Altalta: Meteor, Medalist ja sextattu Burdette.
Semex : Bendig, Oblique, Bet on Me
Faba / VG : Poker Erwin, Orkko, Nora Prästgård, Freak, Föske, Toivo
Suurin osa tulee vielä VG:n semmarilta jotka kyllä ihan asiallisesti on toimineet. Monilla on jopa kokemusta tuonti sonneista.
Hienoja nimiä ja sonneja 12 erilaista Allahin pöntössä, varmaan tietysti kahdelle rodulle.
Lienee vaikea tehtävä myöhemmin päätellä mikä valinta oli paras? Vai eroavatko eri isien lapsen niin paljon, että niiden yksilöllinen seuraaminen on mahdollista ns. silmämääräisesti. Tämän luulisi olevan hyvin vaikean tehtävän.
Jos vaikka minä kylväisin 17 peltohehtaarilleni 17:sta eri ohralajiketta, niin en välttämättä jaksaisi seurata oikeasti mikä oli paras. Pitäisi luottaa vain "tuuriin" ja lajikejalostajan suosituksiin. Ja olettaa asioiden olevan optimissa.
On noissa ihan oikeita eroja, ja varsinkin kun silmä harjaantuu niin osaa paremmin tehdä sopivia ennustuksia. Esimerkiksi Bendig ja Oblique periyttää hyvin erilaista jalkarakennetta.
.... jonka vaikutus elinikään ja maitotuotokseen on _____ kuukautta ja _____ litraa/päivä verrokkiryhmään nähden ??
Miten näitä hyötyjä käytännössä mitataan nykyään? Vainko katseella ja papereilla? Saisiko noihin lypsykoneisiin ohjelmoitua ryhmät eri jalostuslinjoille, vaikkapa maitomäärän/linja saisi todennettua päivittäin ??
Mä siis väitän että jalostuksen vaikutuksia ei mitata tilatasolla riittävästi -> jalostuksen hyötyjä ei havaita oikeasti. Hommaa hoidetaan liiaksi tuntemusten ja faktoihin perustumattomien havaintojen perusteella
Mloy:n rekisteristä nämä pystyisi tietysti laskemaan, jos niitä ei kuitenkaan lasketa niin valtava tietomäärä jätetään käyttämättä
Yhden karjan kohdalla jonkin ominaisuuden taloudellista arvoa on melko työläs mitata siitä saatavaam hyötyyn nähden, mutta valtakunnan tasollahan tätä on tehty jo vuosikymmeniä. Kaikissa maissa on käytössä jalostusarvot, joissa on pyritty samaan eri ominaisuudet yhteismitallisiksi sen maan olosuhteissa. Pohjoismaissa meillä on käytössä NTM, Jenkeissä TPi ja NM, Kanadassa LPI, Saksassa RZG jne. Painotukset hieman vaihtelevat maittain, koska karjakoko, maidonhinnan muodostuminen ja rehujen hinnat vaihtelevat. Esim. Kanadan LPI:ssä tuotoksella on selvästi suurempi paino kuin meillä, koska maidonhinta on selvästi korkeampi, Eli tuotosta kannattaa painottaa muiden ominaisuuksien kustannuksella. Meillä taas terveydellä on suurempi paino, koska eläinten hoito on kalliimpaa, kun antibiootteja ei saa hakea Agrimarketista muovipussillista kerralla varmuuden vuoksi.
Kaikkien näiden jalostusarvon muodostamiseksi on tehty huomattavan paljon tutkimustyötä ja niiden toimivuutta tarkastellaan koko ajan. Eli ihan perstuntumalla ei ole pakko omia jalostuspäätöksiä tehdä. Tietoa ja tutkimustuloksia on käytettävissä, jos vain haluaa, mutta jokainen tietysti tekee karjassaan omat valinnat.