Siis isännän (arzyboy) kirjoitukseen lisäilen, ettei meillä ole mitään ay:tä vastaan rotuna, meillä on pari minun lempilehmää tälläkin hetkellä ay-merkkisiä. Mutta mutta... kyllä täytyy sanoa,että ensikoissa ja hiehoissakin jo ilman lypsämistä on ollut selkeä ero. Samalla tavalla ovat kasvaneet ja samoissa oloissa samalla eväällä, niin ay:t vaan tuppaa olemaan epäsosiaalisempia ja huonompi rakenteisia, vaikka takana on hyviäkin isisonneja. Holstikin taas on olleet parempijalkaisia ja mitä itse pihatossa tulee arvostamaan, vähemmän äkeitä. Ei tule sitä sorkkaa ihan niin usein, ku noilla meidän ay-hiehoilla... En tiiä, mikä siinä on, mutta vaikka jotkut sanoo, että on hyvä olla luonnetta, niin kyllä mä ainakin mielummin elän karjan kanssa, joka on siivosti, ku potkii ohi mennessä... Ja isännänkin ...

On tainut eksyä Purolan Orkkoa taloon,tämä säikky Ay periyttää tuota taaksepäin potkimista ja vielä useassa sukupolvessa.Mutta kaikesta huolimatta ei juuri eroa roduissa.Kestävyydessäkään ei juuri eroa,ongelmat ilmenee vaan vähän eri tavalla eri roduilla.Jersey vaikuttaa joka paikan kunkulta.Suomenkarja menee viisaudessaan sitten ihan kaikesta ohi.Ja simmentaalista pysyn kaukana.

Lainaus käyttäjältä: arzyboy - 10.11.12 - klo:09:42

Joku mainitsi aikaisemmin että eläimellä pitää olla luonnetta... Voi sanoa että on tällä hetkellä veetutus päällä kun piti siirtää noita luonteikkaita eläimiä. Punaisia perkeileitä Edellisen jalostus ihmisen hienoja aikaan saannoksia Paljon mukavampi asustella noiden rauhallisten mustien otusten kanssa

Melkein tekisi mieli kysyä, että olisiko peiliin katsomisen paikka, mutta taidanpa jättää kysymättä 

Lainaus käyttäjältä: lypsikki - 10.11.12 - klo:14:51

On muuten Suomessa että ruotsissa tutkimus että kuinka punikit vasta mustille ihan 1-0, vaikka ne häviää maitokiloissa niin kuitenkin EKM;ssä on enää hyvin pieni ero ja taas elinikäistuotoksessa Suomessa ainakin äykyt ovat mustia edellä, lisäksi niillä on alhaisempi hoitoprosentti. Että ihan faktojen valossa äykky on taloudellisempi lehmä.

Tämä riippuu varmaan vähän suhdanteista, eli yksiselitteistä vastausta ei varmasti tähänkään ole. Jollekin sopii mustat paremmin, jollekin punaiset. Lähtökohtaisesti punaiset pärjäävät parsinavetassa paremmin ja vica versa. Mun mielestä molempi parempi ja siksi ajattelin jatkossa hankkia myös mustia karjaan. Erityisen kova tuotos kiehtoo holsuissa.

Eräs molempia omistava kokenut karjaihminen sanoi kerran, että hyvä ay on parempi kuin hyvä holstein   

meil on molempia noin puolet ja puolet molemmista on satatonnareita tullu punasilla on luonnetta enemmän on myös holsteinissakin yksilöitä maito tuotoksellisesti ehkä nämä holsteini lypsävät enemmän mutta nivelsairauksissa ja sorkka holsteinilaiset menee kirkkaasti edelle....

Lainaus käyttäjältä: arzygirl - 10.11.12 - klo:21:25

Siis isännän (arzyboy) kirjoitukseen lisäilen, ettei meillä ole mitään ay:tä vastaan rotuna, meillä on pari minun lempilehmää tälläkin hetkellä ay-merkkisiä. Mutta mutta... kyllä täytyy sanoa,että ensikoissa ja hiehoissakin jo ilman lypsämistä on ollut selkeä ero. Samalla tavalla ovat kasvaneet ja samoissa oloissa samalla eväällä, niin ay:t vaan tuppaa olemaan epäsosiaalisempia ja huonompi rakenteisia, vaikka takana on hyviäkin isisonneja. Holstikin taas on olleet parempijalkaisia ja mitä itse pihatossa tulee arvostamaan, vähemmän äkeitä. Ei tule sitä sorkkaa ihan niin usein, ku noilla meidän ay-hiehoilla... En tiiä, mikä siinä on, mutta vaikka jotkut sanoo, että on hyvä olla luonnetta, niin kyllä mä ainakin mielummin elän karjan kanssa, joka on siivosti, ku potkii ohi mennessä... Ja isännänkin ...

