Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: jooseppi - 25.10.12 - klo:15:15
-
http://ilmari.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/122259-jattilaisukonputki
-
Oishan se ollut mukava kun edes joku olisi reagoinut tähän kirjoitukseen, mutta joka tapauksessa nyt selvisi jokaiselle miksi tuota jättiputkea näkyy niin paljon Venäjän puolella, villiintyneenä. Itse kuulin ensimmäisen kerran 1990-luvun puolivälissä Aunuksen mainion maataloustieteilijä MMM Nikolai Stepanovitsh Vasiljev:in kautta, että kasvista tehtiin Joe-sedän käskystä viljelykokeita, sitä jalostettiin ja sen jälkeen siitä tehtiin säilörehua aivan 1960-luvun alkuun asti. Haut venäläisen yandex.ru-hakurobotin kautta vahvistivat asian. Nyt myös suomalaiset maataloustahot ovat siis tästä oudosta viljelyhistoriasta tietoisia, Uuden Suomen ja Agronetin välityksellä.
Käytännön elämä on usein tarua ihmeellisempi.
-
tahallista kansan simputusta bolshevikkien taholta,tukihakemukset ovat sitten uudempi versio >:(
-
Pitääkö tieto, että suomessa viljeltiin tanskalaista? Juolavehnää säilörehuksi hyvän useasti niittämisen keston vuoksi, paikkaansa ? Tämän väitteen olen täällä kuullut. Joskus silloin muinoin kun säilis teki tuloaan...
-
Oishan se ollut mukava kun edes joku olisi reagoinut tähän kirjoitukseen, mutta joka tapauksessa nyt selvisi jokaiselle miksi tuota jättiputkea näkyy niin paljon Venäjän puolella, villiintyneenä. Itse kuulin ensimmäisen kerran 1990-luvun puolivälissä Aunuksen mainion maataloustieteilijä MMM Nikolai Stepanovitsh Vasiljev:in kautta, että kasvista tehtiin Joe-sedän käskystä viljelykokeita, sitä jalostettiin ja sen jälkeen siitä tehtiin säilörehua aivan 1960-luvun alkuun asti. Haut venäläisen yandex.ru-hakurobotin kautta vahvistivat asian. Nyt myös suomalaiset maataloustahot ovat siis tästä oudosta viljelyhistoriasta tietoisia, Uuden Suomen ja Agronetin välityksellä.
Käytännön elämä on usein tarua ihmeellisempi.
En usko että tuo kasvi ihan niin vaarallinen on kun väitetään, kyllä minusta tuon energiakäyttöä ainakin olisi syytä tutkia suomessakin. Vaan kuuluukohan tuo niihin kasveihin joilla päästään koeruuduilla isoihin satoihin mutta käytännön viljelyssä ei :-\ Ei tuo nyt minusta kummoinen riski olisi jollain entisellä vapon ruokohelpiplantaasilla viljellä. Kun ei ole paljoa tutkittu niin ei voi tietää vaikka kasvissa olisi potentiaalia suomalaiseksi "maissiksi" ???
-
Jooseppi hyvä, monet suomalaiset eivät ole suuremmin kiinostuneet tuon itäsen naapurin tekemisistä. Ymmärrys puuttuu. Tosin venäjästä ja venäläisistä puhuttaessa sitä pitää laajentaa paljon ja suurin osa ei ole siihen valmis vielä pitkään aikaan.
Se on suuri harmi.
-
Oishan se ollut mukava kun edes joku olisi reagoinut tähän kirjoitukseen, mutta joka tapauksessa nyt selvisi jokaiselle miksi tuota jättiputkea näkyy niin paljon Venäjän puolella, villiintyneenä. Itse kuulin ensimmäisen kerran 1990-luvun puolivälissä Aunuksen mainion maataloustieteilijä MMM Nikolai Stepanovitsh Vasiljev:in kautta, että kasvista tehtiin Joe-sedän käskystä viljelykokeita, sitä jalostettiin ja sen jälkeen siitä tehtiin säilörehua aivan 1960-luvun alkuun asti. Haut venäläisen yandex.ru-hakurobotin kautta vahvistivat asian. Nyt myös suomalaiset maataloustahot ovat siis tästä oudosta viljelyhistoriasta tietoisia, Uuden Suomen ja Agronetin välityksellä.
Käytännön elämä on usein tarua ihmeellisempi.
En usko että tuo kasvi ihan niin vaarallinen on kun väitetään, kyllä minusta tuon energiakäyttöä ainakin olisi syytä tutkia suomessakin. Vaan kuuluukohan tuo niihin kasveihin joilla päästään koeruuduilla isoihin satoihin mutta käytännön viljelyssä ei :-\ Ei tuo nyt minusta kummoinen riski olisi jollain entisellä vapon ruokohelpiplantaasilla viljellä. Kun ei ole paljoa tutkittu niin ei voi tietää vaikka kasvissa olisi potentiaalia suomalaiseksi "maissiksi" ???
