Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: Zetor - 13.08.12 - klo:10:11
-
Keskimääräinen tilakoko Suomessa euroopan 8. isoin
http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=12&ved=0CFUQFjABOAo&url=http%3A%2F%2Fwww.update.te-keskus.fi%2FPublic%2Fdownload.aspx%3FID%3D19533%26GUID%3D%257BE8F4E0BA-F89D-4ACA-AC14-6F0516E459FC%257D&ei=05IoUIOgOfCL4gSzxICYCA&usg=AFQjCNEiN5J-a6h18B6iiXCODsNgUbK4fQ&sig2=yu1kMDSOe0m7iAY2C6kyew
Yllättäen isoin on tsekissä. Ei ihme, että osaavat tehdä traktoreita.
-
http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=12&ved=0CFUQFjABOAo&url=http%3A%2F%2Fwww.update.te-keskus.fi%2FPublic%2Fdownload.aspx%3FID%3D19533%26GUID%3D%257BE8F4E0BA-F89D-4ACA-AC14-6F0516E459FC%257D&ei=05IoUIOgOfCL4gSzxICYCA&usg=AFQjCNEiN5J-a6h18B6iiXCODsNgUbK4fQ&sig2=yu1kMDSOe0m7iAY2C6kyew
Dokumentin viimeisellä sivulla lehmämäärä/tila: Suomessa hiukkasen yli 20 lehmää. Missä niitä 5-6 lehmän karjoja vielä on niin paljon että keskiarvo putoaa noin alas? Kun miettii lähiseudun karjoja niin mielestäni pienimmätkin, jotka vielä maitoa tuottavat, alkavat olla vähintään 20 lehmää.
-
Maatalouden rakenne EU:ssaEurostatin tilastolukuja vuodelta 2007
•EU:ssa on 7,3 miljoonaa maatilaa (yli 1 ha tiloja)
•Lisäksi 6,4 milj. maatilaa, joilla peltoa alle 1 ha
•Maatiloista 70 %:lla on peltoa alle 5 ha
•Keskipeltoala 22 ha (12,6 ha kaikilla tiloilla)
•Peltoa on 160 milj. ha
•Pelloista ja kotieläimistä 51 % on Ranskassa, Espanjassa, Saksassa ja UK: ssa
•Mainituissa maissa on 66 % kaikista yli 50 ha tiloista
•Kehitys kulkee: Tilamäärä vähenee ja koko kasvaa kaikkialla
-
Maatalouden rakenne EU:ssaEurostatin tilastolukuja vuodelta 2007
•EU:ssa on 7,3 miljoonaa maatilaa (yli 1 ha tiloja)
•Lisäksi 6,4 milj. maatilaa, joilla peltoa alle 1 ha
•Maatiloista 70 %:lla on peltoa alle 5 ha
•Keskipeltoala 22 ha (12,6 ha kaikilla tiloilla)
•Peltoa on 160 milj. ha
•Pelloista ja kotieläimistä 51 % on Ranskassa, Espanjassa, Saksassa ja UK: ssa
•Mainituissa maissa on 66 % kaikista yli 50 ha tiloista
•Kehitys kulkee: Tilamäärä vähenee ja koko kasvaa kaikkialla
Tuohon kun otetaan kaikki maailman maatilat niin luvut on aika yllättäviä. Prosenttilukema isompi ja pinta-ala pienempi..
-
Se vain lopulta merkitsee missä tilakoossa volyymit tuotetaan. 8) Taloo ja ääni eli ns kolhoosi demokratiaa ei ole tarvetta edes ajatuksissa sekoittaa mukaan tähän kuvioon. Mtk-kepu-persu-iput vetää omalle saamattomuudelle verrokiksi omavarais-maatalouden puuhamaat. ;)
Se jos jokin on sitä saastaista mtk-ajattelua. "Kun kukaan ei laajenna niin jokaanen pystyy vilijelemähän" tällä kustannustasolla.
;D ;D ;D ;D
On isännän kyrsät pihalla! ;D ;D ;D
Eipä kannattas paljon kapitalistina retostella jos tukia nostelee.
-
Eipä kannattas paljon kapitalistina retostella jos tukia nostelee.
Taas yks ***** mtk slogani.... jolla perustellaan notta kukaan tupputuottaja ei vaan potkisi aisan yli... uhkaa jäädä järjestö-agroloogit vaille työtä kun paimennettavat tuput vähenevät kuin pyyt maailmanlopun edessä.
;D
Niin eihän tuilla ole mitään tekemistä tuotannon tehokkuuden kanssa. Mihin niitä edes tarvitaan?
-
Se vain lopulta merkitsee missä tilakoossa volyymit tuotetaan.
Tällä ei oikeasti ole pask@nkaan väliä, jos tai kun mahat on täynnä. Sitäkään ei tilakoko takaa.
-
Se vain lopulta merkitsee missä tilakoossa volyymit tuotetaan. 8) Taloo ja ääni eli ns kolhoosi demokratiaa ei ole tarvetta edes ajatuksissa sekoittaa mukaan tähän kuvioon. Mtk-kepu-persu-iput vetää omalle saamattomuudelle verrokiksi omavarais-maatalouden puuhamaat. ;)
Se jos jokin on sitä saastaista mtk-ajattelua. "Kun kukaan ei laajenna niin jokaanen pystyy vilijelemähän" tällä kustannustasolla.
;D ;D ;D ;D
On isännän kyrsät pihalla! ;D ;D ;D
:D :D
Et sä ole jonkinlaista maallikkosaarnaajan uraa harkinnut?
Tuollaisella kirkasotsaisen hurmoksellisella esitystavalla voisi päästä pitkälle.. ;D Lähes UCD:n veroista mantran julistusta..
Ei silti, on siellä takana aika usein totuuden siemen. ;)
-
..
Ei silti, on siellä takana aika usein totuuden siemen. ;)
Ei orpo siemen 100 hehtaarin glyfosaattiautiomaassa montaa suuta ruoki. Vähän sama tilanne tuon megalomania- tapauksen järkivirtojen kanssa.
-
Jos viljelystä oieasti haluttaisiin tehokasta ja tuottavaa pitäisi siirtyä permakulttuuriin ja mahd myös monitasoviljelyyn. Eli siis esimerkiksi puutarha-tyyppinen ympäristö, jossa satoa otetaan vertikaalisesti eri tasoista, maan ja puiden väliltä. Tällainen ympäristö pitää myös kosteuden ja sopii kuiviin olosuhteisiin.
Vaihtoehtoinen isojen alojen esimerkki, jossa muutamaa lajia viljelleen kasviaavikoidutetaan neliökilometrit, sopii kyllä kasvinjalostajille ja torjunta-aine firmoille. Konekauppiaat ja lannoitefirmatkaan eivät pane hanttiin tälle tuin varmistetulle tulonsiirrolle.
Isäntä tai renki istuu mielikseen aktiivihiilisuodatetussa ja imastoidussa ja jousitetussa hytissään kyllä, ja vapaa-aikaakin jää akronetissä roikkumiseen, tai sitten ei, kun pitääkin taas lähteä ruiskuttamaan.
Kasvinjalostuksen tuloksena viljat vaativat yhä useampia kasvin"suojelu" -myrkkyjä ja tulonsiirto"lannoitteita" sekä hyönteis -tapa kaikki- kemiaa.
