Lainaus käyttäjältä: kantola - 27.10.12 - klo:22:38

Miten muuten kävis juolalle tarkastuksessa kun nurmi pitää uudistaa viimeistään 5 vuoden välein?

Onko juolavehnää saatavana sertinä tai luomuna, se auttaisi asiassa.

Luin lehdestä, jossa eräskin hevostenpitäjä sanoi parhaiden nurmiensa olevan yli 7 vuotiaita. 
Juola välttäis varmasti monelle heppatilalle.

Olin pari kesää töissä Lapin koeasemalla noiden juolavehnäkokeiden aikaan 80-luvun alussa. Jos teki sulavuuden vaatimat kolme satoa kesässä, niin kasvusto alkoi taantua muutaman vuoden jälkeen. Vaste (typpi)lannoitukseen oli kyllä hyvä ja satotasot myös.

Sitten vietiin Apukka-aavalle (saraturvetta) pari peräkärryllistä juolan juurakkoa niiltä hiesupelloilta. Seuraavana vuonna siellä ei noussut mitään. Lentäväksi lauseeksi tulikin "juolavehnä vaatii hyvän maan kasvaakseen".

Juolavehnähän tunnetusti pelastaa monen tilan nurmiviljelyn: jotain vihreää saadaan typpilannoitetta levittämällä. Viljelykasviksi tullakseen vaatii kyllä lisää fundeeraamista tuo viljelytekniikka.

Petri

Jättiputkihommat kannattaa keskittää Venäjälle ja juolavehnäprojektit vaikka Ruotsiin.

Olen paalannut 7 kesää hyvinkin monenlaisten viljelijöiden ja "viljelijöiden" kasvustoja. Tunnistan juolavehnän yli 24% pitoisuuden  kitkerästä hajusta niitetyssä karheessa paalaintraktorin kopista poistumatta. Myös sängestä huomaa vihollisen läsnäolon helposti. Se kun mätänee tyvestä ruskean limaiseksi vähänkin märemmissä oloissa. Lehdilläkin on sellaista härmän oloista sävyä. Yllättävän monelle se tosiaan kelpaa "ihan tiheänä viidennen vuoden nurmena".

Äärimmäisin työmaa oli entinen järvenpohja josta tehtiin rehua yli kymmenen vuotta yhdellä kylvöllä. Lannoituksena oli lietelantaa pintalevityksenä ja solunestettä enemmän kuin laki sallii. Voi sitä löyhkää kun paalin avasi! Nuo populaatioiden kasvut noudattavat sellaista eksponentiaalifunktiota, mutta loppukin käy äkkiä. Em. tilalla oli kerran voikukkaa keltaisenaan 4 ha pelto. Niittomurskaimen päälläkin oli puolimetrinen karhe laskuvarjojääkäreitä. Vaan ei ollut seuraavana kesänä sen enempää keltaista kuin missä tahansa pellolla.

Lainaus käyttäjältä: Naturalis - 27.10.12 - klo:20:34

Lainaus käyttäjältä: nuffieldmaster - 27.10.12 - klo:18:54

Pitääkö tieto, että suomessa viljeltiin tanskalaista? Juolavehnää säilörehuksi hyvän useasti niittämisen keston vuoksi, paikkaansa ? Tämän väitteen olen täällä kuullut. Joskus silloin muinoin kun säilis teki tuloaan...

Ei viljelty laajasti, mutta kokeita tehtiin kun luultiin että juola kasvaa huonoillakin pelloilla mutta sehän ei pitänyt paikkaansa...

Juolavehnissä on eroja! Kaikki eivät ole samaa lajiketta.

Vai samaa luonnonkantaa.. 

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 27.10.12 - klo:21:57

Lainaus käyttäjältä: Naturalis - 27.10.12 - klo:20:34

Lainaus käyttäjältä: nuffieldmaster - 27.10.12 - klo:18:54

Pitääkö tieto, että suomessa viljeltiin tanskalaista? Juolavehnää säilörehuksi hyvän useasti niittämisen keston vuoksi, paikkaansa ? Tämän väitteen olen täällä kuullut. Joskus silloin muinoin kun säilis teki tuloaan...

Ei viljelty laajasti, mutta kokeita tehtiin kun luultiin että juola kasvaa huonoillakin pelloilla mutta sehän ei pitänyt paikkaansa...

