Kuinka todellisesti laskette kulut traktorityötuntia kohden?

Pyörittelin varsin agron konelaskureita. Yllätyin siitä, kuinka loppujen lopuksi kallista on tuo "halpa työ" mitä itsekin teen jollakin vanhemmalla traktorilla. Kun koneen käyttöaste on alhainen (muutama sata tuntia), on sen tekemä työ kuitenkin yllättävän kallista. Poiston osuus on kuitenkin vain yksi tekijä kustannuksissa.

Itse kuulun siihen ryhmään, joka käyttää paljon vanhoja koneita ja traktoreitakin on siunaantunut useampia (tähän on myös syynsä, mutta se ei ole tässä pointti). Jos lasketaan todelliset kulut kutakin prosessia kohden, saadaan lopputulemana järkyttäviä summia. Jos töitä saisi järkeistettyä että pärjäis vähemmällä arsenaalilla, kannattais noita laittaa nippuun ja vaihtaa tilalle tuoreempi kampe jolla myös työt maistuu ja todennäköisyys korjauskulujen räjähtämiseen ehkä pienenee.

Kysymys kuuluukin, lasketteko oikeasti mitä konetyö tilalla maksaa? Onko sillä väliä? Vai meneekö porukka kassaorientoituneesti, onhan se "halvempaa" tehdä asiat siten että kovia euroja kuluu mahdollisimman vähän..? 

Liika laskeminen on pahasta. Kaikki muuttuu kannattamattomaksi. Mulla on kolme 70- ja 80-luvun takatuupparia muistona vanhoista hyvistä ajoista. Yksi on viettänyt eläkepäiviään käyttämättömänä navetan parvessa. Toinen on ainoa kone jolla voi asioida heinäladoissa ja kolmas on ainoa passeli klapikoneen edessä, jossa se on tainnut olla kohta vuoden kiinni. Jos tässä laskisi tuntien perusteella paljonko hintaa kertyy yhdelle ladossa käynnille, niin olisi se varmaan huikea Aina ajoittain tekee mieli pistää noista pari kappaletta lihoiksi. Se vaan on henkisesti raskas asia pyörittää 120hevosvoimaisella traktorilla klapikonetta. Tuntuu meinaan hieman koomiselta. Emminä tiedä mikä olisi enempi, vähempi parempi ratkaisu.

...ys kuuluukin, lasketteko oikeasti mitä konetyö tilalla maksaa? Onko sillä väliä? Vai meneekö porukka kassaorientoituneesti, onhan se "halvempaa" tehdä asiat siten että kovia euroja kuluu mahdollisimman vähän..? 

Joo, näin yritetään pyristellä, ts. rahaa ei ulkopuolelle jaettavaksi ole.

Puinti on hyvä esimerkki, urakoitsijalla teetettynä olis maksanu jotain kolmetonnia, joka raha olis tarvinnu olla ja maksaa ulos. Ei olis ollu...polttoainetta sai vähän pidemmällä maksuajalla. Tosin vastapainona oli neljä-viisi puinnin keskeyttänyttä remonttia, osa jäi puimatta. Luultavasti jos ei puimuria olisi niin ei sitä näille hehtaareille myöskään hankittaisi.

Tiedä sitten onko tässä hyvää tapaa ollenkaan. Rehuntekoonkin menee valtavasti rahaa, kun teetetään urakoitsijalla. Tosin vaihtoehtoa ei ole, tarvittavaa koneistusta ei ole itsellä lainkaan.

Toinen hyvä esimerkki on klapilämmitys. JOS kaikki työt laskee ja itsellekin jonkinlaisen tuntihinnan (vaikka vaan puiden pilkkominen/kattilaan lappaminen), niin kysymys kuuluu: voisiko tän systeemin lämmityksen hoitaa toisinkin ja mitä yleensä on tarpeellista lämmittää?

Kuinka todellisesti laskette kulut traktorityötuntia kohden?

Pyörittelin varsin agron konelaskureita. Yllätyin siitä, kuinka loppujen lopuksi kallista on tuo "halpa työ" mitä itsekin teen jollakin vanhemmalla traktorilla. Kun koneen käyttöaste on alhainen (muutama sata tuntia), on sen tekemä työ kuitenkin yllättävän kallista. Poiston osuus on kuitenkin vain yksi tekijä kustannuksissa.