Nyt mänöö hyvin, kun s-ketjukin lupasi nostaa, vai lupasiko. Ainakin futuurit on kalliita.
Yhä harvempi kuitenkaan tulee näin toimeen ja kohta traktoriakaan ei enää tarvi edes kenenkään ajaa.
Tuotanto ei silti luo talouteen tuotantoa vastavaa tuloa, koska kaikki fiat raha on pankista lainattu.
Niinpä tulonsiirto orjuus on armoton. Vain muutamat selviävät. tuottamaan "ruokaa" tuhotusta maasta.
Jo 30- luvulla ymmärrettiin, että "tehoviljelyn" seurauksena maaperä on köyhtynyt eikä määrä korvaa laatua. tosin lääketehtaat kehittelevät mielelään synteettisiä vitamiineja sairaalle kansalle, joka elää yltäkylläisyydessä.(kö).
No semmosta. On sitä mullakin.
-
Ei noissa tilastoissa ole mitään yllättävää. Pienet viinitarhat pudottaa etelän maiden keskikoon pieneksi ja tsekeissä taas kolhoosimeiningin jälkeen vain harvoilla oli potentiaalia aloittaa viljely, joten tilakoot jäivät kerrasta järkeviksi.
-
Ei noissa tilastoissa ole mitään yllättävää. Pienet viinitarhat pudottaa etelän maiden keskikoon pieneksi ja tsekeissä taas kolhoosimeiningin jälkeen vain harvoilla oli potentiaalia aloittaa viljely, joten tilakoot jäivät kerrasta järkeviksi.
Mitkä ovat mielestäsi "järkevän tilakoon" tunnusmerkit ja kriteerit?
-
Alaraja kulkee mielestäni siellä missä koko mahdollistaa täysipäiväisen työskentelyn tilalla. Tarvittava koko, hehtaareissa mitattuna, vaihtelee huomattavasti tuotantosuunnittain. Hieman eri asia tuottaako viiniä vai vehnää.
-
Alaraja kulkee mielestäni siellä missä koko mahdollistaa täysipäiväisen työskentelyn tilalla. Tarvittava koko, hehtaareissa mitattuna, vaihtelee huomattavasti tuotantosuunnittain. Hieman eri asia tuottaako viiniä vai vehnää.
Montakos hehtaaria pitäs vehnää olla, että Suomessa työllistyis kokopäivääsesti?
Iliman pyrokratiaa.
-
Montakos hehtaaria pitäs vehnää olla, että Suomessa työllistyis kokopäivääsesti?
Iliman pyrokratiaa.
Tonneja se vaatii, bulkkituotanto. 100ha?
Permakulttuurista ja monitasoviljelystä. Jos ruuantuotantoa viedään siihen suuntaan nopeasti, ruuantuotanto korporatisoituu 100% varmasti. Jo nyt ympäristövaatimukset ja kilpailu hinnalla ajaa siihen suuntaan ja tuollaisen viljelytekniikan vaatima laaja-alainen ammattitaito ei löydy yksien korvien välistä. Eli henkisen pääoman tarve ajaa ruuantuotannon viimein muutaman suuryrityksen hallintaan. Siis jos asiaan ei puututa.
Monitasoviljely on nykytekniikalla erittäin käsityövaltaista, kun robotiikkaihmiset eivät ole saaneet massatuotantoon niitä pikkusia pelto/puutarhakusiaisroboja. Loppuu ahkerat hispaanit ja ukrainalaiset.
Tämähän on käynnissä koko ajan muutenkin, mutta kehitys ja peliliikkeet on sen verran hitaita, että maajussit pysyy ainakin osittain vielä mukana....
-
Montakos hehtaaria pitäs vehnää olla, että Suomessa työllistyis kokopäivääsesti?
Iliman pyrokratiaa.
Tonneja se vaatii, bulkkituotanto. 100ha?
Permakulttuurista ja monitasoviljelystä. Jos ruuantuotantoa viedään siihen suuntaan nopeasti, ruuantuotanto korporatisoituu 100% varmasti. Jo nyt ympäristövaatimukset ja kilpailu hinnalla ajaa siihen suuntaan ja tuollaisen viljelytekniikan vaatima laaja-alainen ammattitaito ei löydy yksien korvien välistä. Eli henkisen pääoman tarve ajaa ruuantuotannon viimein muutaman suuryrityksen hallintaan. Siis jos asiaan ei puututa.
Monitasoviljely on nykytekniikalla erittäin käsityövaltaista, kun robotiikkaihmiset eivät ole saaneet massatuotantoon niitä pikkusia pelto/puutarhakusiaisroboja. Loppuu ahkerat hispaanit ja ukrainalaiset.
Tämähän on käynnissä koko ajan muutenkin, mutta kehitys ja peliliikkeet on sen verran hitaita, että maajussit pysyy ainakin osittain vielä mukana....
Juu siis tämä kuva itsessään on vakava todiste siitä, että pankkiirien ja suuryritysten helmenvalkoiset hansikkaat ovat sormeilleet monitaso-viljelyn perusajatusta itselleen sopivaksi
http://cdn.innovateus.net/preset_4/multi_level_farming.jpg
Ei siihen tuollaisia rakennuksia sovi.
Esim omenapuu ja sen alle porkkanapenkki, siitä se lähtee ;D
Jaa että 100ha vehnää työllistää vuodeksi? Epäilen. Paitsi jos tykkää leipomisesta.
Työllisyydestä; markkinatalous tarvitsee työttömiä. Kysyntä ja tarjonta määräävät hinnan.
Tuottavuudesta; tuotanto ei edelleenkään luo talouteen tuotanota vastaavaa tuloa, vaan raha syntyy kun joku lainaa sitä pankista.
Korvien välistä, alle 10 % saattaa ehkä olla käytössä, ehkä si sitäkään. Pakkoruåtsi ja massavideot vähentävät alati käyttöä, sekä keinotekoiset makeutusaineet ynnä muut teollisuuden tuotteet. Vahingot ovat käsinkosketeltavia.
-
Ai sää meinaat omavaraistaloutta. Sun vallankumoukselle ei lie paljoa kannattajia. Sun esimerkillä onnistuu, mutta jos länsimaisen hemmon olis itte kasvateltava ruokansa, koko porukka kuolisi nälkään.
Kyllä mää ajatella luulen osaavani ja teoretisoida vielä paremmin. Molemmilla meillä ontuu siinä heikoimman lenkin kohdalla. Ihmisen.
Sotkit vielä tuotannon ja tuottavuuden. Korjaus: tuotanto luo vastaavan määrän tuloa, mutta palvelut eivät. Se on sun nollasummapelisi. Palveluihin keskittyvässä taloudessa on pakolla käytävä tuotannon arvonlisän kimppuun sutena, koska se on ainota syntyvää.
-
Ai sää meinaat omavaraistaloutta. Sun vallankumoukselle ei lie paljoa kannattajia. Sun esimerkillä onnistuu, mutta jos länsimaisen hemmon olis itte kasvateltava ruokansa, koko porukka kuolisi nälkään.
Kyllä mää ajatella luulen osaavani ja teoretisoida vielä paremmin. Molemmilla meillä ontuu siinä heikoimman lenkin kohdalla. Ihmisen.
