Lainaus käyttäjältä: Zetor - 13.08.12 - klo:23:27

Montakos hehtaaria pitäs vehnää olla, että Suomessa työllistyis kokopäivääsesti?

Iliman pyrokratiaa.

Tonneja se vaatii, bulkkituotanto. 100ha?

Permakulttuurista ja monitasoviljelystä. Jos ruuantuotantoa viedään siihen suuntaan nopeasti, ruuantuotanto korporatisoituu 100% varmasti. Jo nyt ympäristövaatimukset ja kilpailu hinnalla ajaa siihen suuntaan ja tuollaisen viljelytekniikan vaatima laaja-alainen ammattitaito ei löydy yksien korvien välistä. Eli henkisen pääoman tarve ajaa ruuantuotannon viimein muutaman suuryrityksen hallintaan. Siis jos asiaan ei puututa.

Monitasoviljely on nykytekniikalla erittäin käsityövaltaista, kun robotiikkaihmiset eivät ole saaneet massatuotantoon niitä pikkusia pelto/puutarhakusiaisroboja. Loppuu ahkerat hispaanit ja ukrainalaiset.

Tämähän on käynnissä koko ajan muutenkin, mutta kehitys ja peliliikkeet on sen verran hitaita, että maajussit pysyy ainakin osittain vielä mukana....

Juu siis tämä kuva itsessään on vakava todiste siitä, että pankkiirien ja suuryritysten helmenvalkoiset hansikkaat ovat sormeilleet monitaso-viljelyn perusajatusta itselleen sopivaksi

http://cdn.innovateus.net/preset_4/multi_level_farming.jpg


Ei siihen tuollaisia rakennuksia sovi.

Esim omenapuu ja sen alle porkkanapenkki, siitä se lähtee 


Jaa että 100ha vehnää työllistää vuodeksi? Epäilen. Paitsi jos tykkää leipomisesta.


Työllisyydestä; markkinatalous tarvitsee työttömiä. Kysyntä ja tarjonta määräävät hinnan.

Tuottavuudesta; tuotanto ei edelleenkään luo talouteen tuotanota vastaavaa tuloa, vaan raha syntyy kun joku lainaa sitä pankista.

Korvien välistä, alle 10 % saattaa ehkä olla käytössä, ehkä si sitäkään. Pakkoruåtsi ja massavideot vähentävät alati käyttöä, sekä keinotekoiset makeutusaineet ynnä muut teollisuuden tuotteet. Vahingot ovat käsinkosketeltavia.

Ai sää meinaat omavaraistaloutta. Sun vallankumoukselle ei lie paljoa kannattajia. Sun esimerkillä onnistuu, mutta jos länsimaisen hemmon olis itte kasvateltava ruokansa, koko porukka kuolisi nälkään.

Kyllä mää ajatella luulen osaavani ja teoretisoida vielä paremmin. Molemmilla meillä ontuu siinä heikoimman lenkin kohdalla. Ihmisen.

Sotkit vielä tuotannon ja tuottavuuden. Korjaus: tuotanto luo vastaavan määrän tuloa, mutta palvelut eivät. Se on sun nollasummapelisi. Palveluihin keskittyvässä taloudessa on pakolla käytävä tuotannon arvonlisän kimppuun sutena, koska se on ainota syntyvää.

Ai sää meinaat omavaraistaloutta. Sun vallankumoukselle ei lie paljoa kannattajia. Sun esimerkillä onnistuu, mutta jos länsimaisen hemmon olis itte kasvateltava ruokansa, koko porukka kuolisi nälkään.

Kyllä mää ajatella luulen osaavani ja teoretisoida vielä paremmin. Molemmilla meillä ontuu siinä heikoimman lenkin kohdalla. Ihmisen.

Sotkit vielä tuotannon ja tuottavuuden. Korjaus: tuotanto luo vastaavan määrän tuloa, mutta palvelut eivät. Se on sun nollasummapelisi. Palveluihin keskittyvässä taloudessa on pakolla käytävä tuotannon arvonlisän kimppuun sutena, koska se on ainota syntyvää.

Tuota,

kasvaako BKT, kun Adam Smith kasvattaa pottuja? Ei kasva.
kasvaako BKT, kun Adam Smith kasvattaa pottuja ja myy ne? Kyllä kasvaa.

Valitettava tosiasia vain on, että jotta joku voi ostaa potut täytyy jonkun olla lainannut ko raha pankista.

