seokseen kohilleen. Mutta kai noilla opeilla jos säilörehu on ees yhtään kunnollista niin se 10 pitäs helposti keskituotokseks pamahtaa.
-
Oma näkemys asiasta on että silppuaminen lisää säilörehun syöntiä. Paalirehu käytössä jo kauan ja appeeseen kun siirrytiin niin säilörehun kulutus kasvoi valtavasti. Keskituotokseen asialla ei ole ollut vielä mitään vaikutusta, mutta ruokinta on kuitenkin lehmille paremmin sopiva. Hyvin lypsävät lypsää hyvin ja huonosti lypsävät ei ole tuloksia parantaneet.
-
Oma näkemys asiasta on että silppuaminen lisää säilörehun syöntiä. Paalirehu käytössä jo kauan ja appeeseen kun siirrytiin niin säilörehun kulutus kasvoi valtavasti. Keskituotokseen asialla ei ole ollut vielä mitään vaikutusta, mutta ruokinta on kuitenkin lehmille paremmin sopiva. Hyvin lypsävät lypsää hyvin ja huonosti lypsävät ei ole tuloksia parantaneet.
Ilmeisesti sitten meillä ruokinta on lehmille paremmin sopivaa, rehua menee, mutta maitoa ei tule vastaavasti! Tästä alunperin on kyse, eli rehu menee haaskoon, liukuu läpi.....
Vai keksiikö joku jotakin muuta??
-
Oma näkemys asiasta on että silppuaminen lisää säilörehun syöntiä. Paalirehu käytössä jo kauan ja appeeseen kun siirrytiin niin säilörehun kulutus kasvoi valtavasti. Keskituotokseen asialla ei ole ollut vielä mitään vaikutusta, mutta ruokinta on kuitenkin lehmille paremmin sopiva. Hyvin lypsävät lypsää hyvin ja huonosti lypsävät ei ole tuloksia parantaneet.
Ilmeisesti sitten meillä ruokinta on lehmille paremmin sopivaa, rehua menee, mutta maitoa ei tule vastaavasti! Tästä alunperin on kyse, eli rehu menee haaskoon, liukuu läpi.....
Vai keksiikö joku jotakin muuta??
***Sonnan seuranta avainasemassa. Ei saa päästää liian löysäksi...
-
Oma näkemys asiasta on että silppuaminen lisää säilörehun syöntiä. Paalirehu käytössä jo kauan ja appeeseen kun siirrytiin niin säilörehun kulutus kasvoi valtavasti. Keskituotokseen asialla ei ole ollut vielä mitään vaikutusta, mutta ruokinta on kuitenkin lehmille paremmin sopiva. Hyvin lypsävät lypsää hyvin ja huonosti lypsävät ei ole tuloksia parantaneet.
Ilmeisesti sitten meillä ruokinta on lehmille paremmin sopivaa, rehua menee, mutta maitoa ei tule vastaavasti! Tästä alunperin on kyse, eli rehu menee haaskoon, liukuu läpi.....
Vai keksiikö joku jotakin muuta??
***Sonnan seuranta avainasemassa. Ei saa päästää liian löysäksi...
Sonta kertoo ainoastaan pötsin toiminnasta,on olemassa sellainen välitila, edellä kuvattu ongelma tapahtuu ilman kuraamista,mikäli rehuissa on riittävästi ravinteita,kalkkia varsinkin.Imeytymisongelmasta on kyse.
-
Oma näkemys asiasta on että silppuaminen lisää säilörehun syöntiä. Paalirehu käytössä jo kauan ja appeeseen kun siirrytiin niin säilörehun kulutus kasvoi valtavasti. Keskituotokseen asialla ei ole ollut vielä mitään vaikutusta, mutta ruokinta on kuitenkin lehmille paremmin sopiva. Hyvin lypsävät lypsää hyvin ja huonosti lypsävät ei ole tuloksia parantaneet.
