Mukavasti muuten "miinuskarma" kasvaa tämän keskustelun edetessä 

Keskustelu on selvästi ihan ytimessä 

Juu. Mitä enemmän miinusta, sen vähemmän perseennuolentaa

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 03.11.12 - klo:12:20

Tuossa lauseessa olisi aihetta tuhatsivuiseen kirjaan 

Kyllä siihen riittää muutama lausekin. Suomessa maidontuottajat ovat teknologiaorientoituneita, hollannissa mennään lehmien ehdoilla. Samaa ajatusmaailmaa dutchit on vieneet rapakon taakse. Lehmät ovat pitkäikäisempiä niissä karjoissa, joissa navetoijaa kiinnostaa se mitä lehmälle kuuluu ja miten se aikansa käyttää.

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 03.11.12 - klo:12:14

Ylivoimaisesti suurin tekijä onnistumisessa on yrittäjä itse. Esimerkiksi puukenkämaassa elukat kestävät ja tuottavat pidempään kuin Suomessa, vaikka geneettinen taso ei keskimäärin liene yhtä hyvä.

Silti aika jännä miten yksillä pelaa yhdet, toisilla toiset. Mitkä tekijät siellä loppujen lopuksi vaikuttaakaan? Miten yrittäjän oma asenne ja siitä johtuva toiminnan muutos vaikuttaa kokonaisuuteen? Tällaista tekijää on mahdotonta eriyttää, täkäläiset populaatiot ovat aivan liian pieniä minkäänlaiseen tieteelliset kriteerit täyttävään testaamiseen.

Mulla oli kerran hieho, jolla tuli ensimmäisen 2000 maitokilon aikana utare nilkkoihin. Herui noin 20 kiloon päivässä. Pääsi kuitenkin teuraaksi, edes. Tällaisia ei tarvis enkä oikein tiedä pystyykö tuollaisiin itse omalla toiminnalla vaikuttamaan.

Tuossa lauseessa olisi aihetta tuhatsivuiseen kirjaan 

Suomessa lähtökohdat ovat paperilla maailman parhaat, mutta tulokset vaikkapa lehmien eliniässä maailman huonoimmat. Mä näen tässä valtavan ristiriidan.

Juuri näin, olin tulossa siihen. Kuinka moni nuorimmista isännistä tykkää enemmän koneista ja maidontuotantoon satsattiin vain sen takia jotta ei tarvi mennä toiselle töihin? - Syy on yleensä se että  saa jatkaa koneiden kanssa pelaamista ja laittaa koneen lypsämään lehmät ja ruokkimaan ne ja tietenkin se vanha äiti sinne hoitamaan niitä. Tai sitten se vanhempi sukupolvi jotka eivät koskaan itseltään kysyneet haluaako ne olla karjanpitäjiä vai ei. Siihen ryhtyi usein vanhin poika tai se joka ei ollu ehtiny vielä lähteä kaupunkiin opiskelemaan. Ei kauhean hyvät lähtökohdat.

Suomen karjatiloilla voisi olla 50% parempi tulos jos tätä työtä tekisi vain ne jotka aidosti tykkää eläimistä. Kukin asioita punnitseva voi kysyä itseltään tykkääkö enemmän lehmistä vai koneista? Jos vastaus on jälkimmäinen kannattaa kiertää elukat kaukaa ja jättää ne hommat muille.

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 03.11.12 - klo:12:35

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 03.11.12 - klo:12:20

Tuossa lauseessa olisi aihetta tuhatsivuiseen kirjaan 

Kyllä siihen riittää muutama lausekin. Suomessa maidontuottajat ovat teknologiaorientoituneita, hollannissa mennään lehmien ehdoilla. Samaa ajatusmaailmaa dutchit on vieneet rapakon taakse. Lehmät ovat pitkäikäisempiä niissä karjoissa, joissa navetoijaa kiinnostaa se mitä lehmälle kuuluu ja miten se aikansa käyttää.

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 03.11.12 - klo:12:20

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 03.11.12 - klo:12:14

Ylivoimaisesti suurin tekijä onnistumisessa on yrittäjä itse. Esimerkiksi puukenkämaassa elukat kestävät ja tuottavat pidempään kuin Suomessa, vaikka geneettinen taso ei keskimäärin liene yhtä hyvä.