On tainut eksyä Purolan Orkkoa taloon,tämä säikky Ay periyttää tuota taaksepäin potkimista ja vielä useassa sukupolvessa.Mutta kaikesta huolimatta ei juuri eroa roduissa.Kestävyydessäkään ei juuri eroa,ongelmat ilmenee vaan vähän eri tavalla eri roduilla.Jersey vaikuttaa joka paikan kunkulta.Suomenkarja menee viisaudessaan sitten ihan kaikesta ohi.Ja simmentaalista pysyn kaukana.

Luulenkin että niiden "hullujen punaisten" takana on ay-kanukkia. Samoin kävi meilläkin, täysin kahjoja seinille hyppijöitä on niistä tullut, vieressä suomisukuinen äykky katsoo vaan että mikä totakin vaivaa. Aikasemmin oli vaikeita suomisukuisiakin, mutta nykyään ne ovat kaikki heti vasikasta lehmiksi paljon luottavaisempia ja rauhallisempia. Siis suomiäykky on niin ku "domestikoituneempi" ja kanukki on sen "villimpi versio".

Luulenkin että niiden "hullujen punaisten" takana on ay-kanukkia. Samoin kävi meilläkin, täysin kahjoja seinille hyppijöitä on niistä tullut, vieressä suomisukuinen äykky katsoo vaan että mikä totakin vaivaa. Aikasemmin oli vaikeita suomisukuisiakin, mutta nykyään ne ovat kaikki heti vasikasta lehmiksi paljon luottavaisempia ja rauhallisempia. Siis suomiäykky on niin ku "domestikoituneempi" ja kanukki on sen "villimpi versio".

Aika hauskaa, mut mä oon sen reilun 5 vuotta käyttäny ay:llä vaan lähes puhtaasti kanukkia, eikä luonteet oo muuttunu suuntaan eikä toiseen. Samanlaisia lössyköitä oovat siinä missä muutkin. 

Meillä nämä 'kahjot' ay:t on poikkeuksetta niitä ruotsin sonnien peruja :O.

Pöttö tilattu, HH:n toimilupakurssia puolet käyty - ja suosittelen sitä kyllä kaikille! Mahdottomasti hyvää tietoa, loistavat opettajat ja hyvä meiniki. Kannattaa kyllä käydä, vaikka ei edes haluaisi alkaa siementämään, on jo hedelmällisyyskurssina niin kaikenkattava että uskon siitä saavan joka pennin korkojen kanssa takaisin.

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 02.11.12 - klo:07:25

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 02.11.12 - klo:06:40

Lainaus käyttäjältä: AgriAllah - 01.11.12 - klo:23:00

Altalta: Meteor, Medalist ja sextattu Burdette.

Semex : Bendig, Oblique, Bet on Me

Faba / VG : Poker Erwin, Orkko, Nora Prästgård, Freak, Föske, Toivo


Suurin osa tulee vielä VG:n semmarilta jotka kyllä ihan asiallisesti on toimineet. Monilla on jopa kokemusta tuonti sonneista.

Hienoja nimiä ja sonneja  12 erilaista Allahin pöntössä, varmaan tietysti kahdelle rodulle.

Lienee vaikea tehtävä myöhemmin päätellä mikä valinta oli paras? Vai eroavatko eri isien lapsen niin paljon, että niiden yksilöllinen seuraaminen on mahdollista ns. silmämääräisesti. Tämän luulisi olevan hyvin vaikean tehtävän.

Jos vaikka minä kylväisin 17 peltohehtaarilleni 17:sta eri ohralajiketta, niin en välttämättä jaksaisi seurata oikeasti mikä oli paras. Pitäisi luottaa vain "tuuriin" ja lajikejalostajan suosituksiin. Ja olettaa asioiden olevan optimissa.

On noissa ihan oikeita eroja, ja varsinkin kun silmä harjaantuu niin osaa paremmin tehdä sopivia ennustuksia. Esimerkiksi Bendig ja Oblique periyttää hyvin erilaista jalkarakennetta. 

