Mulla on taas takuuvarma takapalo jos kansi olisi auki tai raollaankin ,palokunta on käynyt kerran aukinaisesta kannesta ja itse sammutettuja takapaloja 3  vuotavasta kannen tiivisteestä .Syynä on kai   kattilan hyvä  veto , teräspiippu on 9m korkea .

Tuossa se syy, miksi moni ihmettelee takapalon vaaraa.
Itsellä moninkertainen varmistus takapalon varalle, on antureita ja pulssiohjattua vedensyöttöä, viimeisenä keinona kunnon töräys vettä ja ruuvi tyhjenee pesään, pudotussuppilossa lainehtii silloin vesi ja kännykkään tulee tekstiviesti.
Takapaloja uhkaa tulla kesällä, mulla syöttöputki vain reilun metrin ennen pudotussuppiloa. Syöttöputken ollessa pidempi, ei tulisi ongelmia takapalosta yhtä helposti.

Menneenä kesänä ei ollut ongelmia takapalohälytyksistä, viimeinkin sai tehtyä riittävän huonoa haketta kesäkäyttöön Ongelmana liian hyvä veto kattilassa, tämä yhdistettynä kuivaan hakkeeseen sekä pieneen kulutukseen -> ongelmat takuuvarmoja.

Toissa kesänä käyttöveden lämmitys sähkövastuksella, kuuma vesi kiertää kokoajan käyttövesiputkistossa. Kiepillä mittaaa riittävästi kun talolle pannuhuoneesta useampi kymmenen metriä. Sähkönkulutus oli järkyttävää kesän aikana, olisikohan talon käyttöveden lämmitys haukannut kesän aikana noin 10 000kWh ylimääräistä. Jokatapauksessa sähkölaitoksen yhteenvetoa/vertailua kuukausittain/vuosittain tutkiessa tulin johtopäätökseen että tarttee tehä huonoa haketta ja jatkaa kesällä kitutulien polttoa Kesän sähkölasku kasvoi suunnilleen tonnilla, kun käyttöveden lämmitti stokerikattilassa sähkövastuksella

minun mielestä sillä kannen tiiviydellä ja syöttöputken mallilla ei mitään tekemistä takapalon kanssa. . on ollu neliskanttista .. pyöreää .. ja u- mallista... kaikki on toiminnu. . kannattaisi nuohota itse palopää .. ilmareiät täynnä hiekkaa/muuta shaibaa. Huomasin Ala-talkkarin 40kw palopäässä että kun piisalle kauan polttaa eikä putsaa itse palopäätä .. alkaa tuli pikku hiljaa hiippailemaan syöttööputkeen päin. . nyt ongelmaa ei enään ole kun on molemmissa lämpökeskuksissa Ala-talkkarin 80kw liikkuvat arinat. . 2 vuoden välein otamme silti palomäät irti ja putsaamme kaikki ilmareiät

n. + metrin 120mm pyöreä syöttöputki, tokeris ei kantta vaan katto, putki lämpenee vain sillon kun pannu tukos tai tavara loppu automatiikka lykkää 10 sek tavaraa pesään jos lämpö nousee liikaa ja sitte vesivarmistus jota ei oo viä tarvinnu.. usein onkelmat johtuu kulutuksesta suhtees syöttöputken halkasijaan.. se että putki on tiivis ja täynnä tavaraa on tärkiämpää pidemmillä putkilla kuin että kansi on tivis.. pikkutokerilla ja 80mm ruuvilla kansi on pakko olla tivis ja jykevä kun siinä ei kannata yli 0,5m putkea ollakkaan.. jos lokerosyötin niin aattelis että sen täytys syöttää täydemmäksi niin  onkelmat vähenis.. tuos ilmareikien tukkoisuudes on kans perää..

Lainaus käyttäjältä: Kamikatze - 30.10.12 - klo:21:07

Mulla on taas takuuvarma takapalo jos kansi olisi auki tai raollaankin ,palokunta on käynyt kerran aukinaisesta kannesta ja itse sammutettuja takapaloja 3  vuotavasta kannen tiivisteestä .Syynä on kai   kattilan hyvä  veto , teräspiippu on 9m korkea .