Ilmeisesti sitten meillä ruokinta on lehmille paremmin sopivaa, rehua menee, mutta maitoa ei tule vastaavasti! Tästä alunperin on kyse, eli rehu menee haaskoon, liukuu läpi.....
Vai keksiikö joku jotakin muuta??
***Sonnan seuranta avainasemassa. Ei saa päästää liian löysäksi...
Sonta kertoo ainoastaan pötsin toiminnasta,on olemassa sellainen välitila, edellä kuvattu ongelma tapahtuu ilman kuraamista,mikäli rehuissa on riittävästi ravinteita,kalkkia varsinkin.Imeytymisongelmasta on kyse.
***Kyllähän sonta kertoo myös mahdollisista imeytymisongelmista ohutsuolessa ja ravinteiden kulkeutumista paksusuoleen ja sontaankin asti.
-
Oma näkemys asiasta on että silppuaminen lisää säilörehun syöntiä. Paalirehu käytössä jo kauan ja appeeseen kun siirrytiin niin säilörehun kulutus kasvoi valtavasti. Keskituotokseen asialla ei ole ollut vielä mitään vaikutusta, mutta ruokinta on kuitenkin lehmille paremmin sopiva. Hyvin lypsävät lypsää hyvin ja huonosti lypsävät ei ole tuloksia parantaneet.
Ilmeisesti sitten meillä ruokinta on lehmille paremmin sopivaa, rehua menee, mutta maitoa ei tule vastaavasti! Tästä alunperin on kyse, eli rehu menee haaskoon, liukuu läpi.....
Vai keksiikö joku jotakin muuta??
***Sonnan seuranta avainasemassa. Ei saa päästää liian löysäksi...
Sonta kertoo ainoastaan pötsin toiminnasta,on olemassa sellainen välitila, edellä kuvattu ongelma tapahtuu ilman kuraamista,mikäli rehuissa on riittävästi ravinteita,kalkkia varsinkin.Imeytymisongelmasta on kyse.
***Kyllähän sonta kertoo myös mahdollisista imeytymisongelmista ohutsuolessa ja ravinteiden kulkeutumista paksusuoleen ja sontaankin asti.
Ei kerro,koska pötsi reagoi puutteeseen ja veressä ei välttämättä ole puutteita.Tämän näkee parhaiten vasta sairastaneesta lehmästä,lehmä vaikuttaa täysin normaalilta,syö vaan paljon enemmän kuin ennen ja lypsää vähemmän.Se tuolla lisääntyneellä syönnillä,vähentyneellä tuotoksella pitää itsensä täysin normaalina.Näille lehmille se kuraaminen on vaarallista,koska ovat jo pelastuskeinot käyttäneet.Lehmä on loppujen lopuksi sitkeä,vaikea tapettava.
-
Jos pari robollista pitäsi ruokkia ja laakasiilot löytyy (urakoitsijoita ei löydy siihen noukkari/silppuritouhuun mutta niittoon, karhotukseen yms. ehkä) niin pistäsittekö noukkarin, ison tarkkuussilppurin vai käytetyn ajosilppurin? Urakointimahdollisuutta voi olla vähän, mutta ei montaa sataa ha vuodessa.
-
Jos pari robollista pitäsi ruokkia ja laakasiilot löytyy (urakoitsijoita ei löydy siihen noukkari/silppuritouhuun mutta niittoon, karhotukseen yms. ehkä) niin pistäsittekö noukkarin, ison tarkkuussilppurin vai käytetyn ajosilppurin? Urakointimahdollisuutta voi olla vähän, mutta ei montaa sataa ha vuodessa.
Käytettävissä oleva työvoima vahvin vaikuttaja, huolto yms. sitten hieman kevyempinä kertoimina asiaan vaikuttaa: ajettavasta silppurista ei asiallisella käytöllä loppua saa, vedettävä silppuri välimalli ja noukkari sitten vähäväkisille vainiolle...
-
Jos tehdään rehua itselle ja muille normaalisti (lue: 2 satoa/kesä timoteitä lypsylehmille) niin ei sitten 5v tai 2000 moottorituntia vanhempaa ajosilppuria.
