Lypsyrotuisen kantoaika 282 vrk ja liharotuisen esim. 286 vrk -> ei merkittävää eroa.

Paljonko maksaa esim. 2vk enemmän pois maidontuotannosta (plus ehkä entistäkin heikompi loppulaktaatiokausi lihistiineyden takia) nykyhinnoilla? Ja paljonko se olikaan se risteytyslisä 10-90e 
14vrk x 25kg maitoa x hinta= ?

Täh!! Johara jo totes, kantoajalla ei juuri ole merkitystä. Sitäpaittis lehmä on ummessa tavotteellisesti max 60 pv eli laitetaan umpeen 60 pv ennen laskettua poikimista. Kantoaika merkitsee jotain vain erittäin lyhytmaitoisille.

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 02.11.12 - klo:07:25

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 02.11.12 - klo:06:40

Lainaus käyttäjältä: AgriAllah - 01.11.12 - klo:23:00

Altalta: Meteor, Medalist ja sextattu Burdette.

Semex : Bendig, Oblique, Bet on Me

Faba / VG : Poker Erwin, Orkko, Nora Prästgård, Freak, Föske, Toivo


Suurin osa tulee vielä VG:n semmarilta jotka kyllä ihan asiallisesti on toimineet. Monilla on jopa kokemusta tuonti sonneista.

Hienoja nimiä ja sonneja  12 erilaista Allahin pöntössä, varmaan tietysti kahdelle rodulle.

Lienee vaikea tehtävä myöhemmin päätellä mikä valinta oli paras? Vai eroavatko eri isien lapsen niin paljon, että niiden yksilöllinen seuraaminen on mahdollista ns. silmämääräisesti. Tämän luulisi olevan hyvin vaikean tehtävän.

Jos vaikka minä kylväisin 17 peltohehtaarilleni 17:sta eri ohralajiketta, niin en välttämättä jaksaisi seurata oikeasti mikä oli paras. Pitäisi luottaa vain "tuuriin" ja lajikejalostajan suosituksiin. Ja olettaa asioiden olevan optimissa.

On noissa ihan oikeita eroja, ja varsinkin kun silmä harjaantuu niin osaa paremmin tehdä sopivia ennustuksia. Esimerkiksi Bendig ja Oblique periyttää hyvin erilaista jalkarakennetta. 

.... jonka vaikutus elinikään ja maitotuotokseen on _____ kuukautta ja _____ litraa/päivä verrokkiryhmään nähden ??

Miten näitä hyötyjä käytännössä mitataan nykyään? Vainko katseella ja papereilla? Saisiko noihin lypsykoneisiin ohjelmoitua ryhmät eri jalostuslinjoille, vaikkapa maitomäärän/linja saisi todennettua päivittäin ??

Mä siis väitän että jalostuksen vaikutuksia ei mitata tilatasolla riittävästi -> jalostuksen hyötyjä ei havaita oikeasti. Hommaa hoidetaan liiaksi tuntemusten ja faktoihin perustumattomien havaintojen perusteella 

Mloy:n rekisteristä nämä pystyisi tietysti laskemaan, jos niitä ei kuitenkaan lasketa niin valtava tietomäärä jätetään käyttämättä 