Tuossa se syy, miksi moni ihmettelee takapalon vaaraa.
Itsellä moninkertainen varmistus takapalon varalle, on antureita ja pulssiohjattua vedensyöttöä, viimeisenä keinona kunnon töräys vettä ja ruuvi tyhjenee pesään, pudotussuppilossa lainehtii silloin vesi ja kännykkään tulee tekstiviesti.
Takapaloja uhkaa tulla kesällä, mulla syöttöputki vain reilun metrin ennen pudotussuppiloa. Syöttöputken ollessa pidempi, ei tulisi ongelmia takapalosta yhtä helposti.

Menneenä kesänä ei ollut ongelmia takapalohälytyksistä, viimeinkin sai tehtyä riittävän huonoa haketta kesäkäyttöön Ongelmana liian hyvä veto kattilassa, tämä yhdistettynä kuivaan hakkeeseen sekä pieneen kulutukseen -> ongelmat takuuvarmoja.

Toissa kesänä käyttöveden lämmitys sähkövastuksella, kuuma vesi kiertää kokoajan käyttövesiputkistossa. Kiepillä mittaaa riittävästi kun talolle pannuhuoneesta useampi kymmenen metriä. Sähkönkulutus oli järkyttävää kesän aikana, olisikohan talon käyttöveden lämmitys haukannut kesän aikana noin 10 000kWh ylimääräistä. Jokatapauksessa sähkölaitoksen yhteenvetoa/vertailua kuukausittain/vuosittain tutkiessa tulin johtopäätökseen että tarttee tehä huonoa haketta ja jatkaa kesällä kitutulien polttoa Kesän sähkölasku kasvoi suunnilleen tonnilla, kun käyttöveden lämmitti stokerikattilassa sähkövastuksella

Mulla on kamppeet jo 17 v ikäisiä ja kehitystä on tapahtunut tuosta  esim. takapalon sammutus toimii vapaalla paineella 10l vesisäiliöstä . Mehiläisvahatulppa ruuviputkessa olevassa nipassa pitäisi sulaa ja tyhjentää vedet säiliöstä letkua pitkin ruuviputkeen . On kai toiminut koko aikana vain pari kertaa niin että tuli on sammunut  . Silloin kun kerran unohtui kansi auki olikin vesisäiliössä oleva  letkun kiinnitysnippa ruostunut tukkoon (rautaa ja korjausnippa onkin  messinkiä). Ohjauskeskuksessa ei liioin ollut ruuvimoottorin käyttöajan "valvojaa" ja esim kerran ruuvi lykkäsi kattilan täyteen haketta kun kontaktori meni jumiin. Sen jälkeen uusiittiin koko ohjauskeskus.

 Se on totta että takapalo tulee kesällä kun kulutus on vain käyttöveden varassa. 

Menneenä kesänä ei ollut ongelmia takapalohälytyksistä, viimeinkin sai tehtyä riittävän huonoa haketta kesäkäyttöön Ongelmana liian hyvä veto kattilassa, tämä yhdistettynä kuivaan hakkeeseen sekä pieneen kulutukseen -> ongelmat takuuvarmoja.

Toissa kesänä käyttöveden lämmitys sähkövastuksella. Sähkönkulutus oli järkyttävää kesän aikana, olisikohan talon käyttöveden lämmitys haukannut kesän aikana noin 10 000kWh ylimääräistä. Jokatapauksessa sähkölaitoksen yhteenvetoa/vertailua kuukausittain/vuosittain tutkiessa tulin johtopäätökseen että tarttee tehä huonoa haketta ja jatkaa kesällä kitutulien polttoa

Yhteen huusholliin tehtiin kesäisen käyttöveden lämmittämiseen aurinkopaneeli. Yhtenä syynä oli myös se, että naapureita on aika lähellä eikä haluttu käryttää kitutulta. Kuulemma toimii ihan hyvin, mutta talouslaskelmat kannatti unohtaa kun alkoi laitteita etsimään.