Tässä esimerkiksi Suomen pankin tilasto euroalueen talletuksista ja lainoista. Velkaa on enemmän kuin "rahaa" .

http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/tase_ja_korko/2010/Pages/tilastot_rahalaitosten_lainat_talletukset_ja_korot_lainat_pt_yleison_lainat_ja_talletukset_fi.aspx




Yhteenvetona siis, tuotanto ei luo talouteen tuotantoa vastaavaa tuloa. Vai miten selität sen, että huolimatta jo vuosisatoja ja tuhansia jatkuneesta tuotannosta ja sen "tehostumisesta" ihmisillä on edelleen enemmän velkaa kuin "rahaa" ?

Sepä vasta pulma.. 

Tuossa vielä maailman tilastoja, ettei takerruta alueellisiin pikkuseikkoihin

https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/xx.html

"Stock of broad money" eli siis ikään kuin m3, on pienempi kuin "Stock of domestic credit" eli kotitalouksien lainat.

Sitten on vielä valtioiden velat.


Melko kannattamatonta on tämä tuotanto, vai mitä?

Tuota,

kasvaako BKT, kun Adam Smith kasvattaa pottuja? Ei kasva.

Kasvaa, kun potaatit on varastomuutoksena lisätty yrityksen taseeseen....ai niin, mutta eihän maatalous...

Tuotanto lisää aina bkt:ta silloin, kun tuote viedään varastomuutoksena taseeseen. Eri asia millä se myydään. Varastoarvon luulisi olevan tuotantokustannus+liikepääoman korko.

BKT on paska mittari. Tulonsiirrot tms rahanlutraus taskusta toiseen nostaa sitä, vaikkei mitään syntyisi. Ja korosta ollaan samaa mieltä. Niin kauan, kun rahalle pitää maksaa korkoa, velkakupla kasvaa. Koska kaikki numeraalinen raha on käytännössä lainassa jostain, se on velkaa. Jos säilötään niitä potaatteja puoli vuotta varastossa, ne ei lisäänny. Mutta jos rahaa laitat/sijoitat johonkin, sen pitäisi yllätysyllätys lisääntyä. Tässä on se ero, ei siinä tuotatko vai ei.

Ai niinkun tähän tapaan?

http://4.bp.blogspot.com/-s_AQMMyT8Hw/TprRbsVXR-I/AAAAAAAAABs/zhkEKcKtCy8/s1600/%25282%2529-Virtuaaliraha-reaalimaailma-jpg.jpg


Kuivaheinäfutuureja kevättalvelle, anyone?

Ei noissa tilastoissa ole mitään yllättävää. Pienet viinitarhat pudottaa etelän maiden keskikoon pieneksi ja tsekeissä taas kolhoosimeiningin jälkeen vain harvoilla oli potentiaalia aloittaa viljely, joten tilakoot jäivät kerrasta järkeviksi.

Järkevä tilakoko voi olla 2 hehtaaria tai 200 hehtaaria tai jotain ihan muuta. Kasvista riippuen, kaikki ei ole viljaa tai nurmea.

Lainaus käyttäjältä: 2620 - 13.08.12 - klo:19:38

Ei noissa tilastoissa ole mitään yllättävää. Pienet viinitarhat pudottaa etelän maiden keskikoon pieneksi ja tsekeissä taas kolhoosimeiningin jälkeen vain harvoilla oli potentiaalia aloittaa viljely, joten tilakoot jäivät kerrasta järkeviksi.

Järkevä tilakoko voi olla 2 hehtaaria tai 200 hehtaaria tai jotain ihan muuta. Kasvista riippuen, kaikki ei ole viljaa tai nurmea.

Olisit lukenut pidemmälle, sillä niinhän minä seuraavassa postauksessa sanoin.

Lainaamallahan ne velat hoidetaan. Tuppukylän hotelliin saapui kaupparatsu joka halusi huoneen. Löi satasen tiskiin varausmaksua ja lähti kerroksiin tutkimaan huoneiden laatua. Sillä aikaa hotellinomistaja kävi maksamassa satasen velkansa putkimiehelle joka   maksoi satasella parturilleen ja parturi *****lle joka meni ja maksoi hotelliyön. Huoneisiin pettynyt kaupparatsu palasi sai rahansa ja poistui paikkakunnalta. Velkakupla oli haihtunut ja kaikki jatkoivat huolettomina eloaan.

