Onko 6630 romu? 

Ei, mutta ne koneet joilla ei oikeasti paljoa käyttöä ole, ovat vanhoja. Paalain ja toinen traktori ovat ainoat "hyvät" koneet, muiden arvo tuskin yhteensäkkään on yhtä yhtä paljoa kuin kummankaan näistä paremmista koneista.

Eli ei siis ole 5-siipisiä ilmajäähdytteisiä auroja parinkymmenen hehtaarin kynnöille, tai sadantonnin lietevaunua muutamalle sadalle motille yms. Koneet kuitenkin on näihin töihin, koska ei ole oikein muitakaan vahtoehtoja.
Tosin lietevaunu alko tänään vuotamaan niin pahasti, ettei yleiselle tielle kehtaa enään mennä

Lainaus käyttäjältä: hvinnamo - 23.10.12 - klo:16:49

 Onko 6630 romu? 

Ei, mutta ne koneet joilla ei oikeasti paljoa käyttöä ole, ovat vanhoja. Paalain ja toinen traktori ovat ainoat "hyvät" koneet, muiden arvo tuskin yhteensäkkään on yhtä yhtä paljoa kuin kummankaan näistä paremmista koneista.

Eli ei siis ole 5-siipisiä ilmajäähdytteisiä auroja parinkymmenen hehtaarin kynnöille, tai sadantonnin lietevaunua muutamalle sadalle motille yms. Koneet kuitenkin on näihin töihin, koska ei ole oikein muitakaan vahtoehtoja.
Tosin lietevaunu alko tänään vuotamaan niin pahasti, ettei yleiselle tielle kehtaa enään mennä

  Ei tässä koneilla pröystäillä vaikka pinta-alaa on. 4 traktorilla ei saa yhteenlaskettunakaan uutta N:ää, kyntöaurat 4-siipiset classicit, arvokkain lienee tuo sampo.  Koneet kuitenkin toimii puolentoista sadan pinta-alalla hyvin ja jos nuo ois uudempia niin ei tästä puhtaalla omalla tunnolla viikkoja pyörittäis erämaissa. Kulut kuriin niin ei tarvii yötä myöten raataa uusien koneiden osamaksuihin.

Lainaus käyttäjältä: erik - 22.10.12 - klo:17:33

Jos traktorista maksetaan 150000€ niin kyllä siihen pitäis minimissään tulla 1500h tai likemmäs pari tonnia vuotees että se oikeesti olis järkevää

Pari, kolmesataa tuntia riittää, kunhan tuntihinta vähintään 200 ekeä... Eli ei se käyttö, vaan mihin ja miten käyttää.

tiiä tuosta ajomäärästä itse tulee ajettua noin 1300h keskimäärin vuodessa eli normaalin työntekijän tuntimäärä.
nopeasti laskeskellut jotta tuollaisen 150000€ maksava´n koneen kannattava pitoon tarvitaan noin 110000 € llikevaihto jotta homma pyörii ja jää vielä vähän viivan allekkin, HUOM tämä oli vasta traktori. työkoneet päälle. Joten itse mene tuonne 100t liikevaihtoon 50000 € traktorilla. Jokainen voi miettiä kummalle jää viivan alle enemmän.

   Kolmeen viikkoon ei ole traktorin ohjaamossa käyty, viimeksi ajoin silloin puimurin halliin. Metillä oltu pohjoisessa ja huomenna ois tarkoitus siirtää kaivuria ja saada joku työkone vielä katon alle ennenkuin palataan pohjoiseen. Kyllä eniten tulosta viivan alle tuo nuo ajamattomat tunnit väitti kuka mitä tahansa.

Tuohon tulisi jokaisen pyrkiä !

Eli tehdä järkevästi ja tehokkaasti senverran työtä että saisi siitä riittävän toimeentulon ja käyttää ylimääräinen vapaa-aika virkistäytymiseen ja oman työkyvyn ylläpitoon tähtääviin toimenpiteisiin. Olokoon se sitten vaikka sen 2. tai 3. harrastekoneen ropaamista tai hyötyliikuntaa, mut pääasia olisi päästä irti arkirutiineista. Eihän ne uusimmatkaan koneet liiku jos ei ole itse kunnossa niitä liikuttamaan.