-
Jos pari robollista pitäsi ruokkia ja laakasiilot löytyy (urakoitsijoita ei löydy siihen noukkari/silppuritouhuun mutta niittoon, karhotukseen yms. ehkä) niin pistäsittekö noukkarin, ison tarkkuussilppurin vai käytetyn ajosilppurin? Urakointimahdollisuutta voi olla vähän, mutta ei montaa sataa ha vuodessa.
Käytettävissä oleva työvoima vahvin vaikuttaja, huolto yms. sitten hieman kevyempinä kertoimina asiaan vaikuttaa: ajettavasta silppurista ei asiallisella käytöllä loppua saa, vedettävä silppuri välimalli ja noukkari sitten vähäväkisille vainiolle...
Työvoimaa on enemmän kuin ehkä useimmilla, mutta silti olisi kivempi että niitosta siiloon vaatisi kolme henkeä eikä vaikka kuusi.
Tällä hetkellä 1350JF hoitaa hommaa mutta on vähän pehmeää rautaa jo. Kärry tulee silppurin perässä ja silppuritraktori jopa karhottaa 2 karhoa yhteen, 6630 JD reippaalla 200hv:lla on silppurin edellä ja painotettu 6430AP tällä hetkellä siilolla. Traktoreita ei tekisi mieli vaihtaa. Sullonnan laatu on riittävä silppuurirehulla ja hapolla, noukkari ja maitohappo olisi eri asia, ja siilolle pitäisi haalia kaivuriurakoitsija (joita löytyy).
-
***Kyllähän sonta kertoo myös mahdollisista imeytymisongelmista ohutsuolessa ja ravinteiden kulkeutumista paksusuoleen ja sontaankin asti.
Ei kerro,koska pötsi reagoi puutteeseen ja veressä ei välttämättä ole puutteita.Tämän näkee parhaiten vasta sairastaneesta lehmästä,lehmä vaikuttaa täysin normaalilta,syö vaan paljon enemmän kuin ennen ja lypsää vähemmän.Se tuolla lisääntyneellä syönnillä,vähentyneellä tuotoksella pitää itsensä täysin normaalina.Näille lehmille se kuraaminen on vaarallista,koska ovat jo pelastuskeinot käyttäneet.Lehmä on loppujen lopuksi sitkeä,vaikea tapettava.
***Turha tästä on tietysti juupas eipäs keskustelua tehdä, mutta terveellä lehmällä sonta kertoo paljon ravintoaineiden hyväksikäytöstä. Tottakai lähtökohtana on aina ruokinta ja pötsi, mutta ruokasulan virtausnopeus vaikuttaa oleellisesti ravintoaineiden imeytymiseen ohutsuolessa. Erityisesti ohitusvalkuainen täytyy imeyty muuten notkistaa sontaa reilusti. Sonta kielii myös useista sairauksista kuten ketoosista.
On tietysti mahdollista, että jokin sairaus/puutostila heikentää hyväksikäyttöä muussa metaboliassa. Kuulostaa kuitenkin perin harvinaiselta, että lehmä lisäisi syöntiä sairastuessaan. Sanoisinko, että vähä viittaa eläinlääkärien ruokinta "osaamiseen", varsinkin tuo termi "vaikeasti tapettava" ;)
-
Sullonnan laatu on riittävä silppuurirehulla ja hapolla, noukkari ja maitohappo olisi eri asia, ja siilolle pitäisi haalia kaivuriurakoitsija (joita löytyy).
Löytyy ehkä yhdeksi kesäksi, sitten ei enään kukaan tule ruostuttamaan kaivurinsa alustaa :-X
-
Sullonnan laatu on riittävä silppuurirehulla ja hapolla, noukkari ja maitohappo olisi eri asia, ja siilolle pitäisi haalia kaivuriurakoitsija (joita löytyy).