.... jonka vaikutus elinikään ja maitotuotokseen on _____ kuukautta ja _____ litraa/päivä verrokkiryhmään nähden ??

Miten näitä hyötyjä käytännössä mitataan nykyään? Vainko katseella ja papereilla? Saisiko noihin lypsykoneisiin ohjelmoitua ryhmät eri jalostuslinjoille, vaikkapa maitomäärän/linja saisi todennettua päivittäin ??

Mä siis väitän että jalostuksen vaikutuksia ei mitata tilatasolla riittävästi -> jalostuksen hyötyjä ei havaita oikeasti. Hommaa hoidetaan liiaksi tuntemusten ja faktoihin perustumattomien havaintojen perusteella 

Mloy:n rekisteristä nämä pystyisi tietysti laskemaan, jos niitä ei kuitenkaan lasketa niin valtava tietomäärä jätetään käyttämättä 

Tähän aiheeseen vielä.

Johara; täyttä asiaa! (sulle taas yksi plussa tästä).  Mä en tajua mistä se on yhtäkkiä tullut tämä muoti-ilmiö lypsykarjatiloille että pitää hurahtaa jonkin tyyppiseen jalostukseen - tarkoittaa sitä että se on kuin uksonto ja tarvii olla "jonkun" leirissä ja kuppikunnassa yms. . Varsinkin tämä punaisempi rotufoorumin kirjoittajat ovat kuin lähetyssaarnaajia jotka koittavat käännyttää muita uuteen uskoon!  Aikaisemmin minäkin niitä juttuja jopa uskoin mutta en ole enää pitkään aikaan.

 Niinkuin Johara totesit tarvitaan oikeasti faktoja, ne jotka luulee että maitobisnestä pyöritetään mielikuvilla niin ne ovat ihan hakoteillä, mutta se onkin heidän murheensa; kyllä se tilanne realisoituu jossain vaiheessa. Se vielä on jotenkin hullunkurista että jos myy lehmää, hiehoa, vasikkaa jonka isä sattuu olemaan kanadalainen muotisonni niin  kyllä kauppa käy, mutta jos myynnissä on oikeesti tasokkaampi pohjoismaista sukua oleva eläin niin myymättä on jäänyt, ei se tietty haittaa että paremmat jää itselle .

Mitäs kummallista tuossa kouhottamisessa sinänsä on? Onhan sitä tällä alalla osattu iät ja ajat, parhaat kouhotukset siirtyy veren perintönä. Eikös esimerkiksi nämä traktorimerkkikeskustelut ole ihan samaa sarjaa?

Kaikista parasta noissa kouhotuksissa on ettei mikään pakota lähtemään niihin mukaan. 

Mitäs kummallista tuossa kouhottamisessa sinänsä on? Onhan sitä tällä alalla osattu iät ja ajat, parhaat kouhotukset siirtyy veren perintönä. Eikös esimerkiksi nämä traktorimerkkikeskustelut ole ihan samaa sarjaa?

Kaikista parasta noissa kouhotuksissa on ettei mikään pakota lähtemään niihin mukaan. 

Pojot tästä

Kouhottaminen on olennainen osa ihmisyyttä. Johonkin kuppikuntaan pitää kuulua itse kunkin, sillä mallinnetaan minuutta....

Lehmistä ja niiden elämästä, lehmäperheen eli perimän vaikutuksesta on useimmilla tiloilla valtavasti dataa kehittyneiden tuotannonhallintaohjelmien ansiosta. Tästä ei hyödynnetä edes yhtä prossaa ja syy lienee se, että jonkin asian puolesta kouhaaminen olisi huomattavasti vaikeammin perusteltavissa sellaisen data-analyysin jälkeen. Jalostuksessa keskitytään mun nähdäkseni liikaa yksittäisiin lehmiin ja unohdetaan karja. Yksi onnistunut oma paritus aiheuttaa hirvittävän tuuletuksen ja 5 heikompaa unohtuu. Kanukkihommassa kävi juuri näin, tilastollinen perustelu unohdetaan ja keskitytään onnistuneisiin lehmiin. Näitä keräillään oikein lehteen listaksi, mikä on ihan ok, mutta materiaalin käyttö onnistuneen jalostuslinjan perusteluna oli silkkaa paskaa. Kun sitten joku menee datan perusteella sanomaan, että ryhmänä nämä puolijumalat menestyy heikommin kuin tavan ay..... 