Tuota kattilan ja piipun hyvää vetoo en kyllä tajua miksi se olis syy takapaloon? Omasta kokemuksesta jos kattila on aivan tukossa niin se voi aiheuttaa takapalon. Itsellä on tuo säätötulen metri x 2. Ja viretulella syöttöväli yli viisi minuuttia. Eikä siis mitään ongelmia, ja hakekkin on harvinaisen hyvää   Stokerin säiliössä on kansi mutta täysin hengittävä

Kun ei oo tuosta hakkeesta juurikaan kokemuksia, niin millä helkkaroidilla sen sais pysyyn siellä arinan etupääs, onko kasteleminen ainoo konsti? Vaikka käsikäytöllä ajaa arinan täyteen niin palaa siinä nuotiona ja hetken päästä taas on ruuvin alla valkia. Tuppaa vain hotalehtaan takapalon puolelle kun on siinä alkupäässä se tuli, täytyy koittaa tuo syöttölokero paremmin tiivistää jos se auttais siihen vaivaan mutta onko tuo arinapuolen ongelma ihan asiaan kuuluva?

Meillä Säätötulen systeemi. Reilut viisi vuotta pelasi hyvin ilman esim. hakesäiliön kantta. Palopään ja säiliön välissä vain 30 cm jatkoputki, jonka aikoinaan kertoivat estävän takapalot. Aina lämmitetty kesät talvet. Vanha varaaja jätettiin taloon ja kattila sijoitettiin punkkeriin 30m päähän talosta. Kattila elää omaa eläämäänsä eli on säädetty 80 asteeseen, varaajassa termostaatti joka pyytää tarpeen mukaan lämpöä ja panee kierron kattilan ja varaajan välille. On poltettu haketta, turvetta, pellettiä jne Toimi hyvin reilut viisi vuotta ja yks kaks tuli hiipi säiliöön kytemään. Onneksi eräs tuttu kehoitti katsomaan syöttökierukan kierteen kuntoa. Se oli kulunut ja nähtävästi myös palaturpeen mukana oli mennyt kivi (ä) ja vääntänyt kierteen paikoin nurin. Kyteminen pääsi näin putkea pitkin hivuttautumaan säilöön, vaikka sillä hetkellä oli kulutusta riittävästi ja tavara liikkui. Uuden kierteen sai tehtaalta metri tavarana ja sieltä osasivat kertoa, että kierre pitäisi tarkistaa muistaaksen n kolmen vuoden välein. Korjauksen jälkeen ei enään takapaloja, vaikka palaminen tapahtuu palopään takaosassa, kesällä vähän kulutusta ja kantta ei ole vieläkään.

 Toissa kesänä käyttöveden lämmitys sähkövastuksella, kuuma vesi kiertää kokoajan käyttövesiputkistossa. Kiepillä mittaaa riittävästi kun talolle pannuhuoneesta useampi kymmenen metriä. Sähkönkulutus oli järkyttävää kesän aikana, olisikohan talon käyttöveden lämmitys haukannut kesän aikana noin 10 000kWh ylimääräistä. Jokatapauksessa sähkölaitoksen yhteenvetoa/vertailua kuukausittain/vuosittain tutkiessa tulin johtopäätökseen että tarttee tehä huonoa haketta ja jatkaa kesällä kitutulien polttoa Kesän sähkölasku kasvoi suunnilleen tonnilla, kun käyttöveden lämmitti stokerikattilassa sähkövastuksella

Sähköllä ei kannata pitää putkistoa lämpimänä kesällä. Voisi olla ihan kannattava liike laittaa käyttöveden kulutuspaikkoihin omat sähkövaraajat.

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 31.10.12 - klo:00:06

 Toissa kesänä käyttöveden lämmitys sähkövastuksella, kuuma vesi kiertää kokoajan käyttövesiputkistossa. Kiepillä mittaaa riittävästi kun talolle pannuhuoneesta useampi kymmenen metriä. Sähkönkulutus oli järkyttävää kesän aikana, olisikohan talon käyttöveden lämmitys haukannut kesän aikana noin 10 000kWh ylimääräistä. Jokatapauksessa sähkölaitoksen yhteenvetoa/vertailua kuukausittain/vuosittain tutkiessa tulin johtopäätökseen että tarttee tehä huonoa haketta ja jatkaa kesällä kitutulien polttoa Kesän sähkölasku kasvoi suunnilleen tonnilla, kun käyttöveden lämmitti stokerikattilassa sähkövastuksella

Sähköllä ei kannata pitää putkistoa lämpimänä kesällä. Voisi olla ihan kannattava liike laittaa käyttöveden kulutuspaikkoihin omat sähkövaraajat.

