Keskimääräinen tilakoko Suomessa euroopan 8. isoin

http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=12&ved=0CFUQFjABOAo&url=http%3A%2F%2Fwww.update.te-keskus.fi%2FPublic%2Fdownload.aspx%3FID%3D19533%26GUID%3D%257BE8F4E0BA-F89D-4ACA-AC14-6F0516E459FC%257D&ei=05IoUIOgOfCL4gSzxICYCA&usg=AFQjCNEiN5J-a6h18B6iiXCODsNgUbK4fQ&sig2=yu1kMDSOe0m7iAY2C6kyew

Yllättäen isoin on tsekissä. Ei ihme, että osaavat tehdä traktoreita.

http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=12&ved=0CFUQFjABOAo&url=http%3A%2F%2Fwww.update.te-keskus.fi%2FPublic%2Fdownload.aspx%3FID%3D19533%26GUID%3D%257BE8F4E0BA-F89D-4ACA-AC14-6F0516E459FC%257D&ei=05IoUIOgOfCL4gSzxICYCA&usg=AFQjCNEiN5J-a6h18B6iiXCODsNgUbK4fQ&sig2=yu1kMDSOe0m7iAY2C6kyew

Dokumentin viimeisellä sivulla lehmämäärä/tila: Suomessa hiukkasen yli 20 lehmää. Missä niitä 5-6 lehmän karjoja vielä on niin paljon että keskiarvo putoaa noin alas? Kun miettii lähiseudun karjoja niin mielestäni pienimmätkin, jotka vielä maitoa tuottavat, alkavat olla vähintään 20 lehmää.

Maatalouden rakenne EU:ssaEurostatin tilastolukuja vuodelta 2007
•EU:ssa on 7,3 miljoonaa maatilaa (yli 1 ha tiloja)
•Lisäksi 6,4 milj. maatilaa, joilla peltoa alle 1 ha
•Maatiloista 70 %:lla on peltoa alle 5 ha
•Keskipeltoala 22 ha (12,6 ha kaikilla tiloilla)
•Peltoa on 160 milj. ha
•Pelloista ja kotieläimistä 51 % on Ranskassa, Espanjassa, Saksassa ja UK: ssa
•Mainituissa maissa on 66 % kaikista yli 50 ha tiloista
•Kehitys kulkee: Tilamäärä vähenee ja koko kasvaa kaikkialla

Maatalouden rakenne EU:ssaEurostatin tilastolukuja vuodelta 2007
•EU:ssa on 7,3 miljoonaa maatilaa (yli 1 ha tiloja)
•Lisäksi 6,4 milj. maatilaa, joilla peltoa alle 1 ha
•Maatiloista 70 %:lla on peltoa alle 5 ha
•Keskipeltoala 22 ha (12,6 ha kaikilla tiloilla)
•Peltoa on 160 milj. ha
•Pelloista ja kotieläimistä 51 % on Ranskassa, Espanjassa, Saksassa ja UK: ssa
•Mainituissa maissa on 66 % kaikista yli 50 ha tiloista
•Kehitys kulkee: Tilamäärä vähenee ja koko kasvaa kaikkialla

Tuohon kun otetaan kaikki maailman maatilat niin luvut on aika yllättäviä. Prosenttilukema isompi ja pinta-ala pienempi..

Se vain lopulta merkitsee missä tilakoossa volyymit tuotetaan.  Taloo ja ääni eli ns kolhoosi demokratiaa ei ole tarvetta edes ajatuksissa sekoittaa mukaan tähän kuvioon. Mtk-kepu-persu-iput vetää omalle saamattomuudelle verrokiksi omavarais-maatalouden puuhamaat. 

 Se jos jokin on sitä saastaista mtk-ajattelua. "Kun kukaan ei laajenna niin jokaanen pystyy vilijelemähän" tällä kustannustasolla. 


On isännän kyrsät pihalla! 

Eipä kannattas paljon kapitalistina retostella jos tukia nostelee.

Lainaus käyttäjältä: Zetor - 13.08.12 - klo:16:33

Eipä kannattas paljon kapitalistina retostella jos tukia nostelee.

Taas yks ***** mtk slogani.... jolla perustellaan notta kukaan tupputuottaja ei vaan potkisi aisan yli... uhkaa jäädä järjestö-agroloogit vaille työtä kun paimennettavat tuput vähenevät kuin pyyt maailmanlopun edessä.

 

Niin eihän tuilla ole mitään tekemistä tuotannon tehokkuuden kanssa. Mihin niitä edes tarvitaan?

Se vain lopulta merkitsee missä tilakoossa volyymit tuotetaan.

Tällä ei oikeasti ole pask@nkaan väliä, jos tai kun mahat on täynnä. Sitäkään ei tilakoko takaa.

Se vain lopulta merkitsee missä tilakoossa volyymit tuotetaan.  Taloo ja ääni eli ns kolhoosi demokratiaa ei ole tarvetta edes ajatuksissa sekoittaa mukaan tähän kuvioon. Mtk-kepu-persu-iput vetää omalle saamattomuudelle verrokiksi omavarais-maatalouden puuhamaat. 

 Se jos jokin on sitä saastaista mtk-ajattelua. "Kun kukaan ei laajenna niin jokaanen pystyy vilijelemähän" tällä kustannustasolla. 


On isännän kyrsät pihalla! 