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 19.11.12 - klo:13:28

Mitäs kummallista tuossa kouhottamisessa sinänsä on? Onhan sitä tällä alalla osattu iät ja ajat, parhaat kouhotukset siirtyy veren perintönä. Eikös esimerkiksi nämä traktorimerkkikeskustelut ole ihan samaa sarjaa?

Kaikista parasta noissa kouhotuksissa on ettei mikään pakota lähtemään niihin mukaan. 

Pojot tästä

Kouhottaminen on olennainen osa ihmisyyttä. Johonkin kuppikuntaan pitää kuulua itse kunkin, sillä mallinnetaan minuutta....

Lehmistä ja niiden elämästä, lehmäperheen eli perimän vaikutuksesta on useimmilla tiloilla valtavasti dataa kehittyneiden tuotannonhallintaohjelmien ansiosta. Tästä ei hyödynnetä edes yhtä prossaa ja syy lienee se, että jonkin asian puolesta kouhaaminen olisi huomattavasti vaikeammin perusteltavissa sellaisen data-analyysin jälkeen. Jalostuksessa keskitytään mun nähdäkseni liikaa yksittäisiin lehmiin ja unohdetaan karja. Yksi onnistunut oma paritus aiheuttaa hirvittävän tuuletuksen ja 5 heikompaa unohtuu. Kanukkihommassa kävi juuri näin, tilastollinen perustelu unohdetaan ja keskitytään onnistuneisiin lehmiin. Näitä keräillään oikein lehteen listaksi, mikä on ihan ok, mutta materiaalin käyttö onnistuneen jalostuslinjan perusteluna oli silkkaa paskaa. Kun sitten joku menee datan perusteella sanomaan, että ryhmänä nämä puolijumalat menestyy heikommin kuin tavan ay..... 

Faba, semex ja huitinholstein Kerää irto eurot tällä jalostushommalla. Vaikka siementäisit sen äpylis millä, niin jalostusarvo ei kovin herkästi nouse ylös. Pitäsi tilata jotain 500€/annos maksavaa siementä ja äkkiä arveltuna tavan tilan perse ei pitemmän päälle tuota touhua kestä.

Lehmistä ja niiden elämästä, lehmäperheen eli perimän vaikutuksesta on useimmilla tiloilla valtavasti dataa kehittyneiden tuotannonhallintaohjelmien ansiosta. Tästä ei hyödynnetä edes yhtä prossaa ja syy lienee se, että jonkin asian puolesta kouhaaminen olisi huomattavasti vaikeammin perusteltavissa sellaisen data-analyysin jälkeen. Jalostuksessa keskitytään mun nähdäkseni liikaa yksittäisiin lehmiin ja unohdetaan karja. Yksi onnistunut oma paritus aiheuttaa hirvittävän tuuletuksen ja 5 heikompaa unohtuu. Kanukkihommassa kävi juuri näin, tilastollinen perustelu unohdetaan ja keskitytään onnistuneisiin lehmiin.

Dataa on tosiaan varmasti aika hurjia määriä. Siihen dataan vaan asetetaan aikamoisia vaatimuksia, jotta se kestäisi tilastollista tarkastelua ja karkeasti sanottuna suomalaisissa populaatioissa (=karjoissa) tahtoo otoskoko jäädä aina niin pieneksi ettei aineisto oikein sovellu minkäänlaiseen tilastolliseen käsittelyyn. Tämän lisäksi data on varmaan usein laadutonta, reikäistä, joka vielä lisää sovelluksen hankaluutta. Rapakon takana tämä onnistuisi varmaan helpostikin, esimerkiksi ruokintaryhmiä pystynee järjestämään riittävän suuriksi.

Mutta pointtisi varmaan olikin juur siinä, ettei sitä dataa hyödynnetä oikein millään tavalla. Eli vaikka mitään varmaa sieltä aineistosta ei voisikaan sanoa, niin ehkä siellä jotain voisi olla minkä perusteella kannattaisi tehdä niitä valistuneita arvauksia. Ainahan se oli järkevämpää kuin mennä -perse edellä puuhun- pelkän mutun varassa. 

Mutta pointtisi varmaan olikin juur siinä, ettei sitä dataa hyödynnetä oikein millään tavalla. Eli vaikka mitään varmaa sieltä aineistosta ei voisikaan sanoa, niin ehkä siellä jotain voisi olla minkä perusteella kannattaisi tehdä niitä valistuneita arvauksia. Ainahan se oli järkevämpää kuin mennä -perse edellä puuhun- pelkän mutun varassa. 