Jep, mutta tuossa epäilyttää kuinka käy kattilan, kun on kylmänä kesän? Ellei pidä sielläkin sähkövastuksella lämpöä, mutta sitähän pitäisi olla korroosion estämiseksi yli, ööö, olikos se 80 astetta? Ei ole kuin yksi käyttöpaikka, eli talo, jossa lämmintä vettä tarvitaan, joten erillinen varaaja on ollut mielessä pitkään. Samoin aurinkopaneelit, sekä tuulimylly, vesivoimakin kun reilumpi oja pihan nurkalla

Tuohon yllämainittuun stokerin ruuvin lehtien kulumiseen, samoin kävi aiemmassa säätötulen stokerissa. Ruuvin lehti paloi/kului ohueksi palopään puolella, repesi hitsauksistaan kun akselikin teroittui kuin lyijykynä. Ruuvin lehti junttaantui sitten putkeen kunnes sulake antoi periksi ts. akselin päätylaakerointi. Nykyinen stokeri Aritermin, ihan jees pelittänyt verrattuna aiempiin.

Kolmas stokeri menossa ja kyllä kaikki on olleet parempia kuin aikoinaan koneviestissä piirustuksineen ollut alapalokattilan päälle rakennettu säiliö, josta hake valui vapaasti arinalle. Ne savukaajen posahdukset oli ikimuistoisia, kun kantta raotti tai arinoita kohensi...

Mutta tämän kesän perusteella ihmettelen jos olet saanut niiiin kuivaaa haketta.......

Ei ollut edes vaikeaa. Mutta vanha kasa ja aukealla paikalla, ei tokikaan tämän kesän kuivauksia.

Eikös tuos tuu niitä kamalia päästöjä kun joutuu märkää/kasteltua polttaan, kumma kun V. Niinistö ei oo vielä keksiny vaatia pikkustokeroitsijoitakin siirtymään kivihiileen ja ydinvoimaan?

Mun ongelman ydin taitaa nyt tosiaan olla turhan hyvä hake yhdistettynä neliöputkella nykyiseen kulutukseen turhan isoon palopäähän jonka logistiikkaa ohjelmoi osaamaton käyttäjä. Kattilanlämpö ei oo sikäli ongelma kun varaaja on vielä klapilämmityksen jäljiltä voimissaan, täytyy lämmitellä taukotulella. Ja jättää ens kesänä jyviä energiaksi 

Lainaus käyttäjältä: Herra Heinamaki - 31.10.12 - klo:17:37

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 31.10.12 - klo:00:06

 Toissa kesänä käyttöveden lämmitys sähkövastuksella, kuuma vesi kiertää kokoajan käyttövesiputkistossa. Kiepillä mittaaa riittävästi kun talolle pannuhuoneesta useampi kymmenen metriä. Sähkönkulutus oli järkyttävää kesän aikana, olisikohan talon käyttöveden lämmitys haukannut kesän aikana noin 10 000kWh ylimääräistä. Jokatapauksessa sähkölaitoksen yhteenvetoa/vertailua kuukausittain/vuosittain tutkiessa tulin johtopäätökseen että tarttee tehä huonoa haketta ja jatkaa kesällä kitutulien polttoa Kesän sähkölasku kasvoi suunnilleen tonnilla, kun käyttöveden lämmitti stokerikattilassa sähkövastuksella

Sähköllä ei kannata pitää putkistoa lämpimänä kesällä. Voisi olla ihan kannattava liike laittaa käyttöveden kulutuspaikkoihin omat sähkövaraajat.

