Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe "Stalinin säilörehu" jättiläisukonputkikasvustosta...  (Luettu 7098 kertaa)

jooseppi

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 706

Viimeksi muokattu: 25.10.12 - klo:15:30 kirjoittanut jooseppi

jooseppi

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 706
Oishan se ollut mukava kun edes joku olisi reagoinut tähän kirjoitukseen, mutta joka tapauksessa nyt selvisi jokaiselle miksi tuota jättiputkea näkyy niin paljon Venäjän puolella, villiintyneenä. Itse kuulin ensimmäisen kerran 1990-luvun puolivälissä Aunuksen mainion maataloustieteilijä MMM Nikolai Stepanovitsh Vasiljev:in kautta, että kasvista tehtiin Joe-sedän käskystä viljelykokeita, sitä jalostettiin ja sen jälkeen siitä tehtiin säilörehua aivan 1960-luvun alkuun asti. Haut venäläisen yandex.ru-hakurobotin kautta vahvistivat asian. Nyt myös suomalaiset maataloustahot ovat siis tästä oudosta viljelyhistoriasta tietoisia, Uuden Suomen ja Agronetin välityksellä.

Käytännön elämä on usein tarua ihmeellisempi.

apilas

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 23100
  • fendt parkissa


tahallista kansan simputusta bolshevikkien taholta,tukihakemukset ovat sitten uudempi versio >:(
Miksi kaikki jotka ovat erimieltä kanssani ovat idiootteja?

nuffieldmaster

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1719
Pitääkö tieto, että suomessa viljeltiin tanskalaista? Juolavehnää säilörehuksi hyvän useasti niittämisen keston vuoksi, paikkaansa ? Tämän väitteen olen täällä kuullut. Joskus silloin muinoin kun säilis teki tuloaan... 
Markkinoiden Wahwimmat Wieska -lumilingot saat Kuuksenvaarasta parhaimpaan hintaan!
040-7306421  SOITA!  https://www.youtube.com/watch?v=IbiCOqk3fho

rene

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5964
Oishan se ollut mukava kun edes joku olisi reagoinut tähän kirjoitukseen, mutta joka tapauksessa nyt selvisi jokaiselle miksi tuota jättiputkea näkyy niin paljon Venäjän puolella, villiintyneenä. Itse kuulin ensimmäisen kerran 1990-luvun puolivälissä Aunuksen mainion maataloustieteilijä MMM Nikolai Stepanovitsh Vasiljev:in kautta, että kasvista tehtiin Joe-sedän käskystä viljelykokeita, sitä jalostettiin ja sen jälkeen siitä tehtiin säilörehua aivan 1960-luvun alkuun asti. Haut venäläisen yandex.ru-hakurobotin kautta vahvistivat asian. Nyt myös suomalaiset maataloustahot ovat siis tästä oudosta viljelyhistoriasta tietoisia, Uuden Suomen ja Agronetin välityksellä.

Käytännön elämä on usein tarua ihmeellisempi.
En usko että tuo kasvi ihan niin vaarallinen on kun väitetään, kyllä minusta tuon energiakäyttöä ainakin olisi syytä tutkia suomessakin.   Vaan kuuluukohan tuo niihin kasveihin joilla päästään koeruuduilla isoihin satoihin mutta käytännön viljelyssä ei :-\      Ei tuo nyt minusta kummoinen riski olisi jollain entisellä vapon ruokohelpiplantaasilla viljellä.  Kun ei ole paljoa tutkittu niin ei voi tietää vaikka kasvissa olisi potentiaalia suomalaiseksi "maissiksi" ???