Löytyy ehkä yhdeksi kesäksi, sitten ei enään kukaan tule ruostuttamaan kaivurinsa alustaa :-X
Eikö kaivureissa ole about samat maavarat ja yhtä hyvin pinnoitetut pohjat kuin traktoreissa? Ei rehun sullonnasta ainakaan toistaiseksi ole muuta haittaa koneille ollut kuin se, että kuivalla tavaralla ilmansuodattimia saa olla putsaamassa aika usein. Ja etulokasuojat jos unohtaa paikalla niin ne saattavat ottaa vähän osumaa.... :-[
-
Eräs kaivurimies jutteli, että ei enää ikinä vie kaivuriaan rehua polkemaan. Ruostuttaa telaston aika tehokkaasti ja ongelmia tulee.
Kyseinen urakoitsija kuitenkin siirtelee paskaa eikä pelkää liata koneitaan muutenkaan, että ei ole kyse koneiden yliholhouksesta.
-
Jos pari robollista pitäsi ruokkia ja laakasiilot löytyy (urakoitsijoita ei löydy siihen noukkari/silppuritouhuun mutta niittoon, karhotukseen yms. ehkä) niin pistäsittekö noukkarin, ison tarkkuussilppurin vai käytetyn ajosilppurin? Urakointimahdollisuutta voi olla vähän, mutta ei montaa sataa ha vuodessa.
Käytettävissä oleva työvoima vahvin vaikuttaja, huolto yms. sitten hieman kevyempinä kertoimina asiaan vaikuttaa: ajettavasta silppurista ei asiallisella käytöllä loppua saa, vedettävä silppuri välimalli ja noukkari sitten vähäväkisille vainiolle...
Työvoimaa on enemmän kuin ehkä useimmilla, mutta silti olisi kivempi että niitosta siiloon vaatisi kolme henkeä eikä vaikka kuusi.
Tällä hetkellä 1350JF hoitaa hommaa mutta on vähän pehmeää rautaa jo. Kärry tulee silppurin perässä ja silppuritraktori jopa karhottaa 2 karhoa yhteen, 6630 JD reippaalla 200hv:lla on silppurin edellä ja painotettu 6430AP tällä hetkellä siilolla. Traktoreita ei tekisi mieli vaihtaa. Sullonnan laatu on riittävä silppuurirehulla ja hapolla, noukkari ja maitohappo olisi eri asia, ja siilolle pitäisi haalia kaivuriurakoitsija (joita löytyy).
Kuinka kaukana pellot on talouskeskuksesta? Noukinvaunu tai silppurivaunuketju on aika yksinkertainen ja tehokas jos etäisyydet pysyy siedettävinä..
-
Eräs kaivurimies jutteli, että ei enää ikinä vie kaivuriaan rehua polkemaan. Ruostuttaa telaston aika tehokkaasti ja ongelmia tulee.
Kyseinen urakoitsija kuitenkin siirtelee paskaa eikä pelkää liata koneitaan muutenkaan, että ei ole kyse koneiden yliholhouksesta.
Kuulostaapa todella kaukaa haetulta.. Kyllä tuommoisessa kuralillingissä ajaminen syö alavaunua ihan pikkasen enemmän..
-
Jos pari robollista pitäsi ruokkia ja laakasiilot löytyy (urakoitsijoita ei löydy siihen noukkari/silppuritouhuun mutta niittoon, karhotukseen yms. ehkä) niin pistäsittekö noukkarin, ison tarkkuussilppurin vai käytetyn ajosilppurin? Urakointimahdollisuutta voi olla vähän, mutta ei montaa sataa ha vuodessa.
Käytettävissä oleva työvoima vahvin vaikuttaja, huolto yms. sitten hieman kevyempinä kertoimina asiaan vaikuttaa: ajettavasta silppurista ei asiallisella käytöllä loppua saa, vedettävä silppuri välimalli ja noukkari sitten vähäväkisille vainiolle...
Työvoimaa on enemmän kuin ehkä useimmilla, mutta silti olisi kivempi että niitosta siiloon vaatisi kolme henkeä eikä vaikka kuusi.