Sotkit vielä tuotannon ja tuottavuuden. Korjaus: tuotanto luo vastaavan määrän tuloa, mutta palvelut eivät. Se on sun nollasummapelisi. Palveluihin keskittyvässä taloudessa on pakolla käytävä tuotannon arvonlisän kimppuun sutena, koska se on ainota syntyvää.
Tuota,
kasvaako BKT, kun Adam Smith kasvattaa pottuja? Ei kasva.
kasvaako BKT, kun Adam Smith kasvattaa pottuja ja myy ne? Kyllä kasvaa.
Valitettava tosiasia vain on, että jotta joku voi ostaa potut täytyy jonkun olla lainannut ko raha pankista.
Tässä esimerkiksi Suomen pankin tilasto euroalueen talletuksista ja lainoista. Velkaa on enemmän kuin "rahaa" .
http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/tase_ja_korko/2010/Pages/tilastot_rahalaitosten_lainat_talletukset_ja_korot_lainat_pt_yleison_lainat_ja_talletukset_fi.aspx
Yhteenvetona siis, tuotanto ei luo talouteen tuotantoa vastaavaa tuloa. Vai miten selität sen, että huolimatta jo vuosisatoja ja tuhansia jatkuneesta tuotannosta ja sen "tehostumisesta" ihmisillä on edelleen enemmän velkaa kuin "rahaa" ?
Sepä vasta pulma.. ;D
-
Tuossa vielä maailman tilastoja, ettei takerruta alueellisiin pikkuseikkoihin
https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/xx.html
"Stock of broad money" eli siis ikään kuin m3, on pienempi kuin "Stock of domestic credit" eli kotitalouksien lainat.
Sitten on vielä valtioiden velat.
Melko kannattamatonta on tämä tuotanto, vai mitä?
-
Tuota,
kasvaako BKT, kun Adam Smith kasvattaa pottuja? Ei kasva.
Kasvaa, kun potaatit on varastomuutoksena lisätty yrityksen taseeseen....ai niin, mutta eihän maatalous... :D :D
Tuotanto lisää aina bkt:ta silloin, kun tuote viedään varastomuutoksena taseeseen. Eri asia millä se myydään. Varastoarvon luulisi olevan tuotantokustannus+liikepääoman korko.
BKT on paska mittari. Tulonsiirrot tms rahanlutraus taskusta toiseen nostaa sitä, vaikkei mitään syntyisi. Ja korosta ollaan samaa mieltä. Niin kauan, kun rahalle pitää maksaa korkoa, velkakupla kasvaa. Koska kaikki numeraalinen raha on käytännössä lainassa jostain, se on velkaa. Jos säilötään niitä potaatteja puoli vuotta varastossa, ne ei lisäänny. Mutta jos rahaa laitat/sijoitat johonkin, sen pitäisi yllätysyllätys lisääntyä. Tässä on se ero, ei siinä tuotatko vai ei.
-
Ai niinkun tähän tapaan?
http://4.bp.blogspot.com/-s_AQMMyT8Hw/TprRbsVXR-I/AAAAAAAAABs/zhkEKcKtCy8/s1600/%25282%2529-Virtuaaliraha-reaalimaailma-jpg.jpg
Kuivaheinäfutuureja kevättalvelle, anyone?
-
Ei noissa tilastoissa ole mitään yllättävää. Pienet viinitarhat pudottaa etelän maiden keskikoon pieneksi ja tsekeissä taas kolhoosimeiningin jälkeen vain harvoilla oli potentiaalia aloittaa viljely, joten tilakoot jäivät kerrasta järkeviksi.
Järkevä tilakoko voi olla 2 hehtaaria tai 200 hehtaaria tai jotain ihan muuta. Kasvista riippuen, kaikki ei ole viljaa tai nurmea.
-
Ei noissa tilastoissa ole mitään yllättävää. Pienet viinitarhat pudottaa etelän maiden keskikoon pieneksi ja tsekeissä taas kolhoosimeiningin jälkeen vain harvoilla oli potentiaalia aloittaa viljely, joten tilakoot jäivät kerrasta järkeviksi.
Järkevä tilakoko voi olla 2 hehtaaria tai 200 hehtaaria tai jotain ihan muuta. Kasvista riippuen, kaikki ei ole viljaa tai nurmea.
Olisit lukenut pidemmälle, sillä niinhän minä seuraavassa postauksessa sanoin.
-
Lainaamallahan ne velat hoidetaan. Tuppukylän hotelliin saapui kaupparatsu joka halusi huoneen. Löi satasen tiskiin varausmaksua ja lähti kerroksiin tutkimaan huoneiden laatua. Sillä aikaa hotellinomistaja kävi maksamassa satasen velkansa putkimiehelle joka maksoi satasella parturilleen ja parturi *****lle joka meni ja maksoi hotelliyön. Huoneisiin pettynyt kaupparatsu palasi sai rahansa ja poistui paikkakunnalta. Velkakupla oli haihtunut ja kaikki jatkoivat huolettomina eloaan.
-
Lainaamallahan ne velat hoidetaan. Tuppukylän hotelliin saapui kaupparatsu joka halusi huoneen. Löi satasen tiskiin varausmaksua ja lähti kerroksiin tutkimaan huoneiden laatua. Sillä aikaa hotellinomistaja kävi maksamassa satasen velkansa putkimiehelle joka maksoi satasella parturilleen ja parturi *****lle joka meni ja maksoi hotelliyön. Huoneisiin pettynyt kaupparatsu palasi sai rahansa ja poistui paikkakunnalta. Velkakupla oli haihtunut ja kaikki jatkoivat huolettomina eloaan.
Aika hyvä vertaus rahan kulusta ;)
-
Lainaamallahan ne velat hoidetaan. Tuppukylän hotelliin saapui kaupparatsu joka halusi huoneen. Löi satasen tiskiin varausmaksua ja lähti kerroksiin tutkimaan huoneiden laatua. Sillä aikaa hotellinomistaja kävi maksamassa satasen velkansa putkimiehelle joka maksoi satasella parturilleen ja parturi *****lle joka meni ja maksoi hotelliyön. Huoneisiin pettynyt kaupparatsu palasi sai rahansa ja poistui paikkakunnalta. Velkakupla oli haihtunut ja kaikki jatkoivat huolettomina eloaan.
Fiat- rahan luonteeseen kuuluu, että kun velallinen maksaa luottonsa pankille sitä vastaavat numerot poistuvat pankin taseesta ja luottoa vastaava "raha" lakkaa olemasta. Niinpä pankkiveloista puhuttaessa tuo esimerkki ei toimi.
Esimerkki
lähtötilanne
talletukset 0
lainat 0
Asiakas ottaa pankista lainan ja laina "nostetaan" asiakkaan tilille.
talletukset 100
lainat 100
Asiakas kuluttaa lainansa esim hankintaan, se siis poistuu tililtä
talletukset 0
lainat 100
Asiakas saa hankinnan "tuottamaan" ja kerättyä rahaa lainan maksuun
talletukset 100
lainat 100
Asiakas maksaa lainansa
talletukset 0
lainat 0
Käteen jäi siis tuo hankinta, mutta sitä varten otettua velkaa eli rahaa ei enää ole olemassa.