Lainaamallahan ne velat hoidetaan. Tuppukylän hotelliin saapui kaupparatsu joka halusi huoneen. Löi satasen tiskiin varausmaksua ja lähti kerroksiin tutkimaan huoneiden laatua. Sillä aikaa hotellinomistaja kävi maksamassa satasen velkansa putkimiehelle joka   maksoi satasella parturilleen ja parturi *****lle joka meni ja maksoi hotelliyön. Huoneisiin pettynyt kaupparatsu palasi sai rahansa ja poistui paikkakunnalta. Velkakupla oli haihtunut ja kaikki jatkoivat huolettomina eloaan.

Aika hyvä vertaus rahan kulusta 

Lainaamallahan ne velat hoidetaan. Tuppukylän hotelliin saapui kaupparatsu joka halusi huoneen. Löi satasen tiskiin varausmaksua ja lähti kerroksiin tutkimaan huoneiden laatua. Sillä aikaa hotellinomistaja kävi maksamassa satasen velkansa putkimiehelle joka   maksoi satasella parturilleen ja parturi *****lle joka meni ja maksoi hotelliyön. Huoneisiin pettynyt kaupparatsu palasi sai rahansa ja poistui paikkakunnalta. Velkakupla oli haihtunut ja kaikki jatkoivat huolettomina eloaan.

Fiat- rahan luonteeseen kuuluu, että kun velallinen maksaa luottonsa pankille sitä vastaavat numerot poistuvat pankin taseesta ja luottoa vastaava "raha" lakkaa olemasta. Niinpä pankkiveloista puhuttaessa tuo esimerkki ei toimi.

Esimerkki

lähtötilanne
talletukset 0
lainat 0

Asiakas ottaa pankista lainan ja laina "nostetaan" asiakkaan tilille.
talletukset 100
lainat 100

Asiakas kuluttaa lainansa esim hankintaan, se siis poistuu tililtä
talletukset 0
lainat 100

Asiakas saa hankinnan "tuottamaan" ja kerättyä rahaa lainan maksuun
talletukset 100
lainat 100

Asiakas maksaa lainansa
talletukset 0
lainat 0

Käteen jäi siis tuo hankinta, mutta sitä varten otettua velkaa eli rahaa ei enää ole olemassa.
Lisäksi tosielämässä asiakkaan tulisi tietty maksaa myös korkoa lainastaan, mikä onnistuu vain jonkun muun velalla eli rahalla, tai uudella velalla eli rahalla.

Ai sää meinaat omavaraistaloutta. Sun vallankumoukselle ei lie paljoa kannattajia. Sun esimerkillä onnistuu, mutta jos länsimaisen hemmon olis itte kasvateltava ruokansa, koko porukka kuolisi nälkään.

Kyllä mää ajatella luulen osaavani ja teoretisoida vielä paremmin. Molemmilla meillä ontuu siinä heikoimman lenkin kohdalla. Ihmisen.

Sotkit vielä tuotannon ja tuottavuuden. Korjaus: tuotanto luo vastaavan määrän tuloa, mutta palvelut eivät. Se on sun nollasummapelisi. Palveluihin keskittyvässä taloudessa on pakolla käytävä tuotannon arvonlisän kimppuun sutena, koska se on ainota syntyvää.

Ei se ihan noinkaan mene, ei sillä ole merkitystä mitä laskutetaan, pääasia että homma on kannattavaa, se on sitten sivuseikka onko laskutettava tuote perunaa vai parturitoimintaa, kunhan vaan homma on kannattavaa.
Monet maat on luoneet varsin korkean elintason, vaikka eivät oikeastaan tuota paljon mitään.

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 14.08.12 - klo:11:50

Ai sää meinaat omavaraistaloutta. Sun vallankumoukselle ei lie paljoa kannattajia. Sun esimerkillä onnistuu, mutta jos länsimaisen hemmon olis itte kasvateltava ruokansa, koko porukka kuolisi nälkään.

Kyllä mää ajatella luulen osaavani ja teoretisoida vielä paremmin. Molemmilla meillä ontuu siinä heikoimman lenkin kohdalla. Ihmisen.

Sotkit vielä tuotannon ja tuottavuuden. Korjaus: tuotanto luo vastaavan määrän tuloa, mutta palvelut eivät. Se on sun nollasummapelisi. Palveluihin keskittyvässä taloudessa on pakolla käytävä tuotannon arvonlisän kimppuun sutena, koska se on ainota syntyvää.