     

Et sä ole jonkinlaista maallikkosaarnaajan uraa harkinnut?
Tuollaisella kirkasotsaisen hurmoksellisella esitystavalla voisi päästä pitkälle..  Lähes UCD:n veroista mantran julistusta..

Ei silti, on siellä takana aika usein totuuden siemen. 

..

Ei silti, on siellä takana aika usein totuuden siemen. 

Ei orpo siemen 100 hehtaarin glyfosaattiautiomaassa montaa suuta ruoki. Vähän sama tilanne tuon megalomania- tapauksen järkivirtojen kanssa.

Jos viljelystä oieasti haluttaisiin tehokasta ja tuottavaa pitäisi siirtyä permakulttuuriin ja mahd myös monitasoviljelyyn. Eli siis esimerkiksi puutarha-tyyppinen ympäristö, jossa satoa otetaan vertikaalisesti eri tasoista, maan ja puiden väliltä. Tällainen ympäristö pitää myös kosteuden ja sopii kuiviin olosuhteisiin.

Vaihtoehtoinen isojen alojen esimerkki, jossa muutamaa lajia viljelleen kasviaavikoidutetaan neliökilometrit, sopii kyllä kasvinjalostajille ja torjunta-aine firmoille. Konekauppiaat ja lannoitefirmatkaan eivät pane hanttiin tälle tuin varmistetulle tulonsiirrolle.

Isäntä tai renki istuu mielikseen aktiivihiilisuodatetussa ja imastoidussa ja jousitetussa hytissään kyllä, ja vapaa-aikaakin jää akronetissä roikkumiseen, tai sitten ei, kun pitääkin taas lähteä ruiskuttamaan.

Kasvinjalostuksen tuloksena viljat vaativat yhä useampia kasvin"suojelu" -myrkkyjä ja tulonsiirto"lannoitteita" sekä hyönteis -tapa kaikki- kemiaa.

Nyt mänöö hyvin, kun s-ketjukin lupasi nostaa, vai lupasiko. Ainakin futuurit on kalliita.

Yhä harvempi kuitenkaan tulee näin toimeen ja kohta traktoriakaan ei enää tarvi edes kenenkään ajaa.


Tuotanto ei silti luo talouteen tuotantoa vastavaa tuloa, koska kaikki fiat raha on pankista lainattu.


Niinpä tulonsiirto orjuus on armoton. Vain muutamat selviävät. tuottamaan "ruokaa" tuhotusta maasta.



Jo 30- luvulla ymmärrettiin, että "tehoviljelyn" seurauksena maaperä on köyhtynyt eikä määrä korvaa laatua. tosin lääketehtaat kehittelevät mielelään synteettisiä vitamiineja sairaalle kansalle, joka elää yltäkylläisyydessä.(kö).

No semmosta. On sitä mullakin.

Ei noissa tilastoissa ole mitään yllättävää. Pienet viinitarhat pudottaa etelän maiden keskikoon pieneksi ja tsekeissä taas kolhoosimeiningin jälkeen vain harvoilla oli potentiaalia aloittaa viljely, joten tilakoot jäivät kerrasta järkeviksi.

Ei noissa tilastoissa ole mitään yllättävää. Pienet viinitarhat pudottaa etelän maiden keskikoon pieneksi ja tsekeissä taas kolhoosimeiningin jälkeen vain harvoilla oli potentiaalia aloittaa viljely, joten tilakoot jäivät kerrasta järkeviksi.

Mitkä ovat mielestäsi "järkevän tilakoon" tunnusmerkit ja kriteerit?

Alaraja kulkee mielestäni siellä missä koko mahdollistaa täysipäiväisen työskentelyn tilalla. Tarvittava koko, hehtaareissa mitattuna, vaihtelee huomattavasti tuotantosuunnittain. Hieman eri asia tuottaako viiniä vai vehnää.

Alaraja kulkee mielestäni siellä missä koko mahdollistaa täysipäiväisen työskentelyn tilalla. Tarvittava koko, hehtaareissa mitattuna, vaihtelee huomattavasti tuotantosuunnittain. Hieman eri asia tuottaako viiniä vai vehnää.

Montakos hehtaaria pitäs vehnää olla, että Suomessa työllistyis kokopäivääsesti?

Iliman pyrokratiaa.

Montakos hehtaaria pitäs vehnää olla, että Suomessa työllistyis kokopäivääsesti?

Iliman pyrokratiaa.

Tonneja se vaatii, bulkkituotanto. 100ha?

Permakulttuurista ja monitasoviljelystä. Jos ruuantuotantoa viedään siihen suuntaan nopeasti, ruuantuotanto korporatisoituu 100% varmasti. Jo nyt ympäristövaatimukset ja kilpailu hinnalla ajaa siihen suuntaan ja tuollaisen viljelytekniikan vaatima laaja-alainen ammattitaito ei löydy yksien korvien välistä. Eli henkisen pääoman tarve ajaa ruuantuotannon viimein muutaman suuryrityksen hallintaan. Siis jos asiaan ei puututa.

Monitasoviljely on nykytekniikalla erittäin käsityövaltaista, kun robotiikkaihmiset eivät ole saaneet massatuotantoon niitä pikkusia pelto/puutarhakusiaisroboja. Loppuu ahkerat hispaanit ja ukrainalaiset.

Tämähän on käynnissä koko ajan muutenkin, mutta kehitys ja peliliikkeet on sen verran hitaita, että maajussit pysyy ainakin osittain vielä mukana....