Itse kuulun siihen ryhmään, joka käyttää paljon vanhoja koneita ja traktoreitakin on siunaantunut useampia (tähän on myös syynsä, mutta se ei ole tässä pointti). Jos lasketaan todelliset kulut kutakin prosessia kohden, saadaan lopputulemana järkyttäviä summia. Jos töitä saisi järkeistettyä että pärjäis vähemmällä arsenaalilla, kannattais noita laittaa nippuun ja vaihtaa tilalle tuoreempi kampe jolla myös työt maistuu ja todennäköisyys korjauskulujen räjähtämiseen ehkä pienenee.

Kysymys kuuluukin, lasketteko oikeasti mitä konetyö tilalla maksaa? Onko sillä väliä? Vai meneekö porukka kassaorientoituneesti, onhan se "halvempaa" tehdä asiat siten että kovia euroja kuluu mahdollisimman vähän..? 

" todennäköisyys korjauskulujen räjähtämiseen ehkä pienenee."    Aina yhtä lystikäs väite että uusiin koneisiin ei tulisi vikoja..     

Raktori ny on sinänsä halpa ku vakuutus ei maksa paljo mitää. Ja poisto on nolla ja jos tulee isoa vikaa niin purkupörssi kutsuu  Ja niisä romuista tiä. ne voi kestää hyvinki 10 vuotta. Ja työnteko on aina yhtäö vastentahtosta, sitä on niin helppo keksiä mielekkäämpää tekemistä ko istuanököttää raktorin kopis jotaki peltua kynsimäs.

Meinasinkin että jos muutaman vanhan laittas nippuun ja sille yhdelle riittäis käyttöastetta niin että sen vois pitää aina esim. huoltosopimuksen alaisena.

Tänä kesänä on ollut kokemusta siitä, että kaikki leviää. Mutta, ei tuo korjauskulu ollutkaan se pointti vaan käyttöasteen ja hankintahinnan suhde.

Liika laskeminen on pahasta. Kaikki muuttuu kannattamattomaksi. Mulla on kolme 70- ja 80-luvun takatuupparia muistona vanhoista hyvistä ajoista. Yksi on viettänyt eläkepäiviään käyttämättömänä navetan parvessa. Toinen on ainoa kone jolla voi asioida heinäladoissa ja kolmas on ainoa passeli klapikoneen edessä, jossa se on tainnut olla kohta vuoden kiinni. Jos tässä laskisi tuntien perusteella paljonko hintaa kertyy yhdelle ladossa käynnille, niin olisi se varmaan huikea Aina ajoittain tekee mieli pistää noista pari kappaletta lihoiksi. Se vaan on henkisesti raskas asia pyörittää 120hevosvoimaisella traktorilla klapikonetta. Tuntuu meinaan hieman koomiselta. Emminä tiedä mikä olisi enempi, vähempi parempi ratkaisu.

Hanki sähkökäyttöinen klapikone. 

Toinen hyvä esimerkki on klapilämmitys. JOS kaikki työt laskee ja itsellekin jonkinlaisen tuntihinnan (vaikka vaan puiden pilkkominen/kattilaan lappaminen), niin kysymys kuuluu: voisiko tän systeemin lämmityksen hoitaa toisinkin ja mitä yleensä on tarpeellista lämmittää

]Minkäläistä tuntihintaa olette laskeneet täällä roikkumiseen..?

Toinen hyvä esimerkki on klapilämmitys. JOS kaikki työt laskee ja itsellekin jonkinlaisen tuntihinnan (vaikka vaan puiden pilkkominen/kattilaan lappaminen), niin kysymys kuuluu: voisiko tän systeemin lämmityksen hoitaa toisinkin ja mitä yleensä on tarpeellista lämmittää

]Minkäläistä tuntihintaa olette laskeneet täällä roikkumiseen..?

Mää roikun täällä kuukausipalkalla, en oo laskenu

Mein vanhan Deeren huolto- ja korjauskulut ovat olleet 72 senttiä/h välillä 11500 h - 14050 h

Olisivat pienemmät jos peräöljyä ei vuotaisi niin järkyttävästi 

]Minkäläistä tuntihintaa olette laskeneet täällä roikkumiseen..?

Kallis nettiliittymä pitää täällä kuolettaa.