Santatukki

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 324
Jooseppi hyvä, monet suomalaiset eivät ole suuremmin kiinostuneet tuon itäsen naapurin tekemisistä. Ymmärrys puuttuu. Tosin venäjästä ja venäläisistä puhuttaessa sitä pitää laajentaa paljon ja suurin osa ei ole siihen valmis vielä pitkään aikaan.
Se on suuri harmi.

cosmic_cowboy

  • Vieras
Oishan se ollut mukava kun edes joku olisi reagoinut tähän kirjoitukseen, mutta joka tapauksessa nyt selvisi jokaiselle miksi tuota jättiputkea näkyy niin paljon Venäjän puolella, villiintyneenä. Itse kuulin ensimmäisen kerran 1990-luvun puolivälissä Aunuksen mainion maataloustieteilijä MMM Nikolai Stepanovitsh Vasiljev:in kautta, että kasvista tehtiin Joe-sedän käskystä viljelykokeita, sitä jalostettiin ja sen jälkeen siitä tehtiin säilörehua aivan 1960-luvun alkuun asti. Haut venäläisen yandex.ru-hakurobotin kautta vahvistivat asian. Nyt myös suomalaiset maataloustahot ovat siis tästä oudosta viljelyhistoriasta tietoisia, Uuden Suomen ja Agronetin välityksellä.

Käytännön elämä on usein tarua ihmeellisempi.
En usko että tuo kasvi ihan niin vaarallinen on kun väitetään, kyllä minusta tuon energiakäyttöä ainakin olisi syytä tutkia suomessakin.   Vaan kuuluukohan tuo niihin kasveihin joilla päästään koeruuduilla isoihin satoihin mutta käytännön viljelyssä ei :-\      Ei tuo nyt minusta kummoinen riski olisi jollain entisellä vapon ruokohelpiplantaasilla viljellä.  Kun ei ole paljoa tutkittu niin ei voi tietää vaikka kasvissa olisi potentiaalia suomalaiseksi "maissiksi" ???

Ehkä voisi tuolla itänaapurin puolella tutkia kun on kasvuston perustamisen verran etumatkaa.

Naturalis

  • Vieras
Pitääkö tieto, että suomessa viljeltiin tanskalaista? Juolavehnää säilörehuksi hyvän useasti niittämisen keston vuoksi, paikkaansa ? Tämän väitteen olen täällä kuullut. Joskus silloin muinoin kun säilis teki tuloaan...
Ei viljelty laajasti, mutta kokeita tehtiin kun luultiin että juola kasvaa huonoillakin pelloilla mutta sehän ei pitänyt paikkaansa...

jooseppi

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 706
Ei viljelty laajasti, mutta kokeita tehtiin kun luultiin että juola kasvaa huonoillakin pelloilla mutta sehän ei pitänyt paikkaansa...

Apukan koeaseman entinen johtaja Arvi Valmari todisti, että Lapin oloissa juolavehnäinen suopelto tuottaa sopivalla lannoituksella aivan siedättävän sadon ja nurmen talvenkestävyys oli omaa luokkaa.

JoHaRa

  • Vieras
Pitääkö tieto, että suomessa viljeltiin tanskalaista? Juolavehnää säilörehuksi hyvän useasti niittämisen keston vuoksi, paikkaansa ? Tämän väitteen olen täällä kuullut. Joskus silloin muinoin kun säilis teki tuloaan...
Ei viljelty laajasti, mutta kokeita tehtiin kun luultiin että juola kasvaa huonoillakin pelloilla mutta sehän ei pitänyt paikkaansa...

Juolavehnissä on eroja! Kaikki eivät ole samaa lajiketta.

Jokioisilla kasvoi juolavehnää jonka tähkät heiluivat keskimäärin 140 sentin korkeudessa. Pisin Tammelasta löytämäni yksilö oli 320 senttinen eikä se ollut edes laossa... Savossa juolavehnä on säälittävää, harvoin yli 80 senttistä. Joku lajike näkyy tähkivän 40 senttisenä.