Lisäksi tosielämässä asiakkaan tulisi tietty maksaa myös korkoa lainastaan, mikä onnistuu vain jonkun muun velalla eli rahalla, tai uudella velalla eli rahalla.
-
Ai sää meinaat omavaraistaloutta. Sun vallankumoukselle ei lie paljoa kannattajia. Sun esimerkillä onnistuu, mutta jos länsimaisen hemmon olis itte kasvateltava ruokansa, koko porukka kuolisi nälkään.
Kyllä mää ajatella luulen osaavani ja teoretisoida vielä paremmin. Molemmilla meillä ontuu siinä heikoimman lenkin kohdalla. Ihmisen.
Sotkit vielä tuotannon ja tuottavuuden. Korjaus: tuotanto luo vastaavan määrän tuloa, mutta palvelut eivät. Se on sun nollasummapelisi. Palveluihin keskittyvässä taloudessa on pakolla käytävä tuotannon arvonlisän kimppuun sutena, koska se on ainota syntyvää.
Ei se ihan noinkaan mene, ei sillä ole merkitystä mitä laskutetaan, pääasia että homma on kannattavaa, se on sitten sivuseikka onko laskutettava tuote perunaa vai parturitoimintaa, kunhan vaan homma on kannattavaa.
Monet maat on luoneet varsin korkean elintason, vaikka eivät oikeastaan tuota paljon mitään.
-
Ai sää meinaat omavaraistaloutta. Sun vallankumoukselle ei lie paljoa kannattajia. Sun esimerkillä onnistuu, mutta jos länsimaisen hemmon olis itte kasvateltava ruokansa, koko porukka kuolisi nälkään.
Kyllä mää ajatella luulen osaavani ja teoretisoida vielä paremmin. Molemmilla meillä ontuu siinä heikoimman lenkin kohdalla. Ihmisen.
Sotkit vielä tuotannon ja tuottavuuden. Korjaus: tuotanto luo vastaavan määrän tuloa, mutta palvelut eivät. Se on sun nollasummapelisi. Palveluihin keskittyvässä taloudessa on pakolla käytävä tuotannon arvonlisän kimppuun sutena, koska se on ainota syntyvää.
Ei se ihan noinkaan mene, ei sillä ole merkitystä mitä laskutetaan, pääasia että homma on kannattavaa, se on sitten sivuseikka onko laskutettava tuote perunaa vai parturitoimintaa, kunhan vaan homma on kannattavaa.
Monet maat on luoneet varsin korkean elintason, vaikka eivät oikeastaan tuota paljon mitään.
Ajattelitko esimerkkinä KREIKKAA ??????
Varsin korkea elintaso ja eivät tuota mitään.
-
Ai sää meinaat omavaraistaloutta. Sun vallankumoukselle ei lie paljoa kannattajia. Sun esimerkillä onnistuu, mutta jos länsimaisen hemmon olis itte kasvateltava ruokansa, koko porukka kuolisi nälkään.
Kyllä mää ajatella luulen osaavani ja teoretisoida vielä paremmin. Molemmilla meillä ontuu siinä heikoimman lenkin kohdalla. Ihmisen.
Sotkit vielä tuotannon ja tuottavuuden. Korjaus: tuotanto luo vastaavan määrän tuloa, mutta palvelut eivät. Se on sun nollasummapelisi. Palveluihin keskittyvässä taloudessa on pakolla käytävä tuotannon arvonlisän kimppuun sutena, koska se on ainota syntyvää.
Ei se ihan noinkaan mene, ei sillä ole merkitystä mitä laskutetaan, pääasia että homma on kannattavaa, se on sitten sivuseikka onko laskutettava tuote perunaa vai parturitoimintaa, kunhan vaan homma on kannattavaa.
Monet maat on luoneet varsin korkean elintason, vaikka eivät oikeastaan tuota paljon mitään.
Ajattelitko esimerkkinä KREIKKAA ??????
Varsin korkea elintaso ja eivät tuota mitään.
Ajattelin semmosia maita kuten Tanska, Luxemburg, Hollanti, Belgia jne....
Suuryhtiöitä suhteellisen vähän, teollisuus pienten ja keskisuurten yritysten varassa, omia raaka-aineita tai energiaa ei ole, maatalous varsin vahva sektori, palveluja erittäin paljon, kuten esim. kuljetustoimi ja Hollannissa myös satamat.
-
Fiat- rahan luonteeseen kuuluu, että kun velallinen maksaa luottonsa pankille sitä vastaavat numerot poistuvat pankin taseesta ja luottoa vastaava "raha" lakkaa olemasta. Niinpä pankkiveloista puhuttaessa tuo esimerkki ei toimi.
Esimerkki
lähtötilanne
talletukset 0
lainat 0
Asiakas ottaa pankista lainan ja laina "nostetaan" asiakkaan tilille.
talletukset 100
lainat 100
Asiakas kuluttaa lainansa esim hankintaan, se siis poistuu tililtä
talletukset 0
lainat 100
Asiakas saa hankinnan "tuottamaan" ja kerättyä rahaa lainan maksuun
talletukset 100
lainat 100
Asiakas maksaa lainansa
talletukset 0
lainat 0
Käteen jäi siis tuo hankinta, mutta sitä varten otettua velkaa eli rahaa ei enää ole olemassa.
Lisäksi tosielämässä asiakkaan tulisi tietty maksaa myös korkoa lainastaan, mikä onnistuu vain jonkun muun velalla eli rahalla, tai uudella velalla eli rahalla.
Sulla ei oo hajuakaan tästä rahankierrosta.
Ensinnäkään, pankki ei "luo" rahaa sitä uloslainatessaan, vaan raha siirtyy luottotileille pankin taseesta. Tase taas rakentuu pankkiin talletetuista rahoista ja ulkonaolevien lainojen korkotuotoista. Siis karkeasti. Rahamäärä ei myöskään katoa mihinkään, vaan säilyy pankin taseessa lisättynä korkotulosta syntyneellä tuloksella. Korko- ja kulumaksuista on tietysti vähennettävä pankin kulut ennen taseeseen vientiä, mutta periaate on tämä. Kuplaa alkaa syntyä korkeasta korkotasosta ja/tai olemattomista luottotappioista yleisellä tasolla. Silloin rahaa tulee enemmän kuin sitä saadaan tuottavasti sijoitettua ja riskinotto kasvaa. Luottotappioita eli alaskirjauksia (=rahan häviämistä) tarvitaan siis pakolla.
Sun mainitsemallasi tavalla toimii vain keskuspankki, joka laskee rahaa liikkeelle ja ottaa sitä markkinoilta pois. Mutta se ei lainoita hankintoja.
-
Ensinnäkään, pankki ei "luo" rahaa sitä uloslainatessaan, vaan raha siirtyy luottotileille pankin taseesta.
Sun mainitsemallasi tavalla toimii vain keskuspankki, joka laskee rahaa liikkeelle ja ottaa sitä markkinoilta pois.
Kyllä nuo pankit juurikin luovat rahaa tyhjästä tai oikeastaan moninkertaistavat sen keskuspankin liikkeelle laskeman rahan määrän, vaikka esimerkki sinällään olikin surkea. Jotta pankit eivät kuitenkaan voisi aivan rajattomasti monistaa rahaa, tietty osuus (muutama prosentti) pitää tallettaa keskuspankkiin.