Silti aika jännä miten yksillä pelaa yhdet, toisilla toiset. Mitkä tekijät siellä loppujen lopuksi vaikuttaakaan? Miten yrittäjän oma asenne ja siitä johtuva toiminnan muutos vaikuttaa kokonaisuuteen? Tällaista tekijää on mahdotonta eriyttää, täkäläiset populaatiot ovat aivan liian pieniä minkäänlaiseen tieteelliset kriteerit täyttävään testaamiseen.

Mulla oli kerran hieho, jolla tuli ensimmäisen 2000 maitokilon aikana utare nilkkoihin. Herui noin 20 kiloon päivässä. Pääsi kuitenkin teuraaksi, edes. Tällaisia ei tarvis enkä oikein tiedä pystyykö tuollaisiin itse omalla toiminnalla vaikuttamaan.

Tuossa lauseessa olisi aihetta tuhatsivuiseen kirjaan 

Suomessa lähtökohdat ovat paperilla maailman parhaat, mutta tulokset vaikkapa lehmien eliniässä maailman huonoimmat. Mä näen tässä valtavan ristiriidan.

Juuri näin, olin tulossa siihen. Kuinka moni nuorimmista isännistä tykkää enemmän koneista ja maidontuotantoon satsattiin vain sen takia jotta ei tarvi mennä toiselle töihin? - Syy on yleensä se että  saa jatkaa koneiden kanssa pelaamista ja laittaa koneen lypsämään lehmät ja ruokkimaan ne ja tietenkin se vanha äiti sinne hoitamaan niitä. Tai sitten se vanhempi sukupolvi jotka eivät koskaan itseltään kysyneet haluaako ne olla karjanpitäjiä vai ei. Siihen ryhtyi usein vanhin poika tai se joka ei ollu ehtiny vielä lähteä kaupunkiin opiskelemaan. Ei kauhean hyvät lähtökohdat.

Suomen karjatiloilla voisi olla 50% parempi tulos jos tätä työtä tekisi vain ne jotka aidosti tykkää eläimistä. Kukin asioita punnitseva voi kysyä itseltään tykkääkö enemmän lehmistä vai koneista? Jos vastaus on jälkimmäinen kannattaa kiertää elukat kaukaa ja jättää ne hommat muille.

Sä oot ihan ytimessä  Ja hoidat varmasti asiat hyvin. Siitä plussaa 

^kiitos ja pistin sullekin plussan ja olet sen ansainnu, kirjoituksesi ovat aina mielenkiintoisia.

^kiitos ja pistin sullekin plussan ja olet sen ansainnu, kirjoituksesi ovat aina mielenkiintoisia.

 

Suomen karjatiloilla voisi olla 50% parempi tulos jos tätä työtä tekisi vain ne jotka aidosti tykkää eläimistä. Kukin asioita punnitseva voi kysyä itseltään tykkääkö enemmän lehmistä vai koneista? Jos vastaus on jälkimmäinen kannattaa kiertää elukat kaukaa ja jättää ne hommat muille.

Mä luulen, et se vois olla vieläkin parempi. Se tulos. Sulle isot plussat, asiat on mun mielestä oikeas järjestykses

Pankin riskianalyytikko kysy multa sillon joskus, että tykkäätkö itse eläimistä ja viihdytkö niiden kanssa. Se varmaan pitäs kysyä jokaiselta navettaan investoivalta....

Adam Smith;

"Kyllä siihen riittää muutama lausekin. Suomessa maidontuottajat ovat teknologiaorientoituneita, hollannissa mennään lehmien ehdoilla. Samaa ajatusmaailmaa dutchit on vieneet rapakon taakse. Lehmät ovat pitkäikäisempiä niissä karjoissa, joissa navetoijaa kiinnostaa se mitä lehmälle kuuluu ja miten se aikansa käyttää".


HALLELUJAA!
Tässä se totuus on!
Tähän liittyen Suomessa esitetty lehmien keskipoikimakerta on silkkaa puppua.
Satatonnareita kuitenkin tulee koko ajan enemmän ja enemmän.

Miksi sitten lehmät eivät kestä?
Siksi, että;

-400-500 kiloisen elukat jalat eivät kestä betonilla makaamista/seisomista minkä pitäis idiootinkin tajuta!