Tällä hetkellä 1350JF hoitaa hommaa mutta on vähän pehmeää rautaa jo. Kärry tulee silppurin perässä ja silppuritraktori jopa karhottaa 2 karhoa yhteen, 6630 JD reippaalla 200hv:lla on silppurin edellä ja painotettu 6430AP tällä hetkellä siilolla. Traktoreita ei tekisi mieli vaihtaa. Sullonnan laatu on riittävä silppuurirehulla ja hapolla, noukkari ja maitohappo olisi eri asia, ja siilolle pitäisi haalia kaivuriurakoitsija (joita löytyy).
Kuinka kaukana pellot on talouskeskuksesta? Noukinvaunu tai silppurivaunuketju on aika yksinkertainen ja tehokas jos etäisyydet pysyy siedettävinä..
35ha alle 1 km päässä, 30ha 3km päässä josta puolet huonoa metsätietä, 30ha 3-5km päässä, hyvät tiet mutta pari hankalaa liittymää.
-
Eräs kaivurimies jutteli, että ei enää ikinä vie kaivuriaan rehua polkemaan. Ruostuttaa telaston aika tehokkaasti ja ongelmia tulee.
Kyseinen urakoitsija kuitenkin siirtelee paskaa eikä pelkää liata koneitaan muutenkaan, että ei ole kyse koneiden yliholhouksesta.
Kuulostaapa todella kaukaa haetulta.. Kyllä tuommoisessa kuralillingissä ajaminen syö alavaunua ihan pikkasen enemmän..
En mä jaksa uskoa että paskan nostelu kuluttaa alavaunua kovin hirveästi, harvemmin sitä keskellä tunkiota kuitenkaan kahlataan... Sotkua kyllä saattaa tulla.
-
jos kaivuriurakoitsijalla ehtii alavaunu ruostua, niin ei niitä tuntia voi palio tulla...
-
No sillä _oli_ kaks konetta joista isompi ja vanhempi jolla ei ollut niin paljon ajoa oli joskus ennen noissa siilohommissa.
Ja kyllä se happo aika nopeaa rautaa ruostuttaa vähintään pinnasta.
-
Jos pari robollista pitäsi ruokkia ja laakasiilot löytyy (urakoitsijoita ei löydy siihen noukkari/silppuritouhuun mutta niittoon, karhotukseen yms. ehkä) niin pistäsittekö noukkarin, ison tarkkuussilppurin vai käytetyn ajosilppurin? Urakointimahdollisuutta voi olla vähän, mutta ei montaa sataa ha vuodessa.
Käytettävissä oleva työvoima vahvin vaikuttaja, huolto yms. sitten hieman kevyempinä kertoimina asiaan vaikuttaa: ajettavasta silppurista ei asiallisella käytöllä loppua saa, vedettävä silppuri välimalli ja noukkari sitten vähäväkisille vainiolle...
Työvoimaa on enemmän kuin ehkä useimmilla, mutta silti olisi kivempi että niitosta siiloon vaatisi kolme henkeä eikä vaikka kuusi.
Tällä hetkellä 1350JF hoitaa hommaa mutta on vähän pehmeää rautaa jo. Kärry tulee silppurin perässä ja silppuritraktori jopa karhottaa 2 karhoa yhteen, 6630 JD reippaalla 200hv:lla on silppurin edellä ja painotettu 6430AP tällä hetkellä siilolla. Traktoreita ei tekisi mieli vaihtaa. Sullonnan laatu on riittävä silppuurirehulla ja hapolla, noukkari ja maitohappo olisi eri asia, ja siilolle pitäisi haalia kaivuriurakoitsija (joita löytyy).
Kuinka kaukana pellot on talouskeskuksesta? Noukinvaunu tai silppurivaunuketju on aika yksinkertainen ja tehokas jos etäisyydet pysyy siedettävinä..