-
Ensinnäkään, pankki ei "luo" rahaa sitä uloslainatessaan, vaan raha siirtyy luottotileille pankin taseesta.
Sun mainitsemallasi tavalla toimii vain keskuspankki, joka laskee rahaa liikkeelle ja ottaa sitä markkinoilta pois.
Kyllä nuo pankit juurikin luovat rahaa tyhjästä tai oikeastaan moninkertaistavat sen keskuspankin liikkeelle laskeman rahan määrän, vaikka esimerkki sinällään olikin surkea. Jotta pankit eivät kuitenkaan voisi aivan rajattomasti monistaa rahaa, tietty osuus (muutama prosentti) pitää tallettaa keskuspankkiin.
Luotonlaajennus on endogeenistä ja vakavaraisuusvaatimus pitää osata erottaa vähimmäisvarantovaatimuksesta.
-
Rahamäärä ei myöskään katoa mihinkään, vaan säilyy pankin taseessa lisättynä korkotulosta syntyneellä tuloksella.
"Kun pankille maksetaan laina takaisin, niin kyllä se raha katoaa. Aina, jos asiakas maksaa pankille eikä toiselle asiakkaalle, rahan määrä supistuu."
-Suomen pankki liikepankkien toiminnasta.
http://www.talousdemokratia.fi/sivut/suomen_pankin_vastaus
-
Paappala on suuri tila, mutta niin vaan nostaa tukia siinä kuin pienikin tila eli 800 ha x noin 550 euroa = 440 000 euroa ,mutta koskeeko tätä jo tukikatto leikkaus.?
-
Paappala on suuri tila, mutta niin vaan nostaa tukia siinä kuin pienikin tila eli 800 ha x noin 550 euroa = 440 000 euroa ,mutta koskeeko tätä jo tukikatto leikkaus.?
Noin 570 000 euroa vuonna 2011. Tukiraha valuu tuotantopanosteollisuudelle, voittopuolisesti ulkomaille öljyn ja lannoitteiden, sekä kemikaalien hinnassa, koneissa ja kalustossa sekä logistiikassa tuetaan konekauppiaita ja liikennöitsijöitä, sekä palkkoina maksatetaan aputyöväelle loput. Vuokranantajat varmaankin kuittaavat 150 000, siinä se sitten onkin, eikä taida ihan riittääkään, eli maataloustuotannonkin arvosta suuri osa valuu ulos tilalta eikä edistä viljelijän omaa toimeentuloa.
Joskus herääkin hetkeksi pieni mietintö nimityksestä maataloustuki ? Maataloustuki-nimitys harhauttaa, ajatellaan mäkitupalaisen kuokkivan tilkkuaan ja siihen sitten ahkeran perheen punaposkisille lapsille tuetaan apetta pöytään.
Vaikka siis kyse on bisnestuesta, säädellyillä sisämarkkinoilla, jotta täälläkin pärjättäisiin ulkomaiden suurplantaasien rinnalla. Viljelijäähän tässä ei tueta, viljelijä kitkuttelee metsänmyynneillä, lumiaurauksilla ja kaikilla sekatöillä sekä pienteollisuudella oman elantonsa.
-SS-
-
Jos ruoka subventoidaan kuluttjalle puoli-ilmaiseksi se on maanviljelijän tukemista. Jos koulutus tai terveydenhoito subventoidaan täysin ilmaiseksi se onkin opiskelijan tai potilaan tukemista. ::)
-
Mites meillä? No meillähän 45% keskimäärin maatilojen liikevaihdosta on tukea. Ja jos joku voi kirkkain silmin väittää että Utsjoella tuettu maidontuotanto on kuluttajan tukemista niin aika kova usko pitää olla asiaansa... Tai joku tukihaikkula Lapissa. Tulee kallista lihaa kuluttajille...
Jos homma hoidettaisiin niin kuin muualla ja viljely keskitettäisiin pääosin parhaille alueille ja tuki-% alle 20 liikevaihdosta niin se osuus on kuluttajan tukemista. Valitettavasti meillä tuki on suunnattu niin että se on puhtaasti aluepolitiikkaa ja maatilojen tukemista, ei kuluttajan tukemista.
Paskanjauhantaa. Ouluun asti on parasta viljelyaluetta ja Lapin tuet on pisaroita meressä. Itävaltakin tukee avokätisesti viljelyä vuorenrinteillä. Ongelma on mittakaavassa ja rakenteissa. Mulla on tuki% alle 20, investointituet 10 vuodelle jyvitettynäkin 24. Mites viljanviljelyssä? Saksassa taisi olla jollain alueella tukitaso noin 1000 euron pinnassa hehtaarille, mutta tavaraa tuli lähes 10 tonnia, joten tulee siitä myyntitulojakin. Taitaa vaan jäädä tuki% vähän 10 korkeammalle silti ;)
-
Jos ruoka subventoidaan kuluttjalle puoli-ilmaiseksi se on maanviljelijän tukemista.
Jos maataloustuki yksinomaan määritellään ruuan subventoimiseksi kuluttajalle, on tosiaan kyseisen subventoimisen hyötysuhde - ehkä jopa vaikutus vaihtotaseeseen - vaikutukseltaan yllättävänkin tehoton. Johtuen varmaankin matalista kokonaissadoista ja suuresta määrästä aktiivituotannon ulkopuolella olevia peltoja.
On tietyllä tavalla tarkoituksenmukaista olla näkemättä erilaisten maatalouden ympärillä pyörivien kotimaisten intressiryhmien edunvalvontaa tässä maataloustukiasiassa.
-SS-
-
Vaikka siis kyse on bisnestuesta, säädellyillä sisämarkkinoilla, jotta täälläkin pärjättäisiin ulkomaiden suurplantaasien rinnalla. Viljelijäähän tässä ei tueta, viljelijä kitkuttelee metsänmyynneillä, lumiaurauksilla ja kaikilla sekatöillä sekä pienteollisuudella oman elantonsa.
-SS-
Vähän mutta asiaa.
-
Mikäs ölis sitten sopiva määritelmä sopivan koon ylärajaksi? Teoriassahan voidaan "tehostaa" niin kauan että esim. Monsanto hoitaa kaiken viljelyn. Saksassahan joku välkky oli jo esittäny että esim viljakauppaketjut hoidattais viljelytyöt kyläkunnittain urakoitsijoilla. Viljelijältä vaan talvella nimi paperiin ja keväällä kattelee mitä agrin setä on käskenny urakoitsijan meidän kylälle kylvämään. Rationaalista ja tehokasta? Mitä virkaa on tässä mallissa viljelijällä? Joutaa pois ketjusta. Maanomistuksenhan voi lakkauttaa ja antaa ne maat elintarviketeollisuuden käyttöön? Siinähän sitten ruoka halpenee...?
-
Mikäs ölis sitten sopiva määritelmä sopivan koon ylärajaksi? Teoriassahan voidaan "tehostaa" niin kauan että esim. Monsanto hoitaa kaiken viljelyn. Saksassahan joku välkky oli jo esittäny että esim viljakauppaketjut hoidattais viljelytyöt kyläkunnittain urakoitsijoilla. Viljelijältä vaan talvella nimi paperiin ja keväällä kattelee mitä agrin setä on käskenny urakoitsijan meidän kylälle kylvämään. Rationaalista ja tehokasta? Mitä virkaa on tässä mallissa viljelijällä? Joutaa pois ketjusta. Maanomistuksenhan voi lakkauttaa ja antaa ne maat elintarviketeollisuuden käyttöön? Siinähän sitten ruoka halpenee...?