Ehkä voisi tuolla itänaapurin puolella tutkia kun on kasvuston perustamisen verran etumatkaa.
-
Pitääkö tieto, että suomessa viljeltiin tanskalaista? Juolavehnää säilörehuksi hyvän useasti niittämisen keston vuoksi, paikkaansa ? Tämän väitteen olen täällä kuullut. Joskus silloin muinoin kun säilis teki tuloaan...
Ei viljelty laajasti, mutta kokeita tehtiin kun luultiin että juola kasvaa huonoillakin pelloilla mutta sehän ei pitänyt paikkaansa...
-
Ei viljelty laajasti, mutta kokeita tehtiin kun luultiin että juola kasvaa huonoillakin pelloilla mutta sehän ei pitänyt paikkaansa...
Apukan koeaseman entinen johtaja Arvi Valmari todisti, että Lapin oloissa juolavehnäinen suopelto tuottaa sopivalla lannoituksella aivan siedättävän sadon ja nurmen talvenkestävyys oli omaa luokkaa.
-
Pitääkö tieto, että suomessa viljeltiin tanskalaista? Juolavehnää säilörehuksi hyvän useasti niittämisen keston vuoksi, paikkaansa ? Tämän väitteen olen täällä kuullut. Joskus silloin muinoin kun säilis teki tuloaan...
Ei viljelty laajasti, mutta kokeita tehtiin kun luultiin että juola kasvaa huonoillakin pelloilla mutta sehän ei pitänyt paikkaansa...
Juolavehnissä on eroja! Kaikki eivät ole samaa lajiketta.
Jokioisilla kasvoi juolavehnää jonka tähkät heiluivat keskimäärin 140 sentin korkeudessa. Pisin Tammelasta löytämäni yksilö oli 320 senttinen eikä se ollut edes laossa... Savossa juolavehnä on säälittävää, harvoin yli 80 senttistä. Joku lajike näkyy tähkivän 40 senttisenä.
Teoriassa "hyvä" juolavehnä antaisi suopellolla hyvän sadon. Tai jopa kaksi satoa.
-
Oishan se ollut mukava kun edes joku olisi reagoinut tähän kirjoitukseen, mutta joka tapauksessa nyt selvisi jokaiselle miksi tuota jättiputkea näkyy niin paljon Venäjän puolella, villiintyneenä. Itse kuulin ensimmäisen kerran 1990-luvun puolivälissä Aunuksen mainion maataloustieteilijä MMM Nikolai Stepanovitsh Vasiljev:in kautta, että kasvista tehtiin Joe-sedän käskystä viljelykokeita, sitä jalostettiin ja sen jälkeen siitä tehtiin säilörehua aivan 1960-luvun alkuun asti. Haut venäläisen yandex.ru-hakurobotin kautta vahvistivat asian. Nyt myös suomalaiset maataloustahot ovat siis tästä oudosta viljelyhistoriasta tietoisia, Uuden Suomen ja Agronetin välityksellä.
Käytännön elämä on usein tarua ihmeellisempi.
En usko että tuo kasvi ihan niin vaarallinen on kun väitetään, kyllä minusta tuon energiakäyttöä ainakin olisi syytä tutkia suomessakin. Vaan kuuluukohan tuo niihin kasveihin joilla päästään koeruuduilla isoihin satoihin mutta käytännön viljelyssä ei :-\ Ei tuo nyt minusta kummoinen riski olisi jollain entisellä vapon ruokohelpiplantaasilla viljellä. Kun ei ole paljoa tutkittu niin ei voi tietää vaikka kasvissa olisi potentiaalia suomalaiseksi "maissiksi" ???
Ehkä voisi tuolla itänaapurin puolella tutkia kun on kasvuston perustamisen verran etumatkaa.
No siinä olisi kyllä puolensa :o
-
Ei viljelty laajasti, mutta kokeita tehtiin kun luultiin että juola kasvaa huonoillakin pelloilla mutta sehän ei pitänyt paikkaansa...
Apukan koeaseman entinen johtaja Arvi Valmari todisti, että Lapin oloissa juolavehnäinen suopelto tuottaa sopivalla lannoituksella aivan siedättävän sadon ja nurmen talvenkestävyys oli omaa luokkaa.
Mihinkäs sitten kaikki glyfosaatti, jos juolaksella koko pelto? ;D Varmasti aivan hyvä sato jollain juolavehnälajikkeella riittäisi monelle. Ja hyvä talvehtimiskyky lisäisi kannattavuutta edelleen.