Tosin en roikukaan täällä, mutta ajan vain vanhoilla tai puolivanhoilla koneilla. Ja väitän että yllätysseisokkeja on vähemmän kuin uusimpien kamppeiden omistajilla. Neljä yli 150 hv konetta alle yhden uuden pääomalla. Kaikki valmiina täysiin töihin. Huoltokulut ovat yhtä konetta isommat, mutta valinnanvaraa on vaikka yhden ajaisikin telakalle. Ressi on pienempi kuin pyörittää vaikka kahta uutta konetta täysillä.

Meinasinkin että jos muutaman vanhan laittas nippuun ja sille yhdelle riittäis käyttöastetta niin että sen vois pitää aina esim. huoltosopimuksen alaisena.

Tänä kesänä on ollut kokemusta siitä, että kaikki leviää. Mutta, ei tuo korjauskulu ollutkaan se pointti vaan käyttöasteen ja hankintahinnan suhde.

Tuossa onkin jo saatu ajatuksesta kiinni tuossa "jos muutaman vanhan laittas nippuun"    Traktoritunnin hintaa on aivan turha itkeä jos se traktori joka tapauksessa on

Ääripään esimerkkejä mutta kuitenkin....

150000euron punavanteinen johon tunteja tulee 150vuodessa.

20000euron valkovanteinen 05-sarjalainen johon tulee tunteja 200.

Kumpi on sitten mukavampi kuskin kannalta oleskella, on asia erikseen.

Toiset ajaa ladalla ja toiset mersulla.......

Nää on aika pitkälti tilakohtaisia juttuja, mutta oma näkemys on, että paremmassa kunnossa ne koneet on, jos niiden määrän pitää minimissään. Jos nimittäin huoltoihin on varattu joku tietty aika, niin vähempiin koneisiin kerkeää tehdä ehkä jotain ylläpitohuoltoakin pakollisten huoltojen ja korjausten lisäksi. Vaikka traktori olis sata tuntia vuodessa töissä, niin pitää siihen silti vaihtaa moottoriöljyt vuosittain ja löpösuotimet ja ilmansuotimet parin vuoden välein. Peräöljyjä ja jäähdytysnesteitäkin kannattais muutaman vuoden välein vaihdella. Aina niistä kuluja ja lisätyötä tulee.

Se on toki järkevää, jos talossa on reservissä ykköskoneen lisäksi toinen, jolla sesonkiaikaan saa tehtyä välttämättömät ykköskoneen työt vaikkapa 70% tehokkuudella. Monesti on kuitenkin kiireaikaan järkevämpää vaihtaa konetta omassa pihassa, kuin lähteä kyliltä haalimaan korvaavaa konetta.

Ihmeen paljon tunneasiat tuntuvat olevan vallalla traktorin valinnassa, vaikka periaatteessa se on vaan yksi tulonmuodostuksen apuväline ?

PS. Sitä on taas aika vaikea järjellä perustella, jos talossa on vaikkapa 10 traktoria... 

Ääripään esimerkkejä mutta kuitenkin....

150000euron punavanteinen johon tunteja tulee 150vuodessa.

20000euron valkovanteinen 05-sarjalainen johon tulee tunteja 200.

Kumpi on sitten mukavampi kuskin kannalta oleskella, on asia erikseen.

Toiset ajaa ladalla ja toiset mersulla.......

Mutta kuitenkin tuon valkovanteisen vuosikustannus on yli kolmasosa punavanteisen kustannuksista, vaikka luulis että se on järkyttävän paljon halvempaa.

Kyllä se valitettava tosiasia on että kun oikeasti ruvetaan tekemään hommia niin yksi uusi tai uudehko kone per työmies on kaikkein edullisin. Yhtälössä on vaan yksi miinus. Sitten KUN tämä kone laukeaa sesonkiaikana niin korvaavan koneen saaminen on todellisen työn ja tuskan takana. Tällöin puhutaan yli tuhannen tunnin vuotuisista ajomääristä. Tätä yhtälöä voi laskea sillä että miettii vaikka etuperän hajoamista takuualaisessa koneessa ja ilman takuuta.Toki uuden koneen arvo laskee mutta saa siitä kuitenkin aika hyvin vaihdossa kolmen vuoden jälkeen.