Just näin. Rakennemuutoslobbarit ovat siinä muodoin ristiriitaista väkeä, että jatkuvan volyyminnoston sanoman takana todennäköisesti on oman edun ketunhäntä kainalossa, eli että se rakennemuutos voisi sittenkin pysähtyä heihin, ja he voisivat poimia suuruuden ekonomian marjat, säännellyn ja valtion suojaaman bisneksen huomassa. Vaikka seuraava vaihe olisi yhdistää esimerkiksi koko valtion pellot jonkun sijoitusyhtiön hallintaan, ja alkaa pelata sitten isoa kovaa maailmanmarkkinoiden kilpailussa.
-SS-
-
Just näin. Rakennemuutoslobbarit ovat siinä muodoin ristiriitaista väkeä, että jatkuvan volyyminnoston sanoman takana todennäköisesti on oman edun ketunhäntä kainalossa, eli että se rakennemuutos voisi sittenkin pysähtyä heihin, ja he voisivat poimia suuruuden ekonomian marjat, säännellyn ja valtion suojaaman bisneksen huomassa. Vaikka seuraava vaihe olisi yhdistää esimerkiksi koko valtion pellot jonkun sijoitusyhtiön hallintaan, ja alkaa pelata sitten isoa kovaa maailmanmarkkinoiden kilpailussa.
-SS-
Suomen nykyisellä tilarakenteella ja vallitsevan maantieteen mahdollistamalla optimi tilarakenteella on yhä nytkin niin suuri cappi välissä, että pakostakin edelläoleva tilitys kertoo kirjoittajan "näkökulmalla" olevan pahasti oma lehmä ojassa. ;)
Ku mikään ei vaan muuttuisi... ja sit juna menikin. :o
-
Just näin. Rakennemuutoslobbarit ovat siinä muodoin ristiriitaista väkeä, että jatkuvan volyyminnoston sanoman takana todennäköisesti on oman edun ketunhäntä kainalossa, eli että se rakennemuutos voisi sittenkin pysähtyä heihin, ja he voisivat poimia suuruuden ekonomian marjat, säännellyn ja valtion suojaaman bisneksen huomassa. Vaikka seuraava vaihe olisi yhdistää esimerkiksi koko valtion pellot jonkun sijoitusyhtiön hallintaan, ja alkaa pelata sitten isoa kovaa maailmanmarkkinoiden kilpailussa.
-SS-
Suomen nykyisellä tilarakenteella ja vallitsevan maantieteen mahdollistamalla optimi tilarakenteella on yhä nytkin niin suuri cappi välissä, että pakostakin edelläoleva tilitys kertoo kirjoittajan "näkökulmalla" olevan pahasti oma lehmä ojassa. ;)
Ku mikään ei vaan muuttuisi... ja sit juna menikin. :o
Niin tai näin. Mutta, jos rakennekehitys jatkuu tällaisena, lopputuloksena on korkeintaan kaksi ( 2 ) tilaa /maailma. Tämä toimii ilmeisesti hetkenaikaa kunnes aletaan taas jakamaan. Tällä kehityksen vauhdilla ei Suomen maataloudella ole minkäänlaista tulevaisuutta. Tulevaisuuden ruoka tuotetaan aivan jossain muualla.
-
Eiköhän ruokaa tuoteta sielä missä sille on sopivat olosuhteet. Suomen tuotannon suurin luonnonhaitta vaikuttaisi olevan isäntien ja emäntien korvien välissä. ;)
-
Eiköhän ruokaa tuoteta sielä missä sille on sopivat olosuhteet. Suomen tuotannon suurin luonnonhaitta vaikuttaisi olevan isäntien ja emäntien korvien välissä. ;)
;D ;D Jep, mutta sille haitalle ei saisi maksaa tukea...
Sopivan tilakoon määrittäminen on vaikeaa, siihen vaikuttaa yhteiskunnan vaatimukset sekä sosiaaliset ja taloudelliset vaatimukset. Edelleen se itse töiden tekeminen on maatalouden helpoiten järjestettävä homma vaikka kaikkien täppäreiden mielestä se on just se ylivoimaisuus minkä takia heidät on tähän hommaan valittu... Siinä että joku ylikansallinen yritys viljelisi peltoja ja tuottaisi ruokaa, ei ole vapaassa yhteiskunnassa mahdollista, sillä on turha pelotella. Jos yhteiskuntajärjestys olisi sellainen että ihmiset sen hyväksyisivät, niin meillä olisi paljon suurempiakin murheita kuin se kuka saa täpinöidä ja missä.
Näkisin että optimaalinen tilakoko on se jonka arvo yhteiskunnalle on suurempi kuin pelkät tuotetut tonnit tai viljellyt hehtaarit, optimaalinen tilakoko on kuluttajan ymmärrettävissä ja omistajiensa hallittavissa, kuluttajalla on mielikuva toteutuvasta sosiaalisesta tasa-arvosta jota maatila osaltaan luo tuottamalla raaka-aineita erilaisiin käyttötarkoituksiin ja joita kuluttajalla on varaa ostaa.
Tilan omistuspohjalla tai sillä että jollain on oikeus viljellä ei ole mitään tekemistä optimaalisen tilakoon kanssa, optimaalinen tilakoko määritellään yhteiskunnan taholta, ei maanviljelijän itsensä. Jokainen optimaalinen maatila lunastaa päivittäin paikkansa ja arvostuksensa yhteiskunnassa.
-
Niin tai näin. Mutta, jos rakennekehitys jatkuu tällaisena, lopputuloksena on korkeintaan kaksi ( 2 ) tilaa /maailma. Tämä toimii ilmeisesti hetkenaikaa kunnes aletaan taas jakamaan. Tällä kehityksen vauhdilla ei Suomen maataloudella ole minkäänlaista tulevaisuutta. Tulevaisuuden ruoka tuotetaan aivan jossain muualla.
ei se noin mene muualla kuin MTK-tupaillan propagandapläjäyksessä.
Oikeassa elämässä samaa vauhtia rakenteen muutoksen kanssa kehittyy tuotantoteknologia ja -menetelmät. Osa uusista menetelmistä tulee aina rakennekehitysketjun "alapäähän", koska epävarmat tekniikat on testattava pienimuotoisena. Menetelmän kehittyessä isoista osa omaksuu uutta ja osa jatkaa kilpailua tehostamalla vanhaa edelleen. Uutta tekniikkaa testanneista pienistä yksiköistä alkaa taas kasvaa uusia kilpailijoita. Yksi asia on varmaa: 20 vuotta ei voi tehdä samalla tavalla ja odottaa, että siitä vielä irtoaisi leipä. Jos näin ajatellaan laajasti, on täpinäreiska oikeassa ;)
-
Niin tai näin. Mutta, jos rakennekehitys jatkuu tällaisena, lopputuloksena on korkeintaan kaksi ( 2 ) tilaa /maailma. Tämä toimii ilmeisesti hetkenaikaa kunnes aletaan taas jakamaan. Tällä kehityksen vauhdilla ei Suomen maataloudella ole minkäänlaista tulevaisuutta. Tulevaisuuden ruoka tuotetaan aivan jossain muualla.
ei se noin mene muualla kuin MTK-tupaillan propagandapläjäyksessä.
