Onko kilpailulaissa maininta, ettei määräävässä markkina-asemassa oleva saa myydä halvemmalla kuin kilpailija?
Vaiko ettei saa myydä tappiolla?
Nähtävästi määräävässä asemassa oleva ei saa myydä koskaan tappiolla.
Aiempi oli sarkasmin tynkää...
Kun oli tuota rutinaa, että muut joutuvat myymään tappiolla jne.
Vai Aimomelalla murheena, että joku firma ei toimi hyväntekijänä bisneksissään?
Kait niitäkin on, mutta yleensä kait firmat hakevat kaikki käytettävissä olevat keinot tulosta tehdäkseen. Esim. pyrkivät monopoliasemaan.
Se, onko Valio myynyt perusmaitojaan tappiolla, jää ilmeisesti markkinaoikeuden ratkaistavaksi?
Mutta kuten jo aiemmin kysyin, kieltääkö kilpailulaki "kilpailemasta verisesti"? Kun siis Valiolla oli tarkoitus taistella osuuksistaan, ja jos se teki sen tappiotta perusmaitojenkin osalta, niin millä lain kohdalla Kiville jää tulkinta saalistushinnoittelusta? Jos siis saalistushinnoittelu on tappiolla myymistä?
Se, että firman johto päättää "kokouksessaan" laskea saamaansa hintaa pitääkseen asemansa markkinoilla ei voi olla kilpailulain kirjaimen vastaista. (siis jos ei myydä tappiolla)
Hyvinkin harmaalle alueelle päästään kyllä lausunnolla "
nostetaan sitten hintoja" kohdalla...
Onko siis kilpailulain henki oikeudessa "kirjaimellisempi" kuin itse pykälä tappiolla myymisen kieltämisestä?
Toinen tulkinta on, että paremman tuotantotehokkuuden omaava yritys ei saa hyödyntää osaamisensa hedelmää, vaan täytyy antaa "pankollamakaavillekin" mahdollisuus?
Sekö on sitä "kilpailua"? Luulisin sitä kutsuttavan pikemminkin kartelliksi, vähän kuin OPEC.
Kuitenkin varsin ajattelemattomia sanamuotoja on Valion johtoryhmässä käytetty.
Tuon kokoisessa laitoksessa luulisi olevan jo hieman kokemusta erilaisista tulkintatilanteista.