Voisi löytyä markkinoita traktorille, jossa olisi mekaaninen etujousitus ja -hytinjousitus, hiljainen ohjaamo, kova laatikko, mekaaninen ruisku, isoo mylly, painoa alle 5tn ja kaikki sähkökytkimet mekaanisia. Eikä siis yhtään elektronista ohjausboksia moottorille, jousitukselle, vaihteistolle, nostolaitteelle, kojetaulun instrumenteille
 tai työvaloille.
 Moottorinohjauspuolella taitaa tulla nykyään päästörajoitteet vastaan, mutta muuten tuo olisi ihan tehtävissä ja hintaa tulisi 30% vähemmän kun nykyisillä, kun softa- ja elektroniikkamiehet voisi lomauttaa suunnitteluosastolta suunnittelun ajaksi.
Ylläpidon osalta kustannukset ensimmäisen 20 käyttövuoden osalta varmaan jäisi 10%  nykyisestä, kun jäisi ne vuosittaiset viikon vianetsintä ja boksinvaihtotalkoot väliin.
Eipä tuo varmaan valmistaalle olisi kovin hyvää bisnestä kun jälkimarkkinointitulot jäisivät saamatta ensimmäiseltä 20 vuodelta,  mutta näin loppukäyttäjälle kyllä kelpaisi.
Ja lääkkeeksi on turha tarjota vanhaa valamettia, kun se ergonomia pitäisi olla ei-rampauttavaa ja -kuurouttavaa tasoa.

Voisi löytyä markkinoita traktorille, jossa olisi mekaaninen etujousitus ja -hytinjousitus, hiljainen ohjaamo, kova laatikko, mekaaninen ruisku, isoo mylly, painoa alle 5tn ja kaikki sähkökytkimet mekaanisia. Eikä siis yhtään elektronista ohjausboksia moottorille, jousitukselle, vaihteistolle, nostolaitteelle, kojetaulun instrumenteille
 tai työvaloille.
 ....

Kyllä olen samaa mieltä, mutta nämä mekaaniset kepit tuovat melua hyttiin. Sähköohjaus jättää mekaanisen melun pois hytistä.
Toki on kai olemassa korvaavia ohjausmenetelmiä?

Voisi löytyä markkinoita traktorille, jossa olisi mekaaninen etujousitus ja -hytinjousitus, hiljainen ohjaamo, kova laatikko, mekaaninen ruisku, isoo mylly, painoa alle 5tn ja kaikki sähkökytkimet mekaanisia. Eikä siis yhtään elektronista ohjausboksia moottorille, jousitukselle, vaihteistolle, nostolaitteelle, kojetaulun instrumenteille
 tai työvaloille.
 Moottorinohjauspuolella taitaa tulla nykyään päästörajoitteet vastaan, mutta muuten tuo olisi ihan tehtävissä ja hintaa tulisi 30% vähemmän kun nykyisillä, kun softa- ja elektroniikkamiehet voisi lomauttaa suunnitteluosastolta suunnittelun ajaksi.
Ylläpidon osalta kustannukset ensimmäisen 20 käyttövuoden osalta varmaan jäisi 10%  nykyisestä, kun jäisi ne vuosittaiset viikon vianetsintä ja boksinvaihtotalkoot väliin.
Eipä tuo varmaan valmistaalle olisi kovin hyvää bisnestä kun jälkimarkkinointitulot jäisivät saamatta ensimmäiseltä 20 vuodelta,  mutta näin loppukäyttäjälle kyllä kelpaisi.
Ja lääkkeeksi on turha tarjota vanhaa valamettia, kun se ergonomia pitäisi olla ei-rampauttavaa ja -kuurouttavaa tasoa.

Käytettynä on vähän ajettuja NH120 classic ja Valtra T170 classic ja mikä Meko se nyt oli Case mx140 ja kormikki. Tosin kevyttä alle 5tn löytyy Fiat NH 110-90 turbolla 4400 kg 160 hv.

Joo classikki mallit Valtrasta ja Nyykkäristä toteuttaa useimmat noista toiveista mutta ovat vähän painavan puoleisia riviviljely-pyörille, mistä juontaa tuo toivomus alle 5tn painosta. Fiiu on kyllä kovaa rautaa mutta vähän meluisa kampe pidempiin sessioihin, joita riittää kun työleveys työkoneissa on keskimäärin 1,5m. Vaatimukset senverran ristiriitaisia tuossa osa-aikaisessa sirkkelinterä-pyörillä ajelussa, että ei kai siihen valmista parasta vaihtoehtoa ole. Pitänee tehdä itse puusta, tai parista eri traktorista. Isoo kone vaatimuksen kyllä täyttää tässä tapauksessa jo 6l,ei tarvi olla 7,5l.

Olen joskus konemyyjiä haastatellut asian tiimoilta ja sanoma oli, että vaikka näistä sähköpuolen ongelmista puhutaan, niin silti vanhat mekaaniset vaihtoehdot vaan tuppasi jäämään hyllyyn ja sitä uudempaa tekniikkaa oleva sitten kuitenkin otettiin. Eli menekkiä ei vaan oikein ollut.