Oikeassa elämässä samaa vauhtia rakenteen muutoksen kanssa kehittyy tuotantoteknologia ja -menetelmät. Osa uusista menetelmistä tulee aina rakennekehitysketjun "alapäähän", koska epävarmat tekniikat on testattava pienimuotoisena. Menetelmän kehittyessä isoista osa omaksuu uutta ja osa jatkaa kilpailua tehostamalla vanhaa edelleen. Uutta tekniikkaa testanneista pienistä yksiköistä alkaa taas kasvaa uusia kilpailijoita. Yksi asia on varmaa: 20 vuotta ei voi tehdä samalla tavalla ja odottaa, että siitä vielä irtoaisi leipä. Jos näin ajatellaan laajasti, on täpinäreiska oikeassa ;)
Keskustelu alkaa saada mielenkiintoisia piirteitä - hyvä näin.
AdamSmit, mikä on suuri ja mikä pieni tila ? Onko Suomessa, muutoin kuin Suomalaisittain suuria tiloja ?
-
Keskustelu alkaa saada mielenkiintoisia piirteitä - hyvä näin.
AdamSmit, mikä on suuri ja mikä pieni tila ? Onko Suomessa, muutoin kuin Suomalaisittain suuria tiloja ?
Ei Edamilta tuohon vastausta saa. Se osaa vain toistaa lukemiansa liberalistisia talouskolumneja. Perään vielä haukkuu luuseriksi ja lillukkaväeksi.
-
Niin tai näin. Mutta, jos rakennekehitys jatkuu tällaisena, lopputuloksena on korkeintaan kaksi ( 2 ) tilaa /maailma. Tämä toimii ilmeisesti hetkenaikaa kunnes aletaan taas jakamaan. Tällä kehityksen vauhdilla ei Suomen maataloudella ole minkäänlaista tulevaisuutta. Tulevaisuuden ruoka tuotetaan aivan jossain muualla.
ei se noin mene muualla kuin MTK-tupaillan propagandapläjäyksessä.
Oikeassa elämässä samaa vauhtia rakenteen muutoksen kanssa kehittyy tuotantoteknologia ja -menetelmät. Osa uusista menetelmistä tulee aina rakennekehitysketjun "alapäähän", koska epävarmat tekniikat on testattava pienimuotoisena. Menetelmän kehittyessä isoista osa omaksuu uutta ja osa jatkaa kilpailua tehostamalla vanhaa edelleen. Uutta tekniikkaa testanneista pienistä yksiköistä alkaa taas kasvaa uusia kilpailijoita. Yksi asia on varmaa: 20 vuotta ei voi tehdä samalla tavalla ja odottaa, että siitä vielä irtoaisi leipä. Jos näin ajatellaan laajasti, on täpinäreiska oikeassa ;)
Keskustelu alkaa saada mielenkiintoisia piirteitä - hyvä näin.
AdamSmit, mikä on suuri ja mikä pieni tila ? Onko Suomessa, muutoin kuin Suomalaisittain suuria tiloja ?
Kysymys onkin siitä, kuka on Suomessa kukkona tunkiolla. Naapureissa on omat kukot.
Eri asia on sitten se, milloin kukko menee pataan ja kanat lattiakanalaan.
-
Ei ole Suomessa suuria tiloja. Ruotsissa on jo. JA miten määritellä ero? Hehtaareilla, eläimillä, työntekijöiden määrällä?
Ja ei, ei ole kyse siitä kuka on kukkona tunkiolla. Suuret vs. pienet kärjistys on kans sitä edunvalvontapropagandaa. Koko ei ratkaise välttämättä yhtään mitään, vaan se miten tilaa johdetaan ja minnepäin.
-
Ei ole Suomessa suuria tiloja. Ruotsissa on jo. JA miten määritellä ero? Hehtaareilla, eläimillä, työntekijöiden määrällä?
Ja ei, ei ole kyse siitä kuka on kukkona tunkiolla. Suuret vs. pienet kärjistys on kans sitä edunvalvontapropagandaa. Koko ei ratkaise välttämättä yhtään mitään, vaan se miten tilaa johdetaan ja minnepäin.
Turha väitellä, ei nää jampat ymmärrä kuin sen että 200 ha on komeampaa kuin 100 ha, 900-sarjalainen on komeampi kuin 800-sarjan punavanteinen ja sen että jos naapurilla menee paremmin kuin itsellä niin se on tosi huono juttu ja tärkein arvo elämässä on olla kukkona tunkiolla...
-
Paappala on suuri tila, mutta niin vaan nostaa tukia siinä kuin pienikin tila eli 800 ha x noin 550 euroa = 440 000 euroa ,mutta koskeeko tätä jo tukikatto leikkaus.?
Noin 570 000 euroa vuonna 2011. Tukiraha valuu tuotantopanosteollisuudelle, voittopuolisesti ulkomaille öljyn ja lannoitteiden, sekä kemikaalien hinnassa, koneissa ja kalustossa sekä logistiikassa tuetaan konekauppiaita ja liikennöitsijöitä, sekä palkkoina maksatetaan aputyöväelle loput. Vuokranantajat varmaankin kuittaavat 150 000, siinä se sitten onkin, eikä taida ihan riittääkään, eli maataloustuotannonkin arvosta suuri osa valuu ulos tilalta eikä edistä viljelijän omaa toimeentuloa.
Joskus herääkin hetkeksi pieni mietintö nimityksestä maataloustuki ? Maataloustuki-nimitys harhauttaa, ajatellaan mäkitupalaisen kuokkivan tilkkuaan ja siihen sitten ahkeran perheen punaposkisille lapsille tuetaan apetta pöytään.
Vaikka siis kyse on bisnestuesta, säädellyillä sisämarkkinoilla, jotta täälläkin pärjättäisiin ulkomaiden suurplantaasien rinnalla. Viljelijäähän tässä ei tueta, viljelijä kitkuttelee metsänmyynneillä, lumiaurauksilla ja kaikilla sekatöillä sekä pienteollisuudella oman elantonsa.
-SS-
Tulot verotuksessa kertoisivat sen tarvitseeko tämän kokonen tila tuollaista tukimäärää.Toivottavasti SS saa tämän selville.
Jos tulot ovat montasataa tuhatta herää kyllä epäilys että pitäisikö "Hemilän malli " ottaa pikaisesti käyttöön.
-
Ei ole Suomessa suuria tiloja. Ruotsissa on jo. JA miten määritellä ero? Hehtaareilla, eläimillä, työntekijöiden määrällä?
Ja ei, ei ole kyse siitä kuka on kukkona tunkiolla. Suuret vs. pienet kärjistys on kans sitä edunvalvontapropagandaa. Koko ei ratkaise välttämättä yhtään mitään, vaan se miten tilaa johdetaan ja minnepäin.
Sähän muutat mieltäs useemmin kuin poliitikko paitaa. Ekkös sää oo tää joskus jauhanu suuruuden ekonomian puolesta? Alkuketjussakin olet kovasti sitä mieltä että suuri pitää olla.