Ei se ihan noinkaan mene, ei sillä ole merkitystä mitä laskutetaan, pääasia että homma on kannattavaa, se on sitten sivuseikka onko laskutettava tuote perunaa vai parturitoimintaa, kunhan vaan homma on kannattavaa.
Monet maat on luoneet varsin korkean elintason, vaikka eivät oikeastaan tuota paljon mitään.

Ajattelitko esimerkkinä KREIKKAA

Varsin korkea elintaso ja eivät tuota mitään.

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 17.08.12 - klo:20:23

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 14.08.12 - klo:11:50

Ai sää meinaat omavaraistaloutta. Sun vallankumoukselle ei lie paljoa kannattajia. Sun esimerkillä onnistuu, mutta jos länsimaisen hemmon olis itte kasvateltava ruokansa, koko porukka kuolisi nälkään.

Kyllä mää ajatella luulen osaavani ja teoretisoida vielä paremmin. Molemmilla meillä ontuu siinä heikoimman lenkin kohdalla. Ihmisen.

Sotkit vielä tuotannon ja tuottavuuden. Korjaus: tuotanto luo vastaavan määrän tuloa, mutta palvelut eivät. Se on sun nollasummapelisi. Palveluihin keskittyvässä taloudessa on pakolla käytävä tuotannon arvonlisän kimppuun sutena, koska se on ainota syntyvää.

Ei se ihan noinkaan mene, ei sillä ole merkitystä mitä laskutetaan, pääasia että homma on kannattavaa, se on sitten sivuseikka onko laskutettava tuote perunaa vai parturitoimintaa, kunhan vaan homma on kannattavaa.
Monet maat on luoneet varsin korkean elintason, vaikka eivät oikeastaan tuota paljon mitään.

Ajattelitko esimerkkinä KREIKKAA

Varsin korkea elintaso ja eivät tuota mitään.

Ajattelin semmosia maita kuten Tanska, Luxemburg, Hollanti, Belgia jne....
Suuryhtiöitä suhteellisen vähän, teollisuus pienten ja keskisuurten yritysten varassa, omia raaka-aineita tai energiaa ei ole, maatalous varsin vahva sektori, palveluja erittäin paljon, kuten esim. kuljetustoimi ja Hollannissa myös satamat.

Fiat- rahan luonteeseen kuuluu, että kun velallinen maksaa luottonsa pankille sitä vastaavat numerot poistuvat pankin taseesta ja luottoa vastaava "raha" lakkaa olemasta. Niinpä pankkiveloista puhuttaessa tuo esimerkki ei toimi.

Esimerkki

lähtötilanne
talletukset 0
lainat 0

Asiakas ottaa pankista lainan ja laina "nostetaan" asiakkaan tilille.
talletukset 100
lainat 100

Asiakas kuluttaa lainansa esim hankintaan, se siis poistuu tililtä
talletukset 0
lainat 100

Asiakas saa hankinnan "tuottamaan" ja kerättyä rahaa lainan maksuun
talletukset 100
lainat 100

Asiakas maksaa lainansa
talletukset 0
lainat 0

Käteen jäi siis tuo hankinta, mutta sitä varten otettua velkaa eli rahaa ei enää ole olemassa.
Lisäksi tosielämässä asiakkaan tulisi tietty maksaa myös korkoa lainastaan, mikä onnistuu vain jonkun muun velalla eli rahalla, tai uudella velalla eli rahalla.

Sulla ei oo hajuakaan tästä rahankierrosta.

Ensinnäkään, pankki ei "luo" rahaa sitä uloslainatessaan, vaan raha siirtyy luottotileille pankin taseesta. Tase taas rakentuu pankkiin talletetuista rahoista ja ulkonaolevien lainojen korkotuotoista. Siis karkeasti. Rahamäärä ei myöskään katoa mihinkään, vaan säilyy pankin taseessa lisättynä korkotulosta syntyneellä tuloksella. Korko- ja kulumaksuista on tietysti vähennettävä pankin kulut ennen taseeseen vientiä, mutta periaate on tämä. Kuplaa alkaa syntyä korkeasta korkotasosta ja/tai olemattomista luottotappioista yleisellä tasolla. Silloin rahaa tulee enemmän kuin sitä saadaan tuottavasti sijoitettua ja riskinotto kasvaa. Luottotappioita eli alaskirjauksia (=rahan häviämistä) tarvitaan siis pakolla.

Sun mainitsemallasi tavalla toimii vain keskuspankki, joka laskee rahaa liikkeelle ja ottaa sitä markkinoilta pois. Mutta se ei lainoita hankintoja.