- lehmä ei ole teuras jos lypsää hyvin eikä tiinehdy viidennen siemennyksenkään jälkeen, vasta 10. kerran jälkeen pitäis EHKÄ  alkaa miettiä poistetaanko vai ei, eikä silloinkaan hyvää vielä kannata poistaa

- lehmän oirehtiessa esim pötsiongelmia sille annetaan ensiapua, mutta SEURATAANKO sitä miten oireet helpottavat vai helpottavatko ne lainkaan? Jätetäänkö hyvin heruva lehmä sairastamaan yksinään ja menemään mahdollisesti nopeastikin huonommaksi?

- poikimahalvauksia on toistuvasti, mitään ei tehdä asian hyväksi. Lehmiä ja ylilihavia ensikoita menee teuraaksi sen takia, että paneutuminen ruokintaan on laiskaa ja saamatonta

- selkeästi alkaviin utaretulehduksiin ei viitsitä nähdä vaivaa, menee huonommaksi ja antibiootit -> maidot viemäriin.

- säästetään lypsykoneen huollossa/ ei viitsitä olla huolellisia juuri niiden isomaitoisten kanssa


Tässä ihan  toistuvia totuuksia suomalaisen maitotilojen arjesta. Sitten vielä saatetaan kuvitella, että toinen sonnifirma ratkoo kaikki ongelmat, kun itse ei viitsiä tarttua ensimmäiseenkään.

Tässä ketjussa aletaan todella olemaan tosiasioiden äärellä. Suomessa liian monella tilalla lehmiä pidetään A) siksi että niitä on aina ollut. B) poika tykkää ajella traktorilla ja värkätä koneiden kanssa, mutta rahaakin pitäisi jostain saada.
  Mitä tulee hollantilaisiiin, niin he varmaan saavat lehmänhoitoinnon jo äidinmaidossa, Menit sitten Jenkkeihin, Kanadaan, Etelä-Afrikkaan ja nykyään myös Tanskaan tai Puolaan, niin parhaiten hoidettuja karjoja yhdistää yksi asia. Omistajan sukunimi alkaa sanalla van. 

On Hollannissakin kovin vaihtelevasti hoidettuja karjoja, nähty on. Ei kuulema ole ongelma. Yleensä ulkomailla miehet lypsää, Suomessa se on perinteisesti naisten hommaa. Mitä nyt muutama moderni hemmo yrittää tätä myyttiä murtaa...

Koemanin ja Agriallahin teräviin havaintoihin jatketaan, että suomessa perinteisesti emäntä hoitaa lehmät mahdollisimman halvalla, että isännälle riittää rahaa koneisiin, joilla sitten pörrätään urakoimassa.

Tässä ketjussa aletaan todella olemaan tosiasioiden äärellä. Suomessa liian monella tilalla lehmiä pidetään A) siksi että niitä on aina ollut. B) poika tykkää ajella traktorilla ja värkätä koneiden kanssa, mutta rahaakin pitäisi jostain saada.

Musta tuntuu että alan tervehtyminen alkaa ennenkuin moni uskaltaa edes ajatella. Jännä kuinka nämä "tosiasiat" tuntuvat monen korvissa elitistisen valiojoukon puheilta, vaikka kyse on sinänsä ihan niistä perusasioista joidenka varaan lypsykarjatalous pitäisi rakentua. 

Mielestäni jo käsite "lypsykarjatalous" on erittäin hyvä ja kuvaava. Varmaan 3/4 suomalaisista tuottajista tekevät toimintaa, jolla ei lypsykarjaTALOUDEN kanssa ole juuri mitään tekemistä. Ja sitten on hyvä huutaa, että ei kannata.

"Poistotalous"
"Vähennystalous"
"Metsänlypsytalous"
"Osuuskaupantukitalous"
"Akkakäytöissäjapennuistakinsaalapsilisiä-talous"

-Siinäpä muutamia asioita, mitkä tulevat aiheesta ensimmäisinä mieleen.. 

Koemanin ja Agriallahin teräviin havaintoihin jatketaan, että suomessa perinteisesti emäntä hoitaa lehmät mahdollisimman halvalla, että isännälle riittää rahaa koneisiin, joilla sitten pörrätään urakoimassa.