Kyllä lypsynopeus/virtaukset on karjan sisällä vertailukelpoista, samoin maitomäärät, tiinehtymis%, tms ihan tarkkailusta saatava materiaali on käyttökelpoista. Jos ay-valtaisessa karjassa on 10 kanukkisukuista eläintä, 30 tavan srb/suomieläintä ja jotain mustaa, niin saahan noista kolme ryhmää, joita verrata keskenään tai vielä tärkeämpää, koko karjan yhteiseen keskiarvoon. Kun näin tekee vaikka puolen vuoden välein on joku käsitys siitä, mihin käyttöominaisuudet menee milläkin ryhmällä.

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 19.11.12 - klo:14:33

Mutta pointtisi varmaan olikin juur siinä, ettei sitä dataa hyödynnetä oikein millään tavalla. Eli vaikka mitään varmaa sieltä aineistosta ei voisikaan sanoa, niin ehkä siellä jotain voisi olla minkä perusteella kannattaisi tehdä niitä valistuneita arvauksia. Ainahan se oli järkevämpää kuin mennä -perse edellä puuhun- pelkän mutun varassa. 

Kyllä lypsynopeus/virtaukset on karjan sisällä vertailukelpoista, samoin maitomäärät, tiinehtymis%, tms ihan tarkkailusta saatava materiaali on käyttökelpoista. Jos ay-valtaisessa karjassa on 10 kanukkisukuista eläintä, 30 tavan srb/suomieläintä ja jotain mustaa, niin saahan noista kolme ryhmää, joita verrata keskenään tai vielä tärkeämpää, koko karjan yhteiseen keskiarvoon. Kun näin tekee vaikka puolen vuoden välein on joku käsitys siitä, mihin käyttöominaisuudet menee milläkin ryhmällä.

Juu tottakai. Mutta jos esimerkiksi havaitsee että omassa karjassa vaikka jokin 20 lehmän ryhmä rotua X eroaa vuosi toisensa jälkeen jossakin ominaisuudessa, ei se silti kestä tilastollista tarkastelua eli ei voi sanoa, että ryhmän X ominaisuudessa on eroa koko populaatioon nähden tilastollisesti merkitsevästi.

Tilasto ja data on tietty sinänsä värän eri asioita. Mutta olen kyllä siitä samaa mieltä, että sitä omaa dataa kannattaisi hyödyntää. Eli sä tiedät missä ominaisuudet liikkuu niissä sun ryhmissä, mutta siitä ei voi yleistää johtopäätöksiä kuitenkaan koko populaation tasolle. Ja täähän on siis vain tilastotieteen perusajatuksia. 

Juu tottakai. Mutta jos esimerkiksi havaitsee että omassa karjassa vaikka jokin 20 lehmän ryhmä rotua X eroaa vuosi toisensa jälkeen jossakin ominaisuudessa, ei se silti kestä tilastollista tarkastelua eli ei voi sanoa, että ryhmän X ominaisuudessa on eroa koko populaatioon nähden tilastollisesti merkitsevästi.

Tilasto ja data on tietty sinänsä värän eri asioita. Mutta olen kyllä siitä samaa mieltä, että sitä omaa dataa kannattaisi hyödyntää. Eli sä tiedät missä ominaisuudet liikkuu niissä sun ryhmissä, mutta siitä ei voi yleistää johtopäätöksiä kuitenkaan koko populaation tasolle. Ja täähän on siis vain tilastotieteen perusajatuksia. 

Tuloksia ei tietenkään voi verrata kuin oman hiekkalaatikon sisällä. Omalla datalla voi helposti osoittaa eri toimien kausaliteetin, mutta tulos pätee vain omaan karjaan. Jos tällaista ruohonjuurianalysointia tehtäisiin laajemmin, voisi eri karjojen trendejä vertailla järjestelmäkohtaisten oikaisujen jälkeen. Numeraalista vertailua ei siltikään voi tehdä, mutta suuntauksistakin olisi apua.

Kumpi laitetaan teuraaksi..

1. Lehmä joka lypsää 11 000 kg terveenä ja iloisena, mutta jonka jalostusindeksi on -10

2. Lehmä joka lypsää 9 000 kg terveenä ja iloisen , mutta indeksi on +30