35ha alle 1 km päässä, 30ha 3km päässä josta puolet huonoa metsätietä, 30ha 3-5km päässä, hyvät tiet mutta pari hankalaa liittymää.
Tuossa se noukkarin huonopuoli tuleekin että jos tiet huonohkoja tai matkaa kertyy niin noukkari viettää yllättävän ison osan päivästä siinä välejä ajellessa. Käytetyllä ajosilppurilla on taas se riski että saako tarvittavan määrän kuskeja keskellä kesää muutaman päivän varoajalla kun on parin päivän poutaikkuna tiedossa ??? itse oon kans puntaroinu näitä asioita kans kohtuullisen paljon kun tässä parin vuoden sisään keksittävä paalien pyörittelyn korvaavaa ketjua.
-
No sillä _oli_ kaks konetta joista isompi ja vanhempi jolla ei ollut niin paljon ajoa oli joskus ennen noissa siilohommissa.
Ja kyllä se happo aika nopeaa rautaa ruostuttaa vähintään pinnasta.
Siellä on sitä pari kiloa, siellä alavaunussa rautaa. Alavaunun ruostuminen on joku meriselitys sille että on mennyt isännän kanssa sukset ristiin ;)
-
On naapurissa ollut sama kaivuriyrittäjä aumallla jo useamman vuoden.
-
***Kyllähän sonta kertoo myös mahdollisista imeytymisongelmista ohutsuolessa ja ravinteiden kulkeutumista paksusuoleen ja sontaankin asti.
Ei kerro,koska pötsi reagoi puutteeseen ja veressä ei välttämättä ole puutteita.Tämän näkee parhaiten vasta sairastaneesta lehmästä,lehmä vaikuttaa täysin normaalilta,syö vaan paljon enemmän kuin ennen ja lypsää vähemmän.Se tuolla lisääntyneellä syönnillä,vähentyneellä tuotoksella pitää itsensä täysin normaalina.Näille lehmille se kuraaminen on vaarallista,koska ovat jo pelastuskeinot käyttäneet.Lehmä on loppujen lopuksi sitkeä,vaikea tapettava.
***Turha tästä on tietysti juupas eipäs keskustelua tehdä, mutta terveellä lehmällä sonta kertoo paljon ravintoaineiden hyväksikäytöstä. Tottakai lähtökohtana on aina ruokinta ja pötsi, mutta ruokasulan virtausnopeus vaikuttaa oleellisesti ravintoaineiden imeytymiseen ohutsuolessa. Erityisesti ohitusvalkuainen täytyy imeyty muuten notkistaa sontaa reilusti. Sonta kielii myös useista sairauksista kuten ketoosista.
On tietysti mahdollista, että jokin sairaus/puutostila heikentää hyväksikäyttöä muussa metaboliassa. Kuulostaa kuitenkin perin harvinaiselta, että lehmä lisäisi syöntiä sairastuessaan. Sanoisinko, että vähä viittaa eläinlääkärien ruokinta "osaamiseen", varsinkin tuo termi "vaikeasti tapettava" ;)
Ei tässä muuta ole kuin kaksi kokemukseen perustuvaa näkökantaa.Ero tulee siinä,toisella säilis alle D-arvo70 ja toisella yli.Lehmä pystyy sitkeyteen monimahaisuuden ansiosta,pötsi ei pysty toimimaan itsekseen,mutta mikään muu maha ei toimi ilman pötsiä,määrää läpimenon nopeuden.Jos läpimeno on liian nopea puhaltaa vauhtia vähemmäksi,jos taas liian hidas puhaltaa myös pelin poikki,näistä ensimmäinen versio on se vaarallisempi,koska silloin ei puhu pötsi itsekseen.Suolille turpaan saanut lehmä tahtoo vaatia vähän normaalia nopeamman läpimenon,huonomman imeytymisen takia.Tästä voi tulla sellainen kierre,ettei pelastusta ole,imeytyminen mennyttä.Läpipaskoksihan sitä sanotaan lehmää,joka syö paljon ja lypsää normaalia vähemmän.