-
Ei viljelty laajasti, mutta kokeita tehtiin kun luultiin että juola kasvaa huonoillakin pelloilla mutta sehän ei pitänyt paikkaansa...
Apukan koeaseman entinen johtaja Arvi Valmari todisti, että Lapin oloissa juolavehnäinen suopelto tuottaa sopivalla lannoituksella aivan siedättävän sadon ja nurmen talvenkestävyys oli omaa luokkaa.
Mihinkäs sitten kaikki glyfosaatti, jos juolaksella koko pelto? ;D Varmasti aivan hyvä sato jollain juolavehnälajikkeella riittäisi monelle. Ja hyvä talvehtimiskyky lisäisi kannattavuutta edelleen.
Juolavehnän maavarret olisivat hyvää rehua. Samoin osmankäämin juurakot, eli typha-jauho ::)
-
Miten muuten kävis juolalle tarkastuksessa kun nurmi pitää uudistaa viimeistään 5 vuoden välein?
-
Miten muuten kävis juolalle tarkastuksessa kun nurmi pitää uudistaa viimeistään 5 vuoden välein?
Onko juolavehnää saatavana sertinä tai luomuna, se auttaisi asiassa.
-
Miten muuten kävis juolalle tarkastuksessa kun nurmi pitää uudistaa viimeistään 5 vuoden välein?
Onko juolavehnää saatavana sertinä tai luomuna, se auttaisi asiassa.
Luin lehdestä, jossa eräskin hevostenpitäjä sanoi parhaiden nurmiensa olevan yli 7 vuotiaita. :o
Juola välttäis varmasti monelle heppatilalle.
-
Olin pari kesää töissä Lapin koeasemalla noiden juolavehnäkokeiden aikaan 80-luvun alussa. Jos teki sulavuuden vaatimat kolme satoa kesässä, niin kasvusto alkoi taantua muutaman vuoden jälkeen. Vaste (typpi)lannoitukseen oli kyllä hyvä ja satotasot myös.
Sitten vietiin Apukka-aavalle (saraturvetta) pari peräkärryllistä juolan juurakkoa niiltä hiesupelloilta. Seuraavana vuonna siellä ei noussut mitään. Lentäväksi lauseeksi tulikin "juolavehnä vaatii hyvän maan kasvaakseen".
Juolavehnähän tunnetusti pelastaa monen tilan nurmiviljelyn: jotain vihreää saadaan typpilannoitetta levittämällä. Viljelykasviksi tullakseen vaatii kyllä lisää fundeeraamista tuo viljelytekniikka.
Petri
-
Jättiputkihommat kannattaa keskittää Venäjälle ja juolavehnäprojektit vaikka Ruotsiin.
Olen paalannut 7 kesää hyvinkin monenlaisten viljelijöiden ja "viljelijöiden" kasvustoja. Tunnistan juolavehnän yli 24% pitoisuuden kitkerästä hajusta niitetyssä karheessa paalaintraktorin kopista poistumatta. Myös sängestä huomaa vihollisen läsnäolon helposti. Se kun mätänee tyvestä ruskean limaiseksi vähänkin märemmissä oloissa. Lehdilläkin on sellaista härmän oloista sävyä. Yllättävän monelle se tosiaan kelpaa "ihan tiheänä viidennen vuoden nurmena".
Äärimmäisin työmaa oli entinen järvenpohja josta tehtiin rehua yli kymmenen vuotta yhdellä kylvöllä. Lannoituksena oli lietelantaa pintalevityksenä ja solunestettä enemmän kuin laki sallii. Voi sitä löyhkää kun paalin avasi! Nuo populaatioiden kasvut noudattavat sellaista eksponentiaalifunktiota, mutta loppukin käy äkkiä. Em. tilalla oli kerran voikukkaa keltaisenaan 4 ha pelto. Niittomurskaimen päälläkin oli puolimetrinen karhe laskuvarjojääkäreitä. Vaan ei ollut seuraavana kesänä sen enempää keltaista kuin missä tahansa pellolla.
-
Pitääkö tieto, että suomessa viljeltiin tanskalaista? Juolavehnää säilörehuksi hyvän useasti niittämisen keston vuoksi, paikkaansa ? Tämän väitteen olen täällä kuullut. Joskus silloin muinoin kun säilis teki tuloaan...
Ei viljelty laajasti, mutta kokeita tehtiin kun luultiin että juola kasvaa huonoillakin pelloilla mutta sehän ei pitänyt paikkaansa...
Juolavehnissä on eroja! Kaikki eivät ole samaa lajiketta.
Vai samaa luonnonkantaa.. ???