Jep, mutta tuossa epäilyttää kuinka käy kattilan, kun on kylmänä kesän? Ellei pidä sielläkin sähkövastuksella lämpöä, mutta sitähän pitäisi olla korroosion estämiseksi yli, ööö, olikos se 80 astetta? Ei ole kuin yksi käyttöpaikka, eli talo, jossa lämmintä vettä tarvitaan, joten erillinen varaaja on ollut mielessä pitkään. Samoin aurinkopaneelit, sekä tuulimylly, vesivoimakin kun reilumpi oja pihan nurkalla

Tuohon yllämainittuun stokerin ruuvin lehtien kulumiseen, samoin kävi aiemmassa säätötulen stokerissa. Ruuvin lehti paloi/kului ohueksi palopään puolella, repesi hitsauksistaan kun akselikin teroittui kuin lyijykynä. Ruuvin lehti junttaantui sitten putkeen kunnes sulake antoi periksi ts. akselin päätylaakerointi. Nykyinen stokeri Aritermin, ihan jees pelittänyt verrattuna aiempiin.

Kolmas stokeri menossa ja kyllä kaikki on olleet parempia kuin aikoinaan koneviestissä piirustuksineen ollut alapalokattilan päälle rakennettu säiliö, josta hake valui vapaasti arinalle. Ne savukaajen posahdukset oli ikimuistoisia, kun kantta raotti tai arinoita kohensi...

No jos tonni palaa kesässä kattilan lämmittämiseen, niin muutamassa vuodessahan sillä tienaa uuden kattilan jos jättää sen kesäksi kylmilleen. Itellä ainakin korjaamohallissa on puoli vuotta öljypannu kylmänä.. Niin ja kestäähän klapikattilatkin ties kuinka kauan vaikka lämpötila sahaa +20 ja +120 asteen välillä.. Pelkkää taloa varten stokeri vaan kuulostaa ylimitoitetulta kun maalämmöllä se tonni riittäs vuoden sähköihin... 

Kattilan kastepiste on 75 astetta.Jos kattilan suurin lämpötila on 80 niin se käy jatkuvasti kastepisteen rajalla eli syöpyy.Nykyajan kattila termostaati on 12 asteen käyntivälillä eli liian pitkä stokeri käyttöön jos maksimi on 80 niin käynnistyminen tapahtuu 68 asteessa.Ennen oli käyntiväli 8 astetta se oli hyvä.
Tämä edellä kerrottu on Danfossin kattilatermostaatin käyntiväli.
Saako lyhyemmällä käyntivälillä en ole kysellyt.
Omassa kattilassa talvella maksimi 88 .
Tuli erittäin kuivaa haketta tänäkin kesänä ,vieriää kuin vilja kun kasasta ottaa.
Rangat kannattaa aina peittää ja korkeille niskasille tekee .

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 31.10.12 - klo:20:41

Lainaus käyttäjältä: Herra Heinamaki - 31.10.12 - klo:17:37

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 31.10.12 - klo:00:06

 Toissa kesänä käyttöveden lämmitys sähkövastuksella, kuuma vesi kiertää kokoajan käyttövesiputkistossa. Kiepillä mittaaa riittävästi kun talolle pannuhuoneesta useampi kymmenen metriä. Sähkönkulutus oli järkyttävää kesän aikana, olisikohan talon käyttöveden lämmitys haukannut kesän aikana noin 10 000kWh ylimääräistä. Jokatapauksessa sähkölaitoksen yhteenvetoa/vertailua kuukausittain/vuosittain tutkiessa tulin johtopäätökseen että tarttee tehä huonoa haketta ja jatkaa kesällä kitutulien polttoa Kesän sähkölasku kasvoi suunnilleen tonnilla, kun käyttöveden lämmitti stokerikattilassa sähkövastuksella

Sähköllä ei kannata pitää putkistoa lämpimänä kesällä. Voisi olla ihan kannattava liike laittaa käyttöveden kulutuspaikkoihin omat sähkövaraajat.