Juolavehnissä on eroja! Kaikki eivät ole samaa lajiketta.

Vai samaa luonnonkantaa.. 

Vaikka noin. Olikohan juolavehnästä 13 vai 17 variaatiota listattuna. Komeimmissa tähkät ovat kuin rukiilla.

Jättiputkihommat kannattaa keskittää Venäjälle ja juolavehnäprojektit vaikka Ruotsiin.

Olen paalannut 7 kesää hyvinkin monenlaisten viljelijöiden ja "viljelijöiden" kasvustoja. Tunnistan juolavehnän yli 24% pitoisuuden  kitkerästä hajusta niitetyssä karheessa paalaintraktorin kopista poistumatta. Myös sängestä huomaa vihollisen läsnäolon helposti. Se kun mätänee tyvestä ruskean limaiseksi vähänkin märemmissä oloissa. Lehdilläkin on sellaista härmän oloista sävyä. Yllättävän monelle se tosiaan kelpaa "ihan tiheänä viidennen vuoden nurmena".

Äärimmäisin työmaa oli entinen järvenpohja josta tehtiin rehua yli kymmenen vuotta yhdellä kylvöllä. Lannoituksena oli lietelantaa pintalevityksenä ja solunestettä enemmän kuin laki sallii. Voi sitä löyhkää kun paalin avasi! Nuo populaatioiden kasvut noudattavat sellaista eksponentiaalifunktiota, mutta loppukin käy äkkiä. Em. tilalla oli kerran voikukkaa keltaisenaan 4 ha pelto. Niittomurskaimen päälläkin oli puolimetrinen karhe laskuvarjojääkäreitä. Vaan ei ollut seuraavana kesänä sen enempää keltaista kuin missä tahansa pellolla.

Kasvit on aina osin viitseliäisyyden ja/tai talouspuolen määrittelemiä kun pellolla kasvaa.   Jos jokin pelto ei millään käy kun rehuntuotantoon ja rehua tulee muualtakin riittävästi niin paras kate voi tulla siitä että puolinahkeaa korsimoskaa paalataan muutama paali vaikka lantapatterin peitoksi
     Kasvien tutkimisella ja jalostamisella on aina jokin taloudellinen motiivi eikä se ole viljelijän talous        Viljelijälle olisi edullinen sellainen kasvi joka kertakylvöllä työntäisi satoa keväästä syksyyn niin kauan että kynnetään.  Saisi vielä olla sellainen että siemeniäkin olisi helppo tuottaa.  Tuollaiseen jalostukseen ei vaan kukaan innostu kun ei siitä saa itselleen leipää

http://www.youtube.com/watch?v=rUTWWsh6iGA

Oli niit ryssillä uskomattomia laitteitakin.

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 27.10.12 - klo:22:40

Lainaus käyttäjältä: kantola - 27.10.12 - klo:22:38

Miten muuten kävis juolalle tarkastuksessa kun nurmi pitää uudistaa viimeistään 5 vuoden välein?

Onko juolavehnää saatavana sertinä tai luomuna, se auttaisi asiassa.

Luin lehdestä, jossa eräskin hevostenpitäjä sanoi parhaiden nurmiensa olevan yli 7 vuotiaita. 
Juola välttäis varmasti monelle heppatilalle.

Siinä on vaan semmonen homma, että jos tekee ns hevosheinää voi korjuuajankohta joskus venähtää, jollonka nurmi alkaa tuottaa itämiskykyisiä siemeniä. Kun näinä tapahtuu muutamia kertoja alkaa pellossa olla jo sellainen nurminata/timotei ym siemenpankki pinnassa, että kun siellä ajellaan seuraa riittävää multaantumista ja "paikkauskylvöä". Toidisteeksi käy esim, purkaa vanha heinäpaali "jossain" ja katsoa mitä itää.

Toki juolaheinä on hyvä täydentemään myös....

Jotkut väittävät, että juurikilpailu tekee käytännössä kaikenlaisesta "täydenkylvämisestä" turhaa, esim niillä itäväaltalaisilla nurmen "suorakylvökoneilla" ja perusteluna käytetään esim joidenkin luonnonkasvien kykyä torpata muut rikat edes itämästä penkkeihinsä.

  Ennenhän jotkut kylvivätkin sellasta heinänsiementä mitä lakaisivat keväällä ladon permannolta.