Teoriassa "hyvä" juolavehnä antaisi suopellolla hyvän sadon. Tai jopa kaksi satoa.

rene

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5964
Oishan se ollut mukava kun edes joku olisi reagoinut tähän kirjoitukseen, mutta joka tapauksessa nyt selvisi jokaiselle miksi tuota jättiputkea näkyy niin paljon Venäjän puolella, villiintyneenä. Itse kuulin ensimmäisen kerran 1990-luvun puolivälissä Aunuksen mainion maataloustieteilijä MMM Nikolai Stepanovitsh Vasiljev:in kautta, että kasvista tehtiin Joe-sedän käskystä viljelykokeita, sitä jalostettiin ja sen jälkeen siitä tehtiin säilörehua aivan 1960-luvun alkuun asti. Haut venäläisen yandex.ru-hakurobotin kautta vahvistivat asian. Nyt myös suomalaiset maataloustahot ovat siis tästä oudosta viljelyhistoriasta tietoisia, Uuden Suomen ja Agronetin välityksellä.

Käytännön elämä on usein tarua ihmeellisempi.
En usko että tuo kasvi ihan niin vaarallinen on kun väitetään, kyllä minusta tuon energiakäyttöä ainakin olisi syytä tutkia suomessakin.   Vaan kuuluukohan tuo niihin kasveihin joilla päästään koeruuduilla isoihin satoihin mutta käytännön viljelyssä ei :-\      Ei tuo nyt minusta kummoinen riski olisi jollain entisellä vapon ruokohelpiplantaasilla viljellä.  Kun ei ole paljoa tutkittu niin ei voi tietää vaikka kasvissa olisi potentiaalia suomalaiseksi "maissiksi" ???

Ehkä voisi tuolla itänaapurin puolella tutkia kun on kasvuston perustamisen verran etumatkaa.
No siinä olisi kyllä puolensa :o

kantola

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 27223
  • Ut sementem feeceris, ita metes.
Ei viljelty laajasti, mutta kokeita tehtiin kun luultiin että juola kasvaa huonoillakin pelloilla mutta sehän ei pitänyt paikkaansa...

Apukan koeaseman entinen johtaja Arvi Valmari todisti, että Lapin oloissa juolavehnäinen suopelto tuottaa sopivalla lannoituksella aivan siedättävän sadon ja nurmen talvenkestävyys oli omaa luokkaa.
Mihinkäs sitten kaikki glyfosaatti, jos juolaksella koko pelto? ;D Varmasti aivan hyvä sato jollain juolavehnälajikkeella riittäisi monelle. Ja hyvä talvehtimiskyky lisäisi kannattavuutta edelleen.
Yllä oleva materiaali on laadittu vain informatiivisessa tarkoituksessa, eikä siinä mainittuja seikkoja ole tarkoitettu ohjeeksi tai neuvoksi.

JoHaRa

  • Vieras
Ei viljelty laajasti, mutta kokeita tehtiin kun luultiin että juola kasvaa huonoillakin pelloilla mutta sehän ei pitänyt paikkaansa...

Apukan koeaseman entinen johtaja Arvi Valmari todisti, että Lapin oloissa juolavehnäinen suopelto tuottaa sopivalla lannoituksella aivan siedättävän sadon ja nurmen talvenkestävyys oli omaa luokkaa.
Mihinkäs sitten kaikki glyfosaatti, jos juolaksella koko pelto? ;D Varmasti aivan hyvä sato jollain juolavehnälajikkeella riittäisi monelle. Ja hyvä talvehtimiskyky lisäisi kannattavuutta edelleen.

Juolavehnän maavarret olisivat hyvää rehua. Samoin osmankäämin juurakot, eli typha-jauho  ::)

kantola

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 27223
  • Ut sementem feeceris, ita metes.
Miten muuten kävis juolalle tarkastuksessa kun nurmi pitää uudistaa viimeistään 5 vuoden välein?
Yllä oleva materiaali on laadittu vain informatiivisessa tarkoituksessa, eikä siinä mainittuja seikkoja ole tarkoitettu ohjeeksi tai neuvoksi.

JoHaRa

  • Vieras
Miten muuten kävis juolalle tarkastuksessa kun nurmi pitää uudistaa viimeistään 5 vuoden välein?

Onko juolavehnää saatavana sertinä tai luomuna, se auttaisi asiassa.