Olen joskus konemyyjiä haastatellut asian tiimoilta ja sanoma oli, että vaikka näistä sähköpuolen ongelmista puhutaan, niin silti vanhat mekaaniset vaihtoehdot vaan tuppasi jäämään hyllyyn ja sitä uudempaa tekniikkaa oleva sitten kuitenkin otettiin. Eli menekkiä ei vaan oikein ollut.

Näinhän se juurikin on, mutta käytetyn ostaja sitten arvostaisikin peruskonetta, mutta eihän sellaisia tule vaihtoon kun uuden ostaja haluaa kaikkilla herkuilla koneensa. Oma edellinen traktorihankinta oli 9 vuotta vanha ja 6700 ajettu kone 6 vuotta sitten, ja vastaava hankinta tulee taas varmaan vuoden-parin sisällä eteen mutta ajattelin taas kiertää hieman kauempaa nuo "liian hienot" konemallit josko vaikka sitten pääsisi samaan luotettavuuteen kuin nykyinen nyt jo yli 10 th ajettu "ykköspeli". Onhan tuossa sitten pari traktoria 80-luvulta aktiivisesti ja muutama 70-luvun takavetokin vähän vähemmän aktiivisesti remmissä mukana tarvittaessa. Ei se nyt niin kalliksi ole tainnut tulla tuota liikkuvaa maatalouskonemuseota ylläpitää, ja kaksi traktoria on pakko olla nykyisellä käyttötarpeella.

Kolme 80-90 hv traktoria 60 ha nurmi-viljanviljelyyn, hankintahinta 17500 euroa yhteensä. Eri merkkejä, ergonimiassa joo tietty sanomista (istuimia kuitenkin vaihdettu) ja Peltoorit aina päässä. Ajatus on kuitenkin se, että esmes rehuntekoaikaan niittomurskaimella, paalaimella ja käärijällä on kullakin oma traktori, hommat joutuu ja jos (kun) joku laukeaa, niin jokainen kelpaa mihin tahansa hommaan ilman remonttitaukoja. Se uusi yksi 17500 euron vehjekään tuskin olisi ylivertaisen luotettava, lisäksi jatkuva työkoneiden vaihtorumba vaivoineen ja riskeineen.

Näillä mennän toistaiseksi. Tiedä jos joskus vaurastuisi niin paljon, että tuplaa kalustonsa arvon tai saisi peltonsa geometrialtaan siihen kuntoon, että voisi vai olvia maistellen seurata urakoitsijan työtä. Taskulaskimen ostoa olen harkinnut.

Petri

Taskulaskimen ostoa olen harkinnut.

Petri

Varo sitten niitä digitaaleja, niistä menee tietokoneet juntturaan, mekaaninen vaihtoehto on varmatoimisempi.

Kolme 80-90 hv traktoria 60 ha nurmi-viljanviljelyyn, hankintahinta 17500 euroa yhteensä. Eri merkkejä, ergonimiassa joo tietty sanomista (istuimia kuitenkin vaihdettu) ja Peltoorit aina päässä.

Sitä ei tietysti täällä saa ääneen sanoa mutta jos kaikilla maatiloilla konekalustoon sijoitettu pääoma per hehtaari olisi tätä luokkaa niin meillä ei olisi mitään kannattavuuskriisiä. Mukavuudesta tietty joutuisi tinkimään ja naapureita ei saisi kateelliseksi... Aimolla on toimiva taskulaskin ja siinä hyvät patterit ja koska ideana on että maatalouden pitää tulla omillaan toimeen, siihen ei sijoiteta metsästä saatuja tuloja tai palkkatuloja niin tuota luokkaa per hehtaari saa kalustoon maksimissaan sijoittaa.

Niin ja hommat tulisivat silti tehtyä. Ei se pelto tiedä oliko äkeen veturina 80.000 euron ventti vai 12.000 euron 80-luvun takaveto voorti. Ja esimerkiksi viljatilalla ne traktorin hytissä vietetyt tuntimäärät ovat sitä luokkaa että sillä mukavuudella ei ole oikein mitään väliä.

Monesti olen miettinyt onko maatiloilla laskimessa joku oma merkki niiden peruslaskumerkkien lisäksi joka tuo laskutoimitukseen mukaan isännän viihtyvyyden, arvovallan, mielihyvän ja turhamaisuuden.

Esimekiksi 3000 tuntia ajetun trakorin vaihtoa laskeskelevalle tällainen merkki jolla edellämainitut seikat vakioidaan olisi hyvä olla olemassa, se toisi varmuutta talouden pitoon ja suunnitelmallisuuteen

Pitää myös muistaa kateusaspekti. Tärkeintä on, että naapurit kadehtii ja kylillä juorutaan.