Jep, mutta tuossa epäilyttää kuinka käy kattilan, kun on kylmänä kesän? Ellei pidä sielläkin sähkövastuksella lämpöä, mutta sitähän pitäisi olla korroosion estämiseksi yli, ööö, olikos se 80 astetta? Ei ole kuin yksi käyttöpaikka, eli talo, jossa lämmintä vettä tarvitaan, joten erillinen varaaja on ollut mielessä pitkään. Samoin aurinkopaneelit, sekä tuulimylly, vesivoimakin kun reilumpi oja pihan nurkalla

Tuohon yllämainittuun stokerin ruuvin lehtien kulumiseen, samoin kävi aiemmassa säätötulen stokerissa. Ruuvin lehti paloi/kului ohueksi palopään puolella, repesi hitsauksistaan kun akselikin teroittui kuin lyijykynä. Ruuvin lehti junttaantui sitten putkeen kunnes sulake antoi periksi ts. akselin päätylaakerointi. Nykyinen stokeri Aritermin, ihan jees pelittänyt verrattuna aiempiin.

Kolmas stokeri menossa ja kyllä kaikki on olleet parempia kuin aikoinaan koneviestissä piirustuksineen ollut alapalokattilan päälle rakennettu säiliö, josta hake valui vapaasti arinalle. Ne savukaajen posahdukset oli ikimuistoisia, kun kantta raotti tai arinoita kohensi...

No jos tonni palaa kesässä kattilan lämmittämiseen, niin muutamassa vuodessahan sillä tienaa uuden kattilan jos jättää sen kesäksi kylmilleen. Itellä ainakin korjaamohallissa on puoli vuotta öljypannu kylmänä.. Niin ja kestäähän klapikattilatkin ties kuinka kauan vaikka lämpötila sahaa +20 ja +120 asteen välillä.. Pelkkää taloa varten stokeri vaan kuulostaa ylimitoitetulta kun maalämmöllä se tonni riittäs vuoden sähköihin... 

No miksei tienaakin, mutta kai sen kattilan pitää 30 vuotta tai jotain sinnepäin, kestää?

Lämpeneehän tuossa samalla paja, vanha traktoritalli/korjaamo sekä muutama huone navetan päädyssä. Kuitenkin oikeasti fiksuin ratkaisu taitaisi olla tuo maalämpö, mutta tällä tavoin jokin pakote metsään

Kun ei oo tuosta hakkeesta juurikaan kokemuksia, niin millä helkkaroidilla sen sais pysyyn siellä arinan etupääs, onko kasteleminen ainoo konsti? Vaikka käsikäytöllä ajaa arinan täyteen niin palaa siinä nuotiona ja hetken päästä taas on ruuvin alla valkia. Tuppaa vain hotalehtaan takapalon puolelle kun on siinä alkupäässä se tuli, täytyy koittaa tuo syöttölokero paremmin tiivistää jos se auttais siihen vaivaan mutta onko tuo arinapuolen ongelma ihan asiaan kuuluva?

Millaset sääröt sullon kellosa?
Syättö 3,xx s ja tauko 18.xx s ja taukosyättö 3,xx s/ tauko 5,xx min?
Palaakos liäkki rauhasa vai kattoo myärem?
Millases tälliis  puhaltime suuluukut om? Tasa molemmat ? 8-10 mm ?
Syättölokerom tiivistes ei auta asiaa, siinom ajastukses ny vika.

Kattilan kastepiste on 75 astetta.Jos kattilan suurin lämpötila on 80 niin se käy jatkuvasti kastepisteen rajalla eli syöpyy.Nykyajan kattila termostaati on 12 asteen käyntivälillä eli liian pitkä stokeri käyttöön jos maksimi on 80 niin käynnistyminen tapahtuu 68 asteessa.Ennen oli käyntiväli 8 astetta se oli hyvä.
Tämä edellä kerrottu on Danfossin kattilatermostaatin käyntiväli.
Saako lyhyemmällä käyntivälillä en ole kysellyt.
Omassa kattilassa talvella maksimi 88 .
Tuli erittäin kuivaa haketta tänäkin kesänä ,vieriää kuin vilja kun kasasta ottaa.
Rangat kannattaa aina peittää ja korkeille niskasille tekee .

Mulla tuli uuteen kattilaan tuollainen digitaalitermostaatti http://www.wexon.fi/sivu.php?id=236 tuo atr 243 malli ja siinä on 3 astetta tuo käyntiväli ja se on hyvä. Entisessä mekaanisessa Danfossin termostaatissa oli varmaan juuri tuo kahdeksan astetta.
Käyntiväli on tällähetkellä 82-85 astetta.