Tämä viestiketju pitäisi (pääosin) lähettää maatalousoppilaitoksiin oppimateriaaliksi 

Niinno kun esim vuodessa 2 lehmää lähtee teuraaksi huonon tissin takia niin faba-perkele on pilannu tilan talouden kertakäyttökantturoillaan.. Hyi!
Mutta kun samaan aikaan vuodessa 10 lähtee utareterveyteen ja 7 hedelmällisyyteen niin se "kuuluu asiaan lypsykarjataloudesa"
ja 6 lähtee lauhaluoman kyytiin kuka mihinkin tautiin kuupahtaneena niin se on "huonoa tuuria"

 

Niinno kun esim vuodessa 2 lehmää lähtee teuraaksi huonon tissin takia niin faba-perkele on pilannu tilan talouden kertakäyttökantturoillaan.. Hyi!
Mutta kun samaan aikaan vuodessa 10 lähtee utareterveyteen ja 7 hedelmällisyyteen niin se "kuuluu asiaan lypsykarjataloudesa"
ja 6 lähtee lauhaluoman kyytiin kuka mihinkin tautiin kuupahtaneena niin se on "huonoa tuuria"

 

Nih!!

Tämä viestiketju pitäisi (pääosin) lähettää maatalousoppilaitoksiin oppimateriaaliksi 

Saattas tulla sieltä maatalouoppilaitoksista insinöörejä sitten. Ainakin tietoa olis kaikenlaista.

Niinno kun esim vuodessa 2 lehmää lähtee teuraaksi huonon tissin takia niin faba-perkele on pilannu tilan talouden kertakäyttökantturoillaan.. Hyi!
Mutta kun samaan aikaan vuodessa 10 lähtee utareterveyteen ja 7 hedelmällisyyteen niin se "kuuluu asiaan lypsykarjataloudesa"
ja 6 lähtee lauhaluoman kyytiin kuka mihinkin tautiin kuupahtaneena niin se on "huonoa tuuria"

 

Niin tälleen se voi männä, mutta kuitenkin muistutus
löytyskö tästä listasta syitä moiseen ongelmaan?

Adam Smith;

"Kyllä siihen riittää muutama lausekin. Suomessa maidontuottajat ovat teknologiaorientoituneita, hollannissa mennään lehmien ehdoilla. Samaa ajatusmaailmaa dutchit on vieneet rapakon taakse. Lehmät ovat pitkäikäisempiä niissä karjoissa, joissa navetoijaa kiinnostaa se mitä lehmälle kuuluu ja miten se aikansa käyttää".


HALLELUJAA!
Tässä se totuus on!
Tähän liittyen Suomessa esitetty lehmien keskipoikimakerta on silkkaa puppua.
Satatonnareita kuitenkin tulee koko ajan enemmän ja enemmän.

Miksi sitten lehmät eivät kestä?
Siksi, että;

-400-500 kiloisen elukat jalat eivät kestä betonilla makaamista/seisomista minkä pitäis idiootinkin tajuta!

- lehmä ei ole teuras jos lypsää hyvin eikä tiinehdy viidennen siemennyksenkään jälkeen, vasta 10. kerran jälkeen pitäis EHKÄ  alkaa miettiä poistetaanko vai ei, eikä silloinkaan hyvää vielä kannata poistaa

- lehmän oirehtiessa esim pötsiongelmia sille annetaan ensiapua, mutta SEURATAANKO sitä miten oireet helpottavat vai helpottavatko ne lainkaan? Jätetäänkö hyvin heruva lehmä sairastamaan yksinään ja menemään mahdollisesti nopeastikin huonommaksi?

- poikimahalvauksia on toistuvasti, mitään ei tehdä asian hyväksi. Lehmiä ja ylilihavia ensikoita menee teuraaksi sen takia, että paneutuminen ruokintaan on laiskaa ja saamatonta

- selkeästi alkaviin utaretulehduksiin ei viitsitä nähdä vaivaa, menee huonommaksi ja antibiootit -> maidot viemäriin.

- säästetään lypsykoneen huollossa/ ei viitsitä olla huolellisia juuri niiden isomaitoisten kanssa


Tässä ihan  toistuvia totuuksia suomalaisen maitotilojen arjesta. Sitten vielä saatetaan kuvitella, että toinen sonnifirma ratkoo kaikki ongelmat, kun itse ei viitsiä tarttua ensimmäiseenkään.