-
Pitääkö tieto, että suomessa viljeltiin tanskalaista? Juolavehnää säilörehuksi hyvän useasti niittämisen keston vuoksi, paikkaansa ? Tämän väitteen olen täällä kuullut. Joskus silloin muinoin kun säilis teki tuloaan...
Ei viljelty laajasti, mutta kokeita tehtiin kun luultiin että juola kasvaa huonoillakin pelloilla mutta sehän ei pitänyt paikkaansa...
Juolavehnissä on eroja! Kaikki eivät ole samaa lajiketta.
Vai samaa luonnonkantaa.. ???
Vaikka noin. Olikohan juolavehnästä 13 vai 17 variaatiota listattuna. Komeimmissa tähkät ovat kuin rukiilla.
-
Jättiputkihommat kannattaa keskittää Venäjälle ja juolavehnäprojektit vaikka Ruotsiin.
Olen paalannut 7 kesää hyvinkin monenlaisten viljelijöiden ja "viljelijöiden" kasvustoja. Tunnistan juolavehnän yli 24% pitoisuuden kitkerästä hajusta niitetyssä karheessa paalaintraktorin kopista poistumatta. Myös sängestä huomaa vihollisen läsnäolon helposti. Se kun mätänee tyvestä ruskean limaiseksi vähänkin märemmissä oloissa. Lehdilläkin on sellaista härmän oloista sävyä. Yllättävän monelle se tosiaan kelpaa "ihan tiheänä viidennen vuoden nurmena".
Äärimmäisin työmaa oli entinen järvenpohja josta tehtiin rehua yli kymmenen vuotta yhdellä kylvöllä. Lannoituksena oli lietelantaa pintalevityksenä ja solunestettä enemmän kuin laki sallii. Voi sitä löyhkää kun paalin avasi! Nuo populaatioiden kasvut noudattavat sellaista eksponentiaalifunktiota, mutta loppukin käy äkkiä. Em. tilalla oli kerran voikukkaa keltaisenaan 4 ha pelto. Niittomurskaimen päälläkin oli puolimetrinen karhe laskuvarjojääkäreitä. Vaan ei ollut seuraavana kesänä sen enempää keltaista kuin missä tahansa pellolla.
Kasvit on aina osin viitseliäisyyden ja/tai talouspuolen määrittelemiä kun pellolla kasvaa. Jos jokin pelto ei millään käy kun rehuntuotantoon ja rehua tulee muualtakin riittävästi niin paras kate voi tulla siitä että puolinahkeaa korsimoskaa paalataan muutama paali vaikka lantapatterin peitoksi :)
Kasvien tutkimisella ja jalostamisella on aina jokin taloudellinen motiivi eikä se ole viljelijän talous :( Viljelijälle olisi edullinen sellainen kasvi joka kertakylvöllä työntäisi satoa keväästä syksyyn niin kauan että kynnetään. Saisi vielä olla sellainen että siemeniäkin olisi helppo tuottaa. Tuollaiseen jalostukseen ei vaan kukaan innostu kun ei siitä saa itselleen leipää ::)
-
http://www.youtube.com/watch?v=rUTWWsh6iGA
Oli niit ryssillä uskomattomia laitteitakin.
-
Miten muuten kävis juolalle tarkastuksessa kun nurmi pitää uudistaa viimeistään 5 vuoden välein?
Onko juolavehnää saatavana sertinä tai luomuna, se auttaisi asiassa.
Luin lehdestä, jossa eräskin hevostenpitäjä sanoi parhaiden nurmiensa olevan yli 7 vuotiaita. :o
Juola välttäis varmasti monelle heppatilalle.
Siinä on vaan semmonen homma, että jos tekee ns hevosheinää voi korjuuajankohta joskus venähtää, jollonka nurmi alkaa tuottaa itämiskykyisiä siemeniä. Kun näinä tapahtuu muutamia kertoja alkaa pellossa olla jo sellainen nurminata/timotei ym siemenpankki pinnassa, että kun siellä ajellaan seuraa riittävää multaantumista ja "paikkauskylvöä". Toidisteeksi käy esim, purkaa vanha heinäpaali "jossain" ja katsoa mitä itää.
Toki juolaheinä on hyvä täydentemään myös....
Jotkut väittävät, että juurikilpailu tekee käytännössä kaikenlaisesta "täydenkylvämisestä" turhaa, esim niillä itäväaltalaisilla nurmen "suorakylvökoneilla" ja perusteluna käytetään esim joidenkin luonnonkasvien kykyä torpata muut rikat edes itämästä penkkeihinsä.
-
Ennenhän jotkut kylvivätkin sellasta heinänsiementä mitä lakaisivat keväällä ladon permannolta.