Yhden karjan kohdalla jonkin ominaisuuden taloudellista arvoa on melko työläs mitata siitä saatavaam hyötyyn nähden, mutta valtakunnan tasollahan tätä on tehty jo vuosikymmeniä. Kaikissa maissa on käytössä jalostusarvot, joissa on pyritty samaan eri ominaisuudet yhteismitallisiksi sen maan olosuhteissa. Pohjoismaissa meillä on käytössä NTM, Jenkeissä TPi ja NM, Kanadassa LPI, Saksassa RZG jne. Painotukset hieman vaihtelevat maittain, koska karjakoko, maidonhinnan muodostuminen  ja rehujen hinnat vaihtelevat. Esim. Kanadan LPI:ssä tuotoksella on selvästi suurempi paino kuin meillä, koska maidonhinta on selvästi korkeampi, Eli tuotosta kannattaa painottaa muiden ominaisuuksien kustannuksella. Meillä taas terveydellä on suurempi paino, koska eläinten hoito on kalliimpaa, kun antibiootteja ei saa hakea Agrimarketista muovipussillista kerralla varmuuden vuoksi.
   Kaikkien näiden jalostusarvon muodostamiseksi on tehty huomattavan paljon tutkimustyötä ja niiden toimivuutta tarkastellaan koko ajan. Eli ihan perstuntumalla ei ole pakko omia jalostuspäätöksiä tehdä. Tietoa ja tutkimustuloksia on käytettävissä, jos vain haluaa, mutta jokainen tietysti tekee karjassaan omat valinnat.

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 02.11.12 - klo:07:37

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 02.11.12 - klo:07:25

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 02.11.12 - klo:06:40

Lainaus käyttäjältä: AgriAllah - 01.11.12 - klo:23:00

Altalta: Meteor, Medalist ja sextattu Burdette.

Semex : Bendig, Oblique, Bet on Me

Faba / VG : Poker Erwin, Orkko, Nora Prästgård, Freak, Föske, Toivo


Suurin osa tulee vielä VG:n semmarilta jotka kyllä ihan asiallisesti on toimineet. Monilla on jopa kokemusta tuonti sonneista.

Hienoja nimiä ja sonneja  12 erilaista Allahin pöntössä, varmaan tietysti kahdelle rodulle.

Lienee vaikea tehtävä myöhemmin päätellä mikä valinta oli paras? Vai eroavatko eri isien lapsen niin paljon, että niiden yksilöllinen seuraaminen on mahdollista ns. silmämääräisesti. Tämän luulisi olevan hyvin vaikean tehtävän.

Jos vaikka minä kylväisin 17 peltohehtaarilleni 17:sta eri ohralajiketta, niin en välttämättä jaksaisi seurata oikeasti mikä oli paras. Pitäisi luottaa vain "tuuriin" ja lajikejalostajan suosituksiin. Ja olettaa asioiden olevan optimissa.

On noissa ihan oikeita eroja, ja varsinkin kun silmä harjaantuu niin osaa paremmin tehdä sopivia ennustuksia. Esimerkiksi Bendig ja Oblique periyttää hyvin erilaista jalkarakennetta. 

.... jonka vaikutus elinikään ja maitotuotokseen on _____ kuukautta ja _____ litraa/päivä verrokkiryhmään nähden ??

Miten näitä hyötyjä käytännössä mitataan nykyään? Vainko katseella ja papereilla? Saisiko noihin lypsykoneisiin ohjelmoitua ryhmät eri jalostuslinjoille, vaikkapa maitomäärän/linja saisi todennettua päivittäin ??

Mä siis väitän että jalostuksen vaikutuksia ei mitata tilatasolla riittävästi -> jalostuksen hyötyjä ei havaita oikeasti. Hommaa hoidetaan liiaksi tuntemusten ja faktoihin perustumattomien havaintojen perusteella 

Mloy:n rekisteristä nämä pystyisi tietysti laskemaan, jos niitä ei kuitenkaan lasketa niin valtava tietomäärä jätetään käyttämättä 