-
Sähän muutat mieltäs useemmin kuin poliitikko paitaa. Ekkös sää oo tää joskus jauhanu suuruuden ekonomian puolesta? Alkuketjussakin olet kovasti sitä mieltä että suuri pitää olla.
Siltähän se tietysti vaikuttaa, kun ei oikein ole selvillä mistä puhutaan ;D
-
Paappala on suuri tila, mutta niin vaan nostaa tukia siinä kuin pienikin tila eli 800 ha x noin 550 euroa = 440 000 euroa ,mutta koskeeko tätä jo tukikatto leikkaus.?
Noin 570 000 euroa vuonna 2011. Tukiraha valuu tuotantopanosteollisuudelle, voittopuolisesti ulkomaille öljyn ja lannoitteiden, sekä kemikaalien hinnassa, koneissa ja kalustossa sekä logistiikassa tuetaan konekauppiaita ja liikennöitsijöitä, sekä palkkoina maksatetaan aputyöväelle loput. Vuokranantajat varmaankin kuittaavat 150 000, siinä se sitten onkin, eikä taida ihan riittääkään, eli maataloustuotannonkin arvosta suuri osa valuu ulos tilalta eikä edistä viljelijän omaa toimeentuloa.
Joskus herääkin hetkeksi pieni mietintö nimityksestä maataloustuki ? Maataloustuki-nimitys harhauttaa, ajatellaan mäkitupalaisen kuokkivan tilkkuaan ja siihen sitten ahkeran perheen punaposkisille lapsille tuetaan apetta pöytään.
Vaikka siis kyse on bisnestuesta, säädellyillä sisämarkkinoilla, jotta täälläkin pärjättäisiin ulkomaiden suurplantaasien rinnalla. Viljelijäähän tässä ei tueta, viljelijä kitkuttelee metsänmyynneillä, lumiaurauksilla ja kaikilla sekatöillä sekä pienteollisuudella oman elantonsa.
-SS-
Hieno ajatelma. Osoittaa sen, että joskus kannattaa puntaroida hehtaarien sijasta lisähehtaareiden aiheuttamia kustannuksia logistiikassa, työvoiman tarpeessa, peltojen kasvutekijöiden määrässä, konekannan suurentamisessa tai kasvaneessa urakointipalveluluiden käytössä ja niiden hintatasossa. Unohtamatta mahdollista varastotilojen ja kuivauskapasiteetin tarvetta viljoilla sekä öljykasveilla. Vuokra-alueiden hinta-taso, sijainti ja kasvukunto tarkkailuun. Vuokra-ajallakin on merkitystä, varsinkin maan kasvukunnon sekä ojituksen ylläpidon muodossa. Eli tilakoko on edelleen yrittäjäkohtainen asia. Jossain vaiheessa luopuminen tuotannosta voi olla kannattavin vaihtoehto jos tuotannon kannattavuus pitkällä aikavälillä osoittaa kilpailukyvyttömyyden merkkejä. Mutta hehtaarit eivät todellakaan tee talousihmistä. Ulkopuolisen rahan määrä on oltava tilan tuottoon nähden kohtuuden rajoissa, tai velanmaksukyky tulisi olla nopeampi tahtista kuin usein esitetään. Oppia saa muualta yrityselämästä, vaikka maatalous on elänyt liian pitkään suljetussa taloudessa. Rakennemuutos kiihtynee silti. Osaajat jäävät alalle ja ne joilla on edelltyksiä laajentamiselle (ei yksin hehtaareilla eikä eläinyksiköillä). Yhteiskunnan aiheuttamat rajoitteet mm. tukiehtojen muodossa aiheuttavat maanviljelylle ylimääräistä työtä, joka päinvastoin jarruttaa tehokkaan tuottamisen mallia.
-
Siltähän se tietysti vaikuttaa, kun ei oikein ole selvillä mistä puhutaan ;D
AAAHAAHAAA ;D ;D ;D ;D
Kiitos. Pelastit mun päivän.
-
Veteen piirretty viiva. Tasan niin suuri ettei vedä itteään jojoon ja rahaa jää muuhunkin kuin lyhennyksiin ???
-
Tulot verotuksessa kertoisivat sen tarvitseeko tämän kokonen tila tuollaista tukimäärää.Toivottavasti SS saa tämän selville.
Jos tulot ovat montasataa tuhatta herää kyllä epäilys että pitäisikö "Hemilän malli " ottaa pikaisesti käyttöön.
On yleistä tietoa, että isot viljanviljelytilat eivät tuo tuloja kuin maksimissaan 50-100 tuhatta äyriä, jokin toinen siviiliammatti on monella, maatalousneuvonnassa, jalostavassa teollisuudessa tai politiikassa.
Kulut ne on isollakin tilalla, monet saattavat luulla suuruuden ekonomian tuovan rajatulon lähemmäksi kannattavuutta, mutta ei niitä isoja aloja millään kovin halvoilla koneilla viljellä, eikä suurilla aloilla välttämättä keskisadot nouse mihinkään täppäriluokkaan, juuri venyvän kylvöajan ja sääriskien vuoksi. Ja alkaa sitä huonompaakin peltoa osua kohdalle kun sitä riittävästi kerää. Lisäksi palkolliset sen ylijäävän rahan vievät, kalliimpaa on palkollisen tehdä kyntöjä kuin isännän itsensä pilkkahinnalla.
Tämän ilmiön voi siis nähdä kummallakin tavalla, tukevan nykyisenlaisten maataloustukien tarvetta, tai vastaavasti kiistävän maataloustukijärjestelmän nykymallin oikeutuksen. Näkökulman valinta on ideologinen kysymys.
-SS-
-
Jos näin on kuten edellä SS tuonkin tilan kohdalla herää kysymys : MITÄ JÄRKEE ON LAAJENTAA jos tuloa ei tule sen kummemmin kuin keskikokoisella tilalla.????
-
Jos näin on kuten edellä SS tuonkin tilan kohdalla herää kysymys : MITÄ JÄRKEE ON LAAJENTAA jos tuloa ei tule sen kummemmin kuin keskikokoisella tilalla.????
Laajentamisessa on järkeä koska tuet tulevat alenemaan ja kustannukset nousemaan. Jos tämä nykymalli jatkuisi, niin ei laajentamisessa olisi mitään järkeä.
Tulot monesti pyssäävät tuohon 40-50 tonniin. Mutta raja on itse päätetty, tuolla rahalla pärjää jo sopivasti ja loput tuloksesta on kiva laittaa uusiin leluihin ;D
Harva vanha putkimieskään viitsii tehdä yli 20 tuntisia työviikkoja. Veroprogressiokin vaikuttaa jo sen, että 50 000 vuosiansioilla ylitöitä ei viitsi enää pahemmin tehdä.
-
Jos näin on kuten edellä SS tuonkin tilan kohdalla herää kysymys : MITÄ JÄRKEE ON LAAJENTAA jos tuloa ei tule sen kummemmin kuin keskikokoisella tilalla.????
Harva vanha putkimieskään viitsii tehdä yli 20 tuntisia työviikkoja. Veroprogressiokin vaikuttaa jo sen, että 50 000 vuosiansioilla ylitöitä ei viitsi enää pahemmin tehdä.
Onko tuossa piiloviittaus miesprostituutioon? ;D