Yhden karjan kohdalla jonkin ominaisuuden taloudellista arvoa on melko työläs mitata siitä saatavaam hyötyyn nähden, mutta valtakunnan tasollahan tätä on tehty jo vuosikymmeniä. Kaikissa maissa on käytössä jalostusarvot, joissa on pyritty samaan eri ominaisuudet yhteismitallisiksi sen maan olosuhteissa. Pohjoismaissa meillä on käytössä NTM, Jenkeissä TPi ja NM, Kanadassa LPI, Saksassa RZG jne. Painotukset hieman vaihtelevat maittain, koska karjakoko, maidonhinnan muodostuminen  ja rehujen hinnat vaihtelevat. Esim. Kanadan LPI:ssä tuotoksella on selvästi suurempi paino kuin meillä, koska maidonhinta on selvästi korkeampi, Eli tuotosta kannattaa painottaa muiden ominaisuuksien kustannuksella. Meillä taas terveydellä on suurempi paino, koska eläinten hoito on kalliimpaa, kun antibiootteja ei saa hakea Agrimarketista muovipussillista kerralla varmuuden vuoksi.
   Kaikkien näiden jalostusarvon muodostamiseksi on tehty huomattavan paljon tutkimustyötä ja niiden toimivuutta tarkastellaan koko ajan. Eli ihan perstuntumalla ei ole pakko omia jalostuspäätöksiä tehdä. Tietoa ja tutkimustuloksia on käytettävissä, jos vain haluaa, mutta jokainen tietysti tekee karjassaan omat valinnat.

Joo. Mä tiedän tämän kyllä.

Lypsyrotuisen kantoaika 282 vrk ja liharotuisen esim. 286 vrk -> ei merkittävää eroa.

Ei teoriassa, mutta käytännössä heikompi tuottoinen lehmä siemmennetään lihiksellä, se pudottaa tuotosta aikaisemmin ja menee umpeen väkisin(tai voihan sen kalenterista katsoa ja lypsää nahkoja) viikkoa ennen kuin oli aikomus, vastaavasti odotettu poikiminen viivästyy herkästi sen viikon.
Näitä havaintoja on muiltakin kuin minulta. Ootteko ihan erimieltä??

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 02.11.12 - klo:18:10

Lypsyrotuisen kantoaika 282 vrk ja liharotuisen esim. 286 vrk -> ei merkittävää eroa.

Ei teoriassa, mutta käytännössä heikompi tuottoinen lehmä siemmennetään lihiksellä, se pudottaa tuotosta aikaisemmin ja menee umpeen väkisin(tai voihan sen kalenterista katsoa ja lypsää nahkoja) viikkoa ennen kuin oli aikomus, vastaavasti odotettu poikiminen viivästyy herkästi sen viikon.
Näitä havaintoja on muiltakin kuin minulta. Ootteko ihan erimieltä??

Faktoista ei kannata olla erimieltä  Mutta jos lehmä on huono joka tapauksessa, niin se kannattaa siementää liharodulla. Ei se siitä enää huonone merkittävästi.

Jos lehmä tykkää mennä umpeen ennenaikojaan ja kantaa lihistä sisällä, on syytä olla tyytyväinen. Tuossa on muutama rungoton ja heikon jalkarakenteen lehmä blondia sisällään, umpeenpanoon asti lypsävät näköjään kaikki sen 25 kg/pv. Miksi ylipäätään siementää lehmää, joka ei jaksa maidossa 350 pv? Teuraaksi vaan ja ostohieho tilalle, jossei omia ole juur sillä hetkellä.

Lainaus käyttäjältä: lypsikki - 02.11.12 - klo:16:24

Ihan liikaa on kerääntynyt olkia typpipyttyyn, nyt onkin pytyn päivitystä että mitään en siihen tilaa.

Alunperin ostettiin pytty kanadansiemeniä varten, niitä siellä on edelleen suurin osa 2/3.  Ajatus on kuitenkin luopua kanukkien käytöstä heti kun vanhat oljet on saatu käytettyä, uusia ei enää tilata. Kotimaisella ja pohjoismaisella aineksella olevat lehmät ovat ylivoimaisesti parempia (myös kestävyydessä).

Lihasonnia  käytellään  25-30%, se on ihan pakko, koska ylimääräisen nuorison kasvattaminen on kallista, työlästä ja vie aikaa ja voimia lypsävien puolelta mistä se raha tulee. Oikeasti lihasonnia pitäisi käyttää 40 % jos haluaa uudistusta rajoittaa taloudellisesti kannattavalle tasolle, mutta harva sitä tekee.

Lisäys; aloittaja kysyi myös siementäjä-hommasta. Käytetään Faban ja HH,n siemennystä noin 50:50. Ei ole syytä omatoimilupaan kun ammattitaitosia seminologeja löytyy eikä itseä kiinnosta lisätyö navetalla. Samalla kun seminologi tulee niin usein keskustellaan hedelmällisyysasioista ja se on mielestäni tärkeää että homma pysyy kunnossa.  Seminologit suhtautuvat omaan typpipyttyyn pääsääntöisesti myönteisesti, muutama murri ollut.

Miksi sitten vielä käytät noita kanukkeja JOS JO varmasti tiedät että ne tuottavat pettymyksen... Eikö tulisi halvemmaksi vaan "unohtaa" oljet sulamaan tai myydä ne jonkulle 

Siinä on monen sadan euron edestä olkia, en siis sulata niitä, tarkoitus on osa syntyvistä lehmävasikoista myydä. Toiseksi toisille tiloille omasta pytystä myyminen on kielletty. Pytyssä jäljellä olevat tuontisonnit ovat ajankohtaisia ja paremmasta päästä, jossakin toisessa karjassa niiden tyttärillä voi olla parempi arvo ja osa jätetään varsinkin jos emä on tosi mieluinen.

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 02.11.12 - klo:17:01

Lainaus käyttäjältä: lypsikki - 02.11.12 - klo:16:24

Ihan liikaa on kerääntynyt olkia typpipyttyyn, nyt onkin pytyn päivitystä että mitään en siihen tilaa.

Alunperin ostettiin pytty kanadansiemeniä varten, niitä siellä on edelleen suurin osa 2/3.  Ajatus on kuitenkin luopua kanukkien käytöstä heti kun vanhat oljet on saatu käytettyä, uusia ei enää tilata. Kotimaisella ja pohjoismaisella aineksella olevat lehmät ovat ylivoimaisesti parempia (myös kestävyydessä).

Lihasonnia  käytellään  25-30%, se on ihan pakko, koska ylimääräisen nuorison kasvattaminen on kallista, työlästä ja vie aikaa ja voimia lypsävien puolelta mistä se raha tulee. Oikeasti lihasonnia pitäisi käyttää 40 % jos haluaa uudistusta rajoittaa taloudellisesti kannattavalle tasolle, mutta harva sitä tekee.

Lisäys; aloittaja kysyi myös siementäjä-hommasta. Käytetään Faban ja HH,n siemennystä noin 50:50. Ei ole syytä omatoimilupaan kun ammattitaitosia seminologeja löytyy eikä itseä kiinnosta lisätyö navetalla. Samalla kun seminologi tulee niin usein keskustellaan hedelmällisyysasioista ja se on mielestäni tärkeää että homma pysyy kunnossa.  Seminologit suhtautuvat omaan typpipyttyyn pääsääntöisesti myönteisesti, muutama murri ollut.

Miksi sitten vielä käytät noita kanukkeja JOS JO varmasti tiedät että ne tuottavat pettymyksen... Eikö tulisi halvemmaksi vaan "unohtaa" oljet sulamaan tai myydä ne jonkulle 

Siinä on monen sadan euron edestä olkia, en siis sulata niitä, tarkoitus on osa syntyvistä lehmävasikoista myydä. Toiseksi toisille tiloille omasta pytystä myyminen on kielletty. Pytyssä jäljellä olevat tuontisonnit ovat ajankohtaisia ja paremmasta päästä, jossakin toisessa karjassa niiden tyttärillä voi olla parempi arvo ja osa jätetään varsinkin jos emä on tosi mieluinen.

Eli säästät tuon "monta sataa" ja saa eläimiä joiden tulevaan tuotokseen et ole edes haaveissasi tyytyväinen 

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 02.11.12 - klo:17:25

Mutta jos vaikkapa 30-40 €:n säästöllä saa eläimen jonka tietää sopimattomaksi omaan käyttöönsä, niin miksi käyttäisi ne siemenet... Ostaisi uusia, jalostus menisi suuntaan jota haluaa yms 

Yleistäen: Miksi tässäkään asiassa tekisi tavalla jonka tietää jo menevän pieleen  Tietysti... Maataloushommissa tämä on kyllä enemmän sääntö kuin poikkeus.

Oman ajattelutavan muuttaminen tarpeen vaatiessa lienee niitä haastavimpia hommia näissä kuvioissa. Jokaisen pitäis haastaa itsensä ja onnistuessaan tarjota itselleen vaikka pitkä keppana tai jotain muuta mukavaa. 

Kiitti stemppauksesta - jos sitä tarkoitit. Onhan tätä mietitty eikä mikään hetken mielipide. Tosiasiat vaan on pakko tunnustaa itselle, ei siitä mihinkään pääse. Voishan sitä sulkea silmänsä ja jatkaa valitsemalla tiellä, mutta ketä se palvelisi? Harmittaahan vietävästi, otin kilpailijan jalostussuunnitelman ja siitä se homma lähti, tilasin pytyn "täyteen" tuontisonnin olkia ja vähitellen alkaa katastrofin ainekset kuoriutua. Saattaa olla että vielä syntymättömät vasikat, tai tällä hetkellä kasvava nuoriso on lehminä parempia, mutta pahoin pelkään ettei näin ole. Eniten ehkä korpeaa niissä sellainen "holsteinmaisuus" eli niillä ei  ole selaista rauhallista luonnetta, sopeutumiskykyä ja sitkeyttä tauteja vastaan kuin perussuomiäykyllä ja se tuntuu olevan ihan oikeasti koko suomiäykyn salaisuus miksi ne on niin kestäviä ja hyviä, jos se ominaisuus jalostetaan niiltä "kanukeilla" pois niin jäljelle jää vaan tosi huono lehmä eli ayrshiren huonot puolet. Kaikki tietää sitten mikä rotu vetää pisimmän korren jos äykystä jalostetaan se ominaisuus pois mikä tekee siitä sitlkeämmän ja sopeutuvaisemman käyttöeläimen erilaisissa navettaolosuhteissa verrattuna holsteiniin.

Kauanko lypsikillä on tuo linja ollut? Tässä on nyt sellainen ristiriita mun kokemuksiin, että juuri noi terveysominaisuudet ovat parantuneet. Se mitä kritisoin on ollut heikompi ensikkokausi ja se tuntuu korjautuvan, en tosin osaa vielä sanoa paraneeko samalle tasolle. Nyt on pieni ryhmä kolmannen kerran poikineita, jotka erinomaisella terveydentilalla lypsävät eleettömästi 11 tonnia vuodessa, kun karjan keskitaso on 2.5tonnia alempi...kysyn aikaa siksi, että kokemus on näyttänyt vuosikymmenen olevan riittävän pitkä aika seurata jalostussuunnan vaihtamisen vaikutuksia...

Tavallaan olen jo jäävi sanomaan, koska karja mustuu kovaa vauhtia. Punikeista en kokonaan luovu, mutta kyllä ne vähemmistön puolelle jäävät.

Totta. Mutta minusta keskustelu on aina hyvästä, vaikka fanaattinenkin. Siinä aina joku saa vähän referenssiä omille ajatuksille. Kouhotukseen on (liian) helppo lähteä mukaan, mutta itse olen oppinut arvostamaan sitä että ääripäitäkin haetaan keskusteluun.. muuten ei se oma keskitie sieltä kovin helposti löydy. Aiheen tiimoilta kun juttua riittää melkoiseksi toviksi. 
[/quote]

Ay- yhdistyksen foorumi on ainakin mennyt niin fanaattiseksi uskonsodaksi ettei paremmasta väliä.

Sano siellä puoli sanaa Faban puolesta, niin olet leimattu heti  mitään/ mistään tietämättömäksi pohjoiskorealaiseksi.

Kauanko lypsikillä on tuo linja ollut? Tässä on nyt sellainen ristiriita mun kokemuksiin, että juuri noi terveysominaisuudet ovat parantuneet. Se mitä kritisoin on ollut heikompi ensikkokausi ja se tuntuu korjautuvan, en tosin osaa vielä sanoa paraneeko samalle tasolle. Nyt on pieni ryhmä kolmannen kerran poikineita, jotka erinomaisella terveydentilalla lypsävät eleettömästi 11 tonnia vuodessa, kun karjan keskitaso on 2.5tonnia alempi...kysyn aikaa siksi, että kokemus on näyttänyt vuosikymmenen olevan riittävän pitkä aika seurata jalostussuunnan vaihtamisen vaikutuksia...

Samansuuntaiset kokemukset kanukkien terveysominaisuuksista täälläkin, erityisesti hedelmällisyyden paremmuus on yllättänyt odotuksiin nähden. Ensikoissakin on ollut ihan kelpo lypsäjiä, mutta luomuevästyksellä ei nyt olla aivan Aatamin lukuihin vanhemmilla päästy, kenties ei olla edes tavoiteltukaan. Heikompaa ensikkotuotosta kompensoi pienempi uudistuksen tarve. Toinen positiivinen yllätys on sitten tavallaan ollut nämä toisen polven kanukit, joidenka on peloteltu lypsävän jos mahdollista vielä huonommin. Niillä näkyy rakenteen paraneminen jo selvemmin ja kumma kyllä sitä maitoakin on tullut.  Kotimaisia on vanhaa kaartia (yli 5 krt poikineita) hengissä, mutta nuoremmat on poistaneet itsensä viime vuosina viimeistään toisen poikimisen jälkeen, mikä ei oikein meikäläisen ajattelumaailmaan sovi.

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 02.11.12 - klo:20:47

Kauanko lypsikillä on tuo linja ollut? Tässä on nyt sellainen ristiriita mun kokemuksiin, että juuri noi terveysominaisuudet ovat parantuneet. Se mitä kritisoin on ollut heikompi ensikkokausi ja se tuntuu korjautuvan, en tosin osaa vielä sanoa paraneeko samalle tasolle. Nyt on pieni ryhmä kolmannen kerran poikineita, jotka erinomaisella terveydentilalla lypsävät eleettömästi 11 tonnia vuodessa, kun karjan keskitaso on 2.5tonnia alempi...kysyn aikaa siksi, että kokemus on näyttänyt vuosikymmenen olevan riittävän pitkä aika seurata jalostussuunnan vaihtamisen vaikutuksia...

Samansuuntaiset kokemukset kanukkien terveysominaisuuksista täälläkin, erityisesti hedelmällisyyden paremmuus on yllättänyt odotuksiin nähden. Ensikoissakin on ollut ihan kelpo lypsäjiä, mutta luomuevästyksellä ei nyt olla aivan Aatamin lukuihin vanhemmilla päästy, kenties ei olla edes tavoiteltukaan. Heikompaa ensikkotuotosta kompensoi pienempi uudistuksen tarve. Toinen positiivinen yllätys on sitten tavallaan ollut nämä toisen polven kanukit, joidenka on peloteltu lypsävän jos mahdollista vielä huonommin. Niillä näkyy rakenteen paraneminen jo selvemmin ja kumma kyllä sitä maitoakin on tullut.  Kotimaisia on vanhaa kaartia (yli 5 krt poikineita) hengissä, mutta nuoremmat on poistaneet itsensä viime vuosina viimeistään toisen poikimisen jälkeen, mikä ei oikein meikäläisen ajattelumaailmaan sovi.

Eikö tuo vika tule vasta kolmanteen polveen

Eikö tuo vika tule vasta kolmanteen polveen

Se on kyllä mahdollista. Mä olen jo tarjonnut tuossa vaiheessa epäortodoksisesti Cigaria